Baffininlahti – Pohjois-Atlantin reunameri Baffinsaaren ja Grönlannin välissä
Baffininlahti (engl. Baffin Bay; inuktitut: Saknirutiak Imanga) on Pohjois-Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Baffinsaaren ja Grönlannin välissä. Lahti yhdistyy etelässä Atlanttiin Davisin salmen ja edelleen Labradorimeren kautta, ja pohjoisessa kapeampi Naresin salmi yhdistää sen Jäämereen. Alueella esiintyy voimakkaita virtauksia, vaihtelua syvyydessä ja runsaasti kelluvaa jäätä sekä jäävuoria, mikä tekee merestä arktisen, haastavan ja ekologisesti monimuotoisen.
Sijainti ja maantiede
Baffininlahden rannikkoa reunustavat itästä Grönlannin lounaisrannikko ja lännestä Baffinsaaren itärannat. Lahti sisältää sekä matalia mannertason hyllyjä että syviä altaia. Merialueen olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan: kesällä aukeita merialueita voi esiintyä laaja-alaisesti, kun taas suurin osa vuodesta on jääpeitteistä ja avoimilla alueilla on paljon kelluvaa jäätä ja jäävuoria.
Ilmasto ja jääpeite
Ilmasto on arktinen: pitkät, kylmät talvet ja lyhyet, viileät kesät. Jääpeite muodostuu syksyllä ja kestää suurimman osan vuodesta, mutta paikalliset polynyat eli laajat jäättömän veden alueet voivat pysyä avoimina talvella, mikä on tärkeää alueen eliöstölle ja paikalliselle ihmistoiminnalle.
Historia ja asutus
Alueella on ollut asutusta jo kauan: ihmiset asuivat lahdella noin vuodesta 500 eaa. lähtien. Varhaisimmat tunnetut kulttuurit olivat dorsetit, joita seurasivat thule-esi-isät ja nykyaikaiset inuiitit. Eurooppalaiset löytöretkeilijät saapuivat alueelle 1500–1600-lukujen taitteessa; englantilainen merimatkailija William Baffin kartoitti lahden yksityiskohtaisesti vuonna 1616, ja sekä lahti että Baffinsaarikin on nimetty hänen mukaansa. Nykyään rannikkojen asutus on harvaa, ja elinkeinoina ovat perinteisesti olleet kalastus, metsästys ja nykyisin myös tutkimus- ja rajavalvontatehtävät.
Luonto ja biodiversiteetti
Baffininlahden ekosysteemi on arktinen ja biologisesti erityinen. Alueella esiintyy mm.:
- merinisäkkäitä, kuten hylkeitä ja valaita (mm. valaan lajeja, jotka käyttävät polynyoja ruokailualueina),
- lintuyhteisöjä, joiden pesimäpaikat liittyvät avoimiin vesialueisiin,
- kylmän veden plankton- ja kalakantoja, jotka muodostavat ravintopohjan ekosysteemille.
Polynyat, kuten pohjoisella alueella sijaitseva North Water -polynya, ovat avainalueita pesimä- ja ruokailutapahtumille sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle.
Meriliikenne ja tutkimus
Perinteinen meriliikenne on rajoittunutta johtuen jäistä ja jäävuorista. Kesäkaudella liikenne ja tutkimusretket ovat mahdollisia, ja alueella tehdään nykyisin arktista tutkimusta, ilmastomuutoksen seurantaa sekä ekologisia inventaarioita. Baffininlahden ja sitä ympäröivien vesien liikenneyhteydet ovat myös strategisesti tärkeitä arktisten kulkureittien ja aluevaltioiden näkökulmasta.
Seismisyys
Baffin Bay oli 7,3 magnitudin maanjäristyksen keskus vuonna 1933. Tämä on suurin tunnettu maanjäristys napapiirin pohjoispuolella, ja se osoittaa, että vaikka Arktinen alue ei ole yhtä seismisesti aktiivinen kuin jotkin muut alueet, siellä voi silti tapahtua merkittäviä maanjäristyksiä.
Nykytilanne ja ympäristöhaasteet
Ilmastonmuutos muuttaa Baffininlahden jääoloja nopeasti: jään määrä ja kesto vähenevät, mikä vaikuttaa paikalliseen ekologiaan, ihmisten perinteisiin toimeentulomuotoihin ja globaaleihin ilmastojärjestelmiin. Lisääntyvä avovesi voi lisätä meriliikennettä ja luonnonvarojen hyödyntämistä, mikä tuo mukanaan ekologisia ja sosiaalisia riskejä. Tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö ovat avainasemassa alueen kestävän käytön ja luonnon suojelemisen kannalta.
Jäävuori Baffinlahdella
Wildlife
Pohjavesi tarjoaa ilmaa jääleville ja eläinplanktonille. Siellä on monia eläimiä. Baffininlahdella elävistä noin 20 000 valaasta noin 15 000 elää Pohjanveden ympärillä. Muita alueen eläimiä ovat muun muassa mursut, norsunvalaat, harppihylkeet, partahylkeet, rengashylkeet ja jääkarhut.
Lahden rannoilla on noin 400 kasvi- ja puulajia, muun muassa koivuja, pajuja, leppiä ja suolaiseen maaperään sopeutuneita kasveja sekä lymyruohoa, sammalia ja jäkäliä. Nämä toimivat karibujen ja jyrsijöiden, kuten lemmingin, ravintona. Paikallisia kalalajeja ovat muun muassa napaturska, arktinen kampela (Pleuronectidae, Liopsetta), nelisarvinen kirjolohi ja villakuore. Lahden lintuja ovat pikkuapina, lumipöllö, pajulintu, kivitasku, kiuru, arktinen punakylkirastas ja kyhmyjoutsen. Useimmat niistä muuttavat talvella etelään.
Sumu Baffin Bayn yllä
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Baffin Bay?
A: Baffin Bay on Pohjois-Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Baffinsaaren ja Grönlannin lounaisrannikon välissä.
K: Miten Baffin Bay liittyy Atlantin valtamereen?
V: Baffin Bay on yhteydessä Atlantin valtamereen Davisin salmen ja Labradorimeren kautta.
K: Mikä yhdistää Baffin Bayn Jäämereen?
V: Kapeampi salmi nimeltä Naresin salmi yhdistää Baffin Bayn ja Jäämeren.
K: Ketkä olivat ensimmäiset ihmiset, jotka asuivat Baffin Bayn alueella?
V: Dorset-kansa asui ensimmäisenä Baffin Bayn alueella noin 500 eaa., ja sen jälkeen Thule- ja inuiittikansat.
K: Milloin eurooppalaiset saapuivat ensimmäisen kerran Baffin Bayhin?
V: Eurooppalaiset saapuivat Baffin Baylle vuonna 1585.
K: Kenen mukaan Baffin Bay on nimetty?
V: Baffin Bay ja Baffin Island on nimetty William Baffinin mukaan, joka kuvasi lahden yksityiskohtaisesti vuonna 1616.
K: Miksi Baffin Baylla on vaikea matkustaa suurimman osan vuodesta?
V: Baffininlahdella on vaikea matkustaa suurimman osan vuodesta, koska avoimilla alueilla on jääpeite ja paljon kelluvaa jäätä ja jäävuoria.
