Labradorinmeri (ranskaksi mer du Labrador) on Pohjois-Atlantin valtameren osa, joka sijaitsee Labradorin niemimaan ja Grönlannin välissä. Merta ympäröivät laajat mannerjalustat lounaassa, luoteessa ja koillisessa, ja se yhdistyy pohjoisessa Baffin Bayhin Davisin salmen kautta. Labradorinmeri on usein kuvattu Atlantin reunamerenä sen sijainnin ja topografian vuoksi.

Sijainti ja syvyydet

Labradorinmeri on keskimäärin syvä, ja sen syvin osa ulottuu noin 3 400 metriin. Siellä, missä se avautuu kohti Atlantin valtamerta, meren leveys voi olla noin 1 000 kilometriä. Kohti pohjoista, Baffin Bayn suuntaan, merialue mataloituu ja syvyydet laskevat alle 700 metriin (noin 383 syöntiä), ja alue kaventuu Davisin salmeen.

Vesiolot ja merivirrat

Veden lämpötila vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen ja syvyyden mukaan: talvella pinnanlämpö voi olla noin -1 °C ja kesällä tavallisesti 5–6 °C. Suolapitous on suhteellisen alhainen, tyypillisesti 31–34,9 promillea, johtuen osin makean veden ja jään sulamisveden vaikutuksesta. Alueella kulkee voimakas kylmä Labradorinvirta, joka kuljettaa jäätä ja jäävuoria Grönlannista etelään ja vaikuttaa merkittävästi alueen ilmastoon ja merieliöstöön.

Jää ja navigointi

Talvella noin kaksi kolmasosaa merestä voi olla jään peitossa; pakas- ja kolmesta muodostuva jääpeite vaihtelee vuosittain. Davisin salmen ja Labradorinvirran takia alueella esiintyy usein jäävuoria, jotka ovat tulleet jäätiköiden murtumien myötä Grönlannista — ilmiötä kutsutaan joskus "iceberg alley’ksi". Jää ja jäävuoret rajoittavat merenkulun kautta talvikuukausina ja asettavat haasteita kalastukselle, öljynetsinnälle ja muulle meritoiminnalle.

Ekologia ja luonnonvarat

Labradorinmeren kylmät ja ravinteikkaat vedet tukevat runsasta plankton-tuotantoa, mikä puolestaan ylläpitää monipuolista kalakantaa ja merieläimiä. Alueella esiintyy muun muassa turskaa, kampelaa, kapeliniä sekä katkarapuja, ja merillä liikkuu suuria hylkeiden, valaiden (mm. minkki-, kuono- ja miekkavalaat) ja lintujen populaatioita. Perinteisesti alueen kalastus on ollut paikallisille talouksille tärkeä elinkeino.

Merenkulku, tutkimus ja taloudelliset toiminnot

Labradorinmeri on tärkeä läpikulkureitti yhteyksille Pohjois-Atlantin ja arktisten vesien välillä. Alueella on myös ollut kiinnostusta öljy- ja kaasukenttien muodossa sekä muissa merenpohjan luonnonvaroissa, mutta jäisestä olosuhteesta ja ympäristövaikutuksista johtuvat haasteet rajoittavat laajamittaista hyödyntämistä. Tieteellinen tutkimus keskittyy mm. syvään merenkonvektioon, joka vaikuttaa Pohjois-Atlantin syvän veden muodostukseen ja näin globaalin lämpötilatasapainon sääntelyyn.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen muuttaa Labradorinmeren olosuhteita: merivesien lämpötila ja jääpeitteen laajuus muuttuvat, mikä vaikuttaa merivirtoihin, jäävuorien määrään ja elinympäristöihin. Muutokset voivat heikentää perinteisiä kalakantoja, muuttaa lajirunsautta ja vaikuttaa paikallisiin yhteisöihin sekä merten rooliin globaalissa merivirtaustaloudessa.

Kaiken kaikkiaan Labradorinmeri on fyysisesti ja ekologisesti merkittävä osa Pohjois-Atlanttia, jonka olosuhteet ja muutokset heijastuvat laajasti sekä paikallisella että globaalilla tasolla.