Acanthostega (nimi tarkoittaa "piikkikatto") oli sukupuuttoon kuollut kalajalkainen. Se oli yksi ensimmäisistä selkärankaisista, joilla oli tunnistettavat raajat. Se esiintyi ylädevonissa noin 365 miljoonaa vuotta sitten, ja se oli anatomisesti lonkerosuomisten kalojen ja ensimmäisten täysin maalle pääsemään kykenevien tetrapodien välimuoto.

Anatomia ja ulkonäkö

Acanthostegan ruumismuoto yhdisti sekä kala- että maaympäristöön sopeutuneita piirteitä. Tärkeimpiä ominaisuuksia olivat:

  • Raajat ja sormet: Eturaajoissa oli useampi kuin viisi "sormea" (polydaktylia). Nykyiset löydöt osoittavat, että eturaajoissa saattoi olla jopa kahdeksan varvasta, mikä kertoo siitä, että digittien määrä muokkautui myöhemmässä kehityksessä.
  • Uimavarustus: Acanthostegalla oli pitkä häntä, jossa oli kalamainen evä ja evän säierakenteet, eli se oli vielä selkeästi vesieläin.
  • Hengitys: Fossiileista päätellään, että yksilöllä oli sekä kiduksiin viittaavia rakenteita että keuhkojen esiastetta muistuttavia piirteitä, joten se todennäköisesti hengitti sekä vedessä että pinnan läheisyydessä.
  • Pää ja suu: Kallo oli suhteellisen matala ja leveä, ja hampaat soveltuivat ilmeisesti kalojen pyydystämiseen.
  • Rakenne ennen täysin maalla elämistä: Selkäranka ja raajojen nivelet eivät olleet yhtä tukevat painon kantamiseen maalla kuin myöhemmillä tetrapodeilla, mikä viittaa siihen, että Acanthostega liikkui pääasiassa vedessä tai matalassa rantavyöhykkeessä.

Elintavat ja elinympäristö

Acanthostega eli todennäköisesti matalissa, rehevissä makean veden laitumissa ja suistoissa. Sen anatomia viittaa siihen, että se ei juuri vaeltanut kuivalle maalle, vaan käytti raajojaan uinnissa, sukeltaessa ja mahdollisesti tyypillisissä upoksissa olevien kasvien päällä tasapainoiluun. Ruokana olivat lähinnä pienemmät kalat ja vesieläimet.

Löydöt ja merkitys evoluutiossa

Fossiililöydöt Itä-Grönlannista ovat paljastaneet Acanthostegan ja sen kaltaiset eläimet, jotka näyttävät olevan välivaihe pitkässä siirtymässä lonkerosuomisten kalojen ja täysin maalla elävien tetrapodien välillä. Acanthostega on merkittävä, koska se osoittaa, että raajojen ja sormien kehitys alkoi vielä vesielämässä ja että digittien määrä oli aluksi suurempi ja joustavampi kuin nykyisillä maalla elävillä tetrapodeilla.

Tieteellinen historia

Acanthostegan fossiileja on tutkittu laajasti 1900-luvun loppupuolelta lähtien, ja niistä saadut yksityiskohtaiset luurankomuutokset ovat muuttaneet käsitystämme siitä, miten kalaeläimet siirtyivät maaympäristöön. Löydöt ovat auttaneet ymmärtämään, että siirtymä maan ja veden välillä tapahtui vähitellen ja että useita ominaisuuksia kehittyi samanaikaisesti eri tarkoituksiin.

Yhteenvetona: Acanthostega on yksi keskeisistä fossiileista, joka valaisee tetrapodien alkuperää: se yhdistää piirteitä niin kala- kuin varhaisista tetrapodeistakin ja osoittaa, että raajat ja sormet kehittyivät osittain vesiympäristössä ennen täyttä maalle siirtymistä.