Devonian | paleotsooisen kauden neljäs jakso
Devon on paleotsooisen kauden ja faneerotsooisen eonin neljäs jakso. Se kesti noin 419 miljoonaa vuotta sitten (mya) ja noin 359 mya välillä. Se on nimetty Devonshiren mukaan Englannissa, jossa tutkittiin ensimmäisen kerran tämän jakson kiviä.
Merenpinta oli korkealla, ja kaloja ja muita meren eliöitä oli runsaasti. Devonin kaloihin kuuluivat Agnathat (leuattomat kalat), Acanthodii (piikkiset kalat), Placodermit (panssaroidut kalat), Chondrichthyes (rustokalat) ja varhaiset Osteichthyes (luiset kalat). Devonikerrostumat jaetaan alempaan, keskimmäiseen ja ylempään osaan.
Devonikauden aikana kalat kehittyivät tetrapodeiksi. Myös erilaiset maanpäälliset niveljalkaiset vakiintuivat. Ensimmäiset siemenkasvit levisivät kuivalle maalle muodostaen valtavia metsiä.
Gondwanan superkontinentti sijaitsi etelässä ja Siperian manner pohjoisessa. Pienen mantereen Euramerikan varhaismuoto oli niiden välissä. Superkontinentti Pangaian muodostuminen oli vasta alkamassa.
Devonikauden lopulla kasvit ja hyönteiset olivat jo asuttaneet maan. Valtameriin syntyi massiivisia riuttoja. Euraamerikka ja Gondwana alkoivat yhdistyä Pangaiaksi.
Tiktaalik oli sukupuuttoon kuollut tetrapodomorfi, joka eli devonikaudella.
Ajanjakso päättyi sukupuuttoon
Tektoninen ja vulkaaninen toiminta oli voimakasta. Devonikauden loppupuolella tapahtui useita sukupuuttoon kuolemisia, joista yksi oli suuri tapahtuma frasnian ja famennian rajalla myöhäisdevonikaudella, noin 364 mya.
Suuri sukupuutto tapahtui devonikauden viimeisen vaiheen alussa, frasnian ja famennian rajalla, noin 372,2 mya. Lähes kaikki fossiiliset agnathan-kalat katosivat yhtäkkiä. Toinen voimakas sukupuutto päätti devonikauden. Devonikauden lopun sukupuuttoon kuoleminen oli yksi viidestä suuresta sukupuuttoon kuolemisen tapahtumasta maapallon historiassa. Syytä tai syitä ei tunneta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä paleotsooisen kauden ajanjakso on devonikausi?
V: Devon on paleotsooisen kauden neljäs kausi.
K: Milloin devonikausi kesti?
V: Devonikausi kesti noin 419 miljoonaa vuotta sitten (mya) ja noin 359 mya välillä.
K: Minkä mukaan se on nimetty?
V: Devonikausi on nimetty Englannin Devonshiren mukaan, jossa tutkittiin ensimmäisen kerran tämän kauden kiviä.
K: Minkälaisia kaloja oli olemassa tänä aikana?
V: Devonikaudella esiintyi erilaisia kalatyyppejä, kuten Agnatha (leuaton kala), Acanthodii (piikkikala), Placoderms (panssaroidut kalat), Chondrichthyes (rustokalat) ja varhaiset Osteichthyes (luiset kalat).
K: Mitä muita eliöitä kehittyi tänä aikana?
V: Devonin aikana kalat kehittyivät tetrapodeiksi, ja myös erilaiset maanpäälliset niveljalkaiset vakiintuivat. Lisäksi siemenkasvit levisivät kuivalle maalle muodostaen valtavia metsiä.
K: Mitä mantereita oli tämän ajanjakson aikana?
V: Devonikauden aikana etelässä sijaitsi Gondwanan ja pohjoisessa Siperian muodostama superkontinentti, jonka välissä oli varhaisvaiheessa oleva Euraamerikka. Myös Pangaian muodostuminen oli tuolloin vasta alkamassa.
K: Miten maa oli asutettu tämän ajanjakson loppupuolella? V: Devonikauden loppupuolella kasvit ja hyönteiset olivat asuttaneet maata, kun taas valtameriin oli muodostunut massiivisia riuttoja. Lisäksi Eurameriikka ja Gondwana olivat alkaneet lähentyä toisiaan Pangaiaksi.
