Mannerjalusta – määritelmä, syvyys, leveys ja tärkeimmät esimerkit

Mannerjalusta — selkeä määritelmä, syvyys (0–140 m), leveysvertailut ja tärkeimmät esimerkit kuten Siperian ja Amerikan hyllyt.

Mannerjalusta on mantereen osa, joka ulottuu merenpohjaan asti mutta sijaitsee veden alla. Mannerjalusta muodostuu yleensä matalasta, loivasti viettävästä merenosasta, joka päättyy jyrkempiin rinneosiin eli mannerlorniin ja siitä edelleen syvänmeren tasanteisiin. Historiallisissa ja geologisissa yhteyksissä on tärkeää muistaa, että jääkausien aikana monet nykyiset mannerjalustat olivat kuivaa maata ja saattoivat toimia yhteysalueina mantereiden ja saarien välillä. Nykyinen ajanjakso on jääkausien välinen aika, jolloin merenpinnat ovat korkeammalla kuin jääkausien aikana.

Määritelmä ja rakenne

Mannerjalusta tarkoittaa mantereiden reunavyöhykettä, joka ulottuu rannikolta niin kauas kuin merenpohja pysyy suhteellisen matalana ja loivana ennen kuin alkaa jyrkempi mannerlasku (mannerlorni). Se muodostuu sedimenttikerroksista ja kallion jatkumosta, ja usein sen reunalla on selkeä hyllyreuna ("shelf break"), jonka jälkeen pohja syvenee nopeasti.

Syvyys ja leveys

Mannerjalustan syvyys vaihtelee, mutta tyypillisesti sen loppu eli hyllyreuna sijaitsee noin 100–200 metrin syvyydessä. Joissain lähteissä mainitaan esimerkiksi 140 metrin syvyys, mutta käytännössä raja vaihtelee alueittain. Leveys voi vaihdella vain muutamasta kilometristä satoihin tai jopa tuhansiin kilometreihin:

• Leveimmät mannerjalustat löytyvät passiivisten mannerlaattojen reunoilta, joissa hylly on matala ja laaja. Esimerkiksi Siperian hylly Jäämerellä on yksi maailman leveimmistä: sen leveys on noin 1500 km (930 mailia).
• Liikkuvien tai aktiivisten mannerlaattojen reuna-alueilla hylly on usein kapea tai lähes puuttuu — esimerkkinä Amerikan länsireuna, jossa mannerjalusta on usein kapea.
• Muita tunnettavia hyllyalueita ovat esimerkiksi Pohjanlahti ja Pohjanmeren alueet, Grand Banks Newfoundlanin edustalla sekä Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan meren hyllyt.

Geologinen synty ja muuttuminen

Mannerjalustat syntyvät pitkän ajan kuluessa sedimenttien kasaantuessa ja mantereiden geologisten prosessien seurauksena. Jääkausien aikana merenpinta laski, jolloin nykyiset jalustat olivat osittain tai kokonaan maalla ja altistuivat eroosiolle ja maankäytölle. Kun jääkaudet päättyivät ja merivesi nousi, nämä alueet peittyivät jälleen vedellä. Mannerjalusta on usein sedimenttien varasto, johon jokien kuljettama aine kertyy ja tiivistyy.

Ekologinen ja taloudellinen merkitys

Mannerjalustat ovat meriekosysteemien kannalta erityisen tuottavia ja elinvoimaisia alueita: valo ulottuu yleensä pohjaan asti, mikä mahdollistaa runsaiden kasviplankton- ja merikasviyhteisöjen sekä sitä kautta koko ravintoketjun ylläpitämisen. Tästä syystä jalustat ovat tärkeitä kalastusalueita.

Taloudellisesti mannerjalustilla on suuri merkitys, sillä niiltä löytyy usein öljy- ja maakaasuesiintymiä, mineraalivaroja ja rannikkoalueiden kannalta tärkeitä kalakantoja. Kansainväliset sopimukset, kuten United Nations Convention on the Law of the Sea (UNCLOS), määrittelevät rannikkovaltioiden oikeudet jalustoihin ja niiden luonnonvaroihin — muun muassa 200 merimailin talousvyöhykkeen periaatteen mukaisesti.

Tärkeimmät esimerkit ja erot

• Siperian hylly Jäämerellä — yksi maailman laajimmista (noin 1500 km).
• Pohjanmeren hylly — laaja ja tiheästi hyödynnetty taloudellisesti, monille Euroopan kalastuksille tärkeä.
• Grand Banks (Newfoundland) — tunnettu loistavista kaloistaan ja historiallisista kalastusalueistaan.
• Itä- ja Etelä-Kiinanmeren hyllyt — tiheästi asuttujen rannikkovaltioiden edustalla, tärkeitä taloudellisesti ja poliittisesti.

Yhteenveto

Mannerjalusta on merkittävä osa meren ja mantereen välistä rajapintaa: se on geologisesti jatkumo mantereesta, monimuotoinen ekosysteemi ja taloudellisesti arvokas alue. Sen syvyys ja leveys vaihtelevat laajasti, ja eroavaisuudet liittyvät usein siihen, onko kyseessä passiivinen vai aktiivinen mannerlaatan reuna. Historiallisesti ja edelleenkin jalustat ovat olleet tärkeitä alueita sekä luonnonvarojen että ihmisten liikkumisen ja elinkeinon kannalta.

Ekologia

Mantereiden merissä on valtamerten rikkain eliölajisto, enemmän lajeja ja suurempi määrä kuin missään muualla. Tämä johtuu siitä, että siellä on sekä auringonvaloa että ravinteita fotosynteesiä varten. Tämä saa mikroskooppiset levät ja syanobakteerit kukkimaan, ja sitten eläimet syövät kasviplanktonia. Suurin osa valtamerten ravinteista huuhtoutuu mantereilta jokien mukana. Mantereet ovat lähes ainoa lähde joillekin tärkeille alkuaineille, kuten raudalle. Ravinteiden puute mantereilta selittää, miksi suuri osa Tyynenmeren alueesta on lähes eloton ja miksi mannerjalustoilla on niin paljon elämää.

Kasviplanktonin kukinta Cornwallin edustalla Englannissa. Vaaleansininen väri johtuu miljardeista valkoisista Emiliana huxleyi -kasvintuhoojien luurangoista.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on mannerjalusta?

K: Oliko mannerjalusta aina veden alla?

K: Mikä on mannerjalustan syvyys?

K: Mitä mannerjalustan ulkopuolella on?

K: Miten mannerjalustan leveys vaihtelee?

Kysymys: Millä ajanjaksolla elämme tällä hetkellä?

K: Onko jokainen manner veden ympäröimä?

Hae kirjaimella