Mikropaleontologia
Mikropaleontologia (joskus myös mikropaleontologia) on paleontologian osa-alue, joka tutkii mikrofossiileja. Mikrofossiilit ovat fossiileja, jotka ovat yleensä enintään neljän millimetrin kokoisia ja yleensä alle yhden millimetrin kokoisia. Niiden tutkimiseen käytetään mikroskooppia. Mikrofossiileissa on edustettuina kaikki eliöiden valtakunnat. Mikrofossiilit voivat antaa tärkeää tietoa menneisyyden ekologiasta.
Mikropaleontologiaa tutkivia henkilöitä kutsutaan mikropaleontologeiksi. Taksonomia ja tilastot ovat tärkeitä osia mikropaleontologiassa.
Mikrofossiileja esiintyy eniten sedimentissä, joka muodostuu veden, erityisesti meriveden tai järviveden alla. Hyvin vanhoja mikrofossiileja voi löytyä kalliosta. Mikrofossiilien erottamiseen kivestä käytetään erityisiä tekniikoita. Esimerkiksi piileväkasvien ja joidenkin muiden organismien kuoret koostuvat piidioksidista; muut kivessä olevat materiaalit voidaan joskus poistaa hapolla, jolloin jäljelle jäävät vain piidioksidikuoret.
Mikropaleontologia voidaan jakaa neljään tutkimusalueeseen. Eri tutkimusalueilla käytetään erilaisia tekniikoita mikrofossiilien erottamiseen. Tämä johtuu siitä, että mikrofossiilit koostuvat erilaisista mineraaleista:
- Piidioksidi, joka on esimerkiksi piilevien kuorissa,
- Liitu, esimerkiksi kokkoliittien ja foraminiferoiden kuorissa,
- Fosfaatti, esimerkiksi selkärankaisten luissa,
- Orgaaniset yhdisteet, esimerkiksi siitepölyssä ja itiöissä.
Siitepölyn ja itiöiden, myös fossiilien, tutkimusalaa kutsutaan palynologiaksi.
Meren mikrofossiilit: (diatomi, ostrakodi, radiolaria, sieni, radiolaria, planktoninen foraminiferia (kaksi), kokkoliitti).
Valomikroskooppikuva fossiilisesta siitepölyjyvästä. Siitepölynjyvien avulla voidaan tunnistaa, mitä kasveja alueella on elänyt sedimenttien kerrostuessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on mikropaleontologia?
V: Mikropaleontologia on paleontologian haara, joka tutkii mikrofossiileja, jotka ovat fossiileja, jotka ovat yleensä enintään neljän millimetrin kokoisia ja yleensä alle yhden millimetrin kokoisia.
K: Millaista mikroskooppia käytetään mikrofossiilien tutkimiseen?
V: Mikrofossiilien tutkimiseen käytetään mikroskooppia.
K: Millaista tietoa voidaan saada mikropaleontologiaa tutkimalla?
V: Mikropaleontologiaa tutkimalla voidaan saada tärkeää tietoa menneisyyden ekologiasta.
K: Mistä mikrofossiileja tavallisimmin löytyy?
V: Mikrofossiileja esiintyy yleisimmin sedimentissä, joka muodostuu veden, erityisesti valtameren tai järven veden alla. Hyvin vanhoja mikrofossiileja voi löytyä kalliosta.
K: Miten mikrofossiilit erotetaan kivestä?
V: Mikrofossiilien erottamiseen kivestä käytetään erityisiä tekniikoita. Esimerkiksi piileväkasvien ja joidenkin muiden organismien kuoret koostuvat piidioksidista; muut kivessä olevat materiaalit voidaan joskus poistaa hapolla, jolloin jäljelle jäävät vain piidioksidikuoret.
K: Kuinka monta tutkimusaluetta mikropaleontologiassa on?
V: Mikropaleontologiassa on neljä tutkimusaluetