Kiinan sisällissota | sisällissota, joka käytiin vuosina 1927-1949
Kiinan sisällissota (kiinaksi ; 中国内战) (venäjäksi ; Гражданская Война in Китае) oli sisällissota, joka käytiin vuosina 1927-1949 Kiinan kommunistisen puolueen (KKP) ja Kuomintangin (KMT eli Kiinan kansallismielisen puolueen) erimielisyyksien vuoksi. Sota oli taistelu Kiinan hallituksen legitimiteetistä. Sota alkoi huhtikuussa 1927 Pohjoisen retkikunnan (國民革命軍北伐) vuoksi ja päättyi pääosin vuonna 1950. Jotkut sanovat, että sota ei ole päättynyt, mutta mitään suuria taisteluita ei ole alkanut tuon vuoden jälkeen. Kiinan tasavallan (ROC) ja Kiinan kansantasavallan (PRC) väliset suhteet ovat edelleen huonot, koska molemmat väittävät olevansa koko Kiinan laillinen suvereeni hallitus. Kiinan sisällissota oli kaikkien aikojen kolmanneksi suurin sota ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen. Se oli osa maailmansodan jälkeistä sotienvälistä ajanjaksoa vuosina 1918-1939 ja myös osa kylmää sotaa toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945-1949. Sota jaetaan yleensä kahteen osaan: 1927-1937 ja 1946-1949 . Se alkoi ja päättyi useita kertoja ennen toista Kiinan ja Japanin välistä sotaa, ja Japanin keisarikunnan hyökkäyksen jälkeen taisteluja oli vähemmän. KKP:n ja KMT:n välinen sota alkoi uudelleen vuonna 1946 Japanin hävittyä toisen maailmansodan. KKP otti valtaansa suurimman osan Kiinasta, ja KMT:lle jäi vain saaret. Noin kaksi miljoonaa kiinalaista pakeni Taiwaniin vuoden 1949 lopulla. Vuonna 1950 ei aloitettu suuria taisteluita. KMT:n tappion Manner-Kiinassa sanotaan johtuneen useista syistä:
- Yan'anin oikaisuliike auttoi Maoa saamaan KKP:n paremmin hallintaansa,
- Yhdysvaltojen upseerin vuonna 1946 tekemä tulitauko pysäytti KMT:n hetkeksi.
- Kansan ja KMT:n välillä ilmeni ongelmia sen hallinnassa olevissa paikoissa.
- Neuvostoliitto antoi japanilaisia aseita KKP:lle.
- Yhdysvaltojen apu oli KMT:lle epävarmaa.
Hallitukset eivät päässeet sopimukseen, joten jotkut sanovat, että sota ei ole päättynyt. Molemmilla hallituksilla on monia sotilasaseita, joita käytetään vain toisiaan vastaan, molemmat sanovat edelleen olevansa Kiinan laillinen hallitus ja molemmat pyrkivät diplomaattisiin suhteisiin muiden maiden kanssa ainoana laillisena hallituksena.
Kartta Kiinan tasavallan pitkästä marssista vuosina 1934-1935
Chiang Kai-shek ja Mao Zedong vuonna 1945
Tausta ja alkusoitto 1894-1911
Vuonna 1894 Japani valloitti Qing-dynastian Mantšuriassa ja Taiwanissa sekä Koreassa. Vuosina 1899-1901 tapahtui nyrkkeilijäkapina, ja Japani hyökkäsi jälleen Kiinaan, mutta liittoutui Venäjän, Saksan, Itävallan, Ranskan, Britannian ja Amerikan kanssa tukeakseen Yuan Shikiä ja pysäyttääkseen keisarinna Dowager Cixin . Tämä johti Qing-dynastian kukistumiseen vuoden 1911 Xinhai-vallankumouksessa, ja maa ajautui sekasortoon. Syntyneessä valtatyhjiössä suuri määrä sotapäälliköitä otti haltuunsa maan eri osia. Voittaakseen heidät ja yhdistäkseen maan Sun Yat-sen ja hänen KMT:nsä pyysivät apua ulkomaisilta hallituksilta.
Hän vetosi useisiin läntisiin demokraattisiin valtioihin, mutta yksikään ei tarjonnut apua kissoille. Vasta kun hän kääntyi Neuvostoliiton puoleen vuonna 1921, Sun sai apua. Kommunistinen Neuvostoliitto suostui auttamaan KMT:tä, jos pienempi Kiinan kommunistinen puolue saisi liittyä siihen. Vuonna 1923 Neuvostoliitto, KMT ja CCP tekivät sopimuksen, Sun-Joffe-manifestin, jonka mukaan Neuvostoliitto auttaisi Kiinaa saamaan vain yhden hallituksen. Mihail Borodin matkusti Kiinaan vuonna 1923 auttaakseen muuttamaan KMT:tä niin, että se muistuttaisi Neuvostoliiton kommunistista puoluetta. KKP ja KMT liittyivät ensimmäiseen yhdistyneeseen rintamaan.
Vuonna 1923 Tšiang Kai-šek matkusti Neuvostoliittoon opiskelemaan sotilas- ja politiikka-asioita Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johdolla. Vuonna 1924 hänestä tuli Kiinan Whampoa-sotilasakatemian johtaja. Suurin osa Neuvostoliiton avusta kohdistui tähän kouluun, jossa opetettiin neuvostoliittolaisia poliittisia ja sotilaallisia ajatuksia KMT:lle ja KKP:lle. Neuvostoliittolaiset antoivat kirjoja ja aseita käytettäväksi sodan ja sotilaallisten asioiden opettamiseen. Neuvostoliiton avulla Sun teki "puolueen armeijan". Koulussa oli myös KKP:n jäseniä ja jotkut olivat opettajia. Zhou Enlai oli koulun opettaja.
Sitten KMT suostui siihen, että jotkut kommunistit voivat liittyä KMT:hen, kun KKP oli pieni verrattuna KMT:hen. Vuonna 1922 CCP:llä oli 300 jäsentä ja vuonna 1925 vain 1 500. KMT:llä oli vuonna 1923 kuitenkin 50 000 jäsentä.
Kiinan ensimmäinen sisällissota 1927-1936 ja toinen sisällissota 1945-1949
Vuonna 1927 sisällissota Kiinan tasavallassa alkoi, kun Kuomintangista (KMT) tuli Kiinan kommunistisen puolueen (CCP) kilpailija, ja molemmat osapuolet, joita johtivat Chiang Kai-shek ja Mao Zedong, taistelivat toisiaan vastaan. Kiinan kansallismieliset saivat tukea Weimarin Saksan tasavallalta ja natsi-Saksalta ostamalla saksalaisia aseita Euroopasta, kunnes natsit alkoivat tukea Japanin keisarikuntaa vuonna 1937, jolloin alkoi toinen kiinalais-japanilainen sota, joka oli toisen maailmansodan alku Aasiassa .
- [1] Arkistoitu 2006-08-28 Wayback Machine:ssa Washington State University.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Kiinan sisällissota?
V: Kiinan sisällissota oli Kiinan kommunistisen puolueen (CCP) ja Kuomintangin (KMT eli Kiinan kansallismielinen puolue) välillä vuosina 1927-1949 käyty sisällissota. Se oli taistelu Kiinan hallituksen laillisuudesta.
Kysymys: Milloin sota alkoi?
V: Sota alkoi huhtikuussa 1927 pohjoisen sotaretken vuoksi.
K: Kuinka kauan se kesti?
V: Sota kesti vuoteen 1950 asti, vaikka jotkut sanovat, että se ei ole virallisesti päättynyt.
K: Mikä aiheutti KMT:n tappion Manner-Kiinassa?
V: KMT:n tappio Manner-Kiinassa johtui useista tekijöistä, muun muassa Yan'anin oikaisuliikkeestä, joka auttoi Maoa saamaan enemmän määräysvaltaa KKP:ssä, erään yhdysvaltalaisen upseerin vuonna 1946 tekemästä tulitauosta, joka pysäytti KMT:n tilapäisesti, ihmisten ja KMT:n välisistä ongelmista sen hallinnassa olevissa paikoissa, siitä, että Neuvostoliitto antoi japanilaisia aseita KKP:lle, ja Yhdysvaltojen epävarmasta avusta KMT:lle.
Kysymys: Onko ROC:n ja Kiinan kansantasavallan välillä edelleen jännitteitä?
V: Kyllä, Kiinan tasavallan ja Kiinan kansantasavallan väliset suhteet ovat edelleen huonot, koska kumpikin väittää olevansa koko Kiinan laillinen suvereeni hallitus.
K: Oliko tämä osa ensimmäistä vai toista maailmansotaa?
V: Ei, tämä oli osa ensimmäisen maailmansodan jälkeistä sotienvälistä ajanjaksoa 1918-1939 ja myös osa toisen maailmansodan jälkeistä kylmää sotaa 1945-1949.
