Kiinan sisällissota 1927–1949: KKP vs KMT, syyt ja seuraukset
Kiinan sisällissota 1927–1949: kattava analyysi KKP vs KMT -syistä, sodan kulusta ja seurauksista sekä vaikutuksista Taiwanin asemalle ja nykypäivän Kiinalle.
Kiinan sisällissota (kiinaksi ; 中国内战) (venäjäksi ; Гражданская Война in Китае) oli sisällissota, joka käytiin vuosina 1927–1949 pääosin Kiinan kommunistisen puolueen (KKP) ja Kuomintangin (KMT, Kiinan kansallismielinen puolue) välillä. Sota oli ratkaiseva taistelu Kiinan poliittisesta legitimiteetistä, hallinnasta ja tulevasta yhteiskunnallisesta järjestyksestä. Konflikti sai alkunsa huhtikuussa 1927 Pohjoisen retkikunnan (國民革命軍北伐) aikana ja suurimman osan suurtaisteluihin liittyvistä operaatioista katsotaan päättyneen vuosina 1949–1950. Jotkut historioitsijat pitävät sotaa pitkään teknisesti kesken olevana, koska sekä Kiinan tasavalta (ROC) että Kiinan kansantasavalta (PRC) pitivät itseään ainoana laillisena Kiinan valtiohallintona.
Taustaa ja syyt
Sisällissota juontaa juurensa 1910–1920-lukujen hajanainen poliittinen tila, maaorjuuden jälkeiset maatalousongelmat, nopeasti kasvava kaupunki‑ ja teollisuusväestö, sekä ideologiset jakolinjat kansallismielisyyden, sosialismin ja kommunismin välillä. Kriittisiä käännekohtia olivat KMT:n ja KKP:n liiton hajoaminen vuonna 1927 (mm. Shanghain verilöyly), poliittinen korruptio ja hallinnon epäonnistuminen talouden hoidossa sekä KKP:n voimistuva maaseutu‑organisointi ja maanjakopolitiikka, joka lisäsi sen kannatusta talonpoikien keskuudessa.
Sota ja vaiheet
Sisällissota jaetaan yleisesti kahteen päävaiheeseen: 1927–1937 ja 1946–1949. Näiden väliin sijoittui toisen Kiinan ja Japanin välinen sota (1937–1945), jolloin KMT ja KKP muodostivat lyhytaikaisen yhtenäisen rintaman japanilaista hyökkääjää vastaan. Japanin hyökkäyksen aikana sisällissodan suuret hyökkäykset pysähtyivät tai jäivät vähemmälle, mutta taustajännitteet pysyivät.
- 1927–1937: KMT aloitti voimakkaat kamppailut kommunisteja vastaan; KKP vetäytyi ja perusti punaisten vyöhykkeiden hallintoa ja partiotoimintaa maaseudulla. Mao Zedong kehitti maaseutupainotteista vallankumousstrategiaa ja sissisotaa.
- 1937–1945: yhteinen vastarinta Japania vastaan hidasti sisällissotaa mutta synnytti myös uutta kokemusta ja johtajuutta molemmille osapuolille.
- 1946–1949: suurimittainen sisällissota jatkui toisen maailmansodan jälkeen. KKP käytti tehokkaasti maaseudun tukiverkostoa, maan jako‑ohjelmia ja sodanjohtamisen uudistuksia. Vuoteen 1949 mennessä KKP hallitsi suurinta osaa Manner‑Kiinasta ja perustoi Kiinan kansantasavallan 1. lokakuuta 1949. KMT vetäytyi lopulta suurelta osin saari‑alueille, ennen kaikkea Taiwaniin, jonne arvioidaan paenneen noin kaksi miljoonaa ihmistä vuoden 1949 lopulla.
Keskeiset tekijät KMT:n tappioon
- Yan'anin oikaisuliike auttoi Maoa ja KKP:n johtoa yksinkertaistamaan organisaatiota, voimistamaan puoluekuria ja vakiinnuttamaan johtajuuden, mikä paransi KKP:n kykyä operoida sodan aikana.
- Yhdysvaltojen välittämä ja upseerin vuonna 1946 neuvottelema tulitauko ja Marshallin välityspyrkimykset katkaisivat taistelut lyhyeksi aikaa mutta eivät ratkaisseet poliittisia ristiriitoja; väliaikainen aselepo antoi myös KKP:lle aikaa vahvistaa asemiaan.
- KMT:ssä oli laajasti korruptiota, heikkoa talouspolitiikkaa ja hyperinflaation seurauksia, jotka heikensivät sen kansansuosiota ja armeijan moraalia.
- Neuvostoliiton toimilla Manchurian alueella oli merkitystä: saksalaisten ja japanilaisten käsiin jääneitä aseita ja varastoja luovutettiin tai jäivät KKP:n käyttöön sotatoimien jälkeen, mikä lisäsi kommunistien sotilaallista kapasiteettia.
- Yhdysvaltojen sotilaallinen ja poliittinen tuki KMT:lle oli vaihtelevaa eikä riittänyt kääntämään pitkällä tähtäimellä asetelmaa KKP:n eduksi.
Ulkomaiden rooli
Ulkovaltojen vaikutus oli merkittävä mutta monimutkainen. Neuvostoliitto tuki aluksi KKP:n rakennetta ja otti sotasaaliina jääneitä japanilaisia aseita hallintaansa Manchuriassa, josta jotkut päätyivät myöhemmin KKP:lle. Yhdysvallat tuki KMT:ta taloudellisesti ja sotilaallisesti, mutta ei sitoutunut suoraan interventioon, ja Yhdysvaltojen välityspyrkimykset (esim. Marshallin tehtävä) eivät onnistuneet pysäyttämään sisällissodan jatkumista.
Seuraukset
- Poliittinen: PRC perustettiin 1. lokakuuta 1949, ja ROC:n hallitus vetäytyi Taiwaniin. Molemmat hallitukset pitivät pitkään (ja osin yhä pitävät) itseään koko Kiinan ainoina laillisina hallituksina, mikä on jättänyt pohjan pitkälle kestäneille jännitteille ja diplomaattisuhteiden erityisasemalle maailmalla.
- Yhteiskunnalliset muutokset: KKP toteutti laajoja maanpaloja ja uudelleenjaon ohjelmia, kansallistamisia ja myöhemmin koko yhteiskunnan radikaaleja muutoksia, jotka muovasivat Kiinan taloutta ja yhteiskuntaa pitkäksi aikaa.
- Inhimilliset menetykset: Sotaan liittyvien suoraan sotilaallisten ja siviiliuhreihin liittyvien arvioiden vaihtelut ovat suuret; arviot kuolleista ja sodan aiheuttamasta kärsimyksestä vaihtelevat sadoista tuhansista useisiin miljooniin ihmisiin riippuen laskentatavasta ja lähteestä.
- Kansainväliset vaikutukset: Kiinan kommunistisen voiton seuraukset muovasivat kylmän sodan dynamiikkaa Aasiassa, vaikuttivat alueelliseen politiikkaan ja muodostivat perustan myöhemmille Kiinan ja länsimaiden suhteille.
Nykytilanne ja muistutus
Vaikka suurimittaiset taistelut lopetettiin vuoden 1949–1950 tienoilla, Kiinan kahden hallinnon välinen poliittinen erimielisyys jatkui. Kiinan tasavalta ja Kiinan kansantasavalta ovat edelleen erillisiä hallintoja, ja niiden suhteet ovat olleet ajoittain jännitteiset. Kysymykset suvereniteetista, diplomaattisesta tunnustuksesta ja historiallisesta muistista ovat edelleen keskeisiä arvo‑ ja politiikkakiistoja.
Kiinan sisällissota oli monivaiheinen ja monisyinen konflikti, jonka seuraukset vaikuttavat Kiinan sisäiseen politiikkaan, yhteiskuntaan ja kansainvälisiin suhteisiin yhä. Sen ymmärtäminen edellyttää sekä sotilaallisten että sosioekonomisten ja ideologisten tekijöiden huomioon ottamista.
Kartta Kiinan tasavallan pitkästä marssista vuosina 1934-1935
Chiang Kai-shek ja Mao Zedong vuonna 1945
Tausta ja alkusoitto 1894-1911
Vuonna 1894 Japani valloitti Qing-dynastian Mantšuriassa ja Taiwanissa sekä Koreassa. Vuosina 1899-1901 tapahtui nyrkkeilijäkapina, ja Japani hyökkäsi jälleen Kiinaan, mutta liittoutui Venäjän, Saksan, Itävallan, Ranskan, Britannian ja Amerikan kanssa tukeakseen Yuan Shikiä ja pysäyttääkseen keisarinna Dowager Cixin . Tämä johti Qing-dynastian kukistumiseen vuoden 1911 Xinhai-vallankumouksessa, ja maa ajautui sekasortoon. Syntyneessä valtatyhjiössä suuri määrä sotapäälliköitä otti haltuunsa maan eri osia. Voittaakseen heidät ja yhdistäkseen maan Sun Yat-sen ja hänen KMT:nsä pyysivät apua ulkomaisilta hallituksilta.
