Kitzmiller, et al. v. Dover Area School District, et al. on vuonna 2005 käydyn amerikkalaisen oikeudenkäynnin koko nimi. Sitä kutsutaan myös Doverin oikeudenkäynniksi, koska se tapahtui Doverissa, Pennsylvaniassa. Sen mukaan älykäs suunnittelu ei ollut tiedettä, eikä sitä voitu opettaa tieteenä kouluissa.
Tausta
Tapauksen keskiössä oli Doverin alueellinen koululautakunnan (Dover Area School District) päätös syksyllä 2004, jonka mukaan biologian perusopetuksessa tuli oppilaille antaa tieto älykkäästä suunnittelusta vaihtoehtona evoluutioteorialle. Lautakunnan päätökseen liittyi koulun opettajille jaettavaksi annettu lausuma sekä viittaus oppikirjaan Of Pandas and People, jota lautakunta suositteli lisälukemiseksi. Päätös herätti protesteja ja lopulta vanhemmat ja oppilaat nostivat kanteen väittäen, että uusi käytäntö rikkoi Yhdysvaltojen perustuslain ensimmäisen lisäyksen uskonnonvapauspykälää (Establishment Clause).
Oikeudenkäynti ja todisteet
- Oikeudenkäynti pidettiin syksyllä 2005; varsinainen oikeudenkäsittely kesti useita viikkoja ja tuomio annettiin 20. joulukuuta 2005.
- Tapauksen ratkaisi liittovaltion tuomari John E. Jones III, joka kirjoitti laajan kirjallisen päätöksen (noin 139 sivua).
- Prosessissa kuultiin asiantuntijoita sekä älykkään suunnittelun puolesta että sitä vastaan. Puolesta todistivat mm. tunnetut älykkään suunnittelun kannattajat; kantajien puolella todistivat biologit, tiedehistorioitsijat ja oikeudenomistajat, jotka osoittivat älykkään suunnittelun tieteelliset puutteet ja uskonnolliset juuret.
- Yksi kiinnekohta oli oppikirjan Of Pandas and People lähdemateriaalit: aikaisemmissa versioissa oli käytetty termiä "creationism" (luomisoppi), joka myöhemmissä versioissa oli korvattu termillä "intelligent design". Tuomio totesi tämän osoittavan, että älykäs suunnittelu oli pitkälti luomisopin muunnos eikä neutraali tieteellinen teoria.
Tuomio
Tuomari Jones totesi ratkaisussaan muun muassa:
- Älykäs suunnittelu ei täytä tieteen kriteerejä: se ei ole testattavissa, sillä ei ole vakiintunutta arviointikäytäntöä eikä se ole saanut hyväksyntää tiedeyhteisössä.
- Älykäs suunnittelu pohjautuu uskonnollisiin käsityksiin ja sen opettaminen julkisen koulun biologian opetuksessa oli siten perustuslain vastaista (Establishment Clause -rikkomus).
- Koululautakunnan menettelytavat ja lausuman tarkoitus osoittivat, että tavoitteena oli tukea uskonnollista näkemystä, ei edistää tiedettä tai akateemista vapautta.
Vaikutukset ja merkitys
Kitzmiller v. Dover on ollut merkittävä tapaus Yhdysvaltojen koulutuksen ja uskonnon välisen rajan hahmottamisessa. Sen seurauksia:
- Oikeudenkäynnin päätös toimii usein lainopillisena esimerkkinä siitä, miksi älykkään suunnittelun opettaminen julkisen koulun tieteellisessä opetuksessa voi rikkoa perustuslain uskonnonvapauspykälää.
- Päätös vaikutti paikallisiin käytäntöihin: monissa tapauksissa koulupiirit vetäytyivät tai muovasivat opetuskäytäntöjään välttääkseen samankaltaiset oikeusriidat.
- Tapaus lisäsi julkista keskustelua tieteen kriteereistä, tieteellisen ja uskonnollisen tiedon eroista sekä siitä, miten kouluissa tulisi käsitellä evoluutiota ja vaihtoehtoisia selityksiä.
- Vaikka älykäs suunnittelu on edelleen osa julkista keskustelua, oikeudellinen ennakkotapaus tekeekin selväksi sen aseman koulun tieteellisen opetuksen kontekstissa Yhdysvalloissa.
Miksi tapaus on tärkeä yleisölle
Tapauksen kautta on helpompi ymmärtää:
- erottelu tieteen ja uskonnon välillä julkisissa instituutioissa;
- miksi koulutuksen sisältöä säädellään perustuslaillisista syistä;
- miten tieteellinen konsensus ja menetelmät vaikuttavat siihen, mitä pidetään tiedettä.