Hän vetosi useisiin läntisiin demokraattisiin valtioihin, mutta yksikään ei tarjonnut apua kissoille. Vasta kun hän kääntyi Neuvostoliiton puoleen vuonna 1921, Sun sai apua. Kommunistinen Neuvostoliitto suostui auttamaan KMT:tä, jos pienempi Kiinan kommunistinen puolue saisi liittyä siihen. Vuonna 1923 Neuvostoliitto, KMT ja CCP tekivät sopimuksen, Sun-Joffe-manifestin, jonka mukaan Neuvostoliitto auttaisi Kiinaa saamaan vain yhden hallituksen. Mihail Borodin matkusti Kiinaan vuonna 1923 auttaakseen muuttamaan KMT:tä niin, että se muistuttaisi Neuvostoliiton kommunistista puoluetta. KKP ja KMT liittyivät ensimmäiseen yhdistyneeseen rintamaan.
Vuonna 1923 Tšiang Kai-šek matkusti Neuvostoliittoon opiskelemaan sotilas- ja politiikka-asioita Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johdolla. Vuonna 1924 hänestä tuli Kiinan Whampoa-sotilasakatemian johtaja. Suurin osa Neuvostoliiton avusta kohdistui tähän kouluun, jossa opetettiin neuvostoliittolaisia poliittisia ja sotilaallisia ajatuksia KMT:lle ja KKP:lle. Neuvostoliittolaiset antoivat kirjoja ja aseita käytettäväksi sodan ja sotilaallisten asioiden opettamiseen. Neuvostoliiton avulla Sun teki "puolueen armeijan". Koulussa oli myös KKP:n jäseniä ja jotkut olivat opettajia. Zhou Enlai oli koulun opettaja.
Sitten KMT suostui siihen, että jotkut kommunistit voivat liittyä KMT:hen, kun KKP oli pieni verrattuna KMT:hen. Vuonna 1922 CCP:llä oli 300 jäsentä ja vuonna 1925 vain 1 500. KMT:llä oli vuonna 1923 kuitenkin 50 000 jäsentä.
Kiinan ensimmäinen sisällissota 1927-1936 ja toinen sisällissota 1945-1949
Vuonna 1927 sisällissota Kiinan tasavallassa alkoi, kun Kuomintangista (KMT) tuli Kiinan kommunistisen puolueen (CCP) kilpailija, ja molemmat osapuolet, joita johtivat Chiang Kai-shek ja Mao Zedong, taistelivat toisiaan vastaan. Kiinan kansallismieliset saivat tukea Weimarin Saksan tasavallalta ja natsi-Saksalta ostamalla saksalaisia aseita Euroopasta, kunnes natsit alkoivat tukea Japanin keisarikuntaa vuonna 1937, jolloin alkoi toinen kiinalais-japanilainen sota, joka oli toisen maailmansodan alku Aasiassa .
- [1] Arkistoitu 2006-08-28 Wayback Machine:ssa Washington State University.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Kiinan sisällissota?
V: Kiinan sisällissota oli Kiinan kommunistisen puolueen (CCP) ja Kuomintangin (KMT eli Kiinan kansallismielinen puolue) välillä vuosina 1927-1949 käyty sisällissota. Se oli taistelu Kiinan hallituksen laillisuudesta.
Kysymys: Milloin sota alkoi?
V: Sota alkoi huhtikuussa 1927 pohjoisen sotaretken vuoksi.
K: Kuinka kauan se kesti?
V: Sota kesti vuoteen 1950 asti, vaikka jotkut sanovat, että se ei ole virallisesti päättynyt.
K: Mikä aiheutti KMT:n tappion Manner-Kiinassa?
V: KMT:n tappio Manner-Kiinassa johtui useista tekijöistä, muun muassa Yan'anin oikaisuliikkeestä, joka auttoi Maoa saamaan enemmän määräysvaltaa KKP:ssä, erään yhdysvaltalaisen upseerin vuonna 1946 tekemästä tulitauosta, joka pysäytti KMT:n tilapäisesti, ihmisten ja KMT:n välisistä ongelmista sen hallinnassa olevissa paikoissa, siitä, että Neuvostoliitto antoi japanilaisia aseita KKP:lle, ja Yhdysvaltojen epävarmasta avusta KMT:lle.
Kysymys: Onko ROC:n ja Kiinan kansantasavallan välillä edelleen jännitteitä?
V: Kyllä, Kiinan tasavallan ja Kiinan kansantasavallan väliset suhteet ovat edelleen huonot, koska kumpikin väittää olevansa koko Kiinan laillinen suvereeni hallitus.
K: Oliko tämä osa ensimmäistä vai toista maailmansotaa?
V: Ei, tämä oli osa ensimmäisen maailmansodan jälkeistä sotienvälistä ajanjaksoa 1918-1939 ja myös osa toisen maailmansodan jälkeistä kylmää sotaa 1945-1949.
Etsiä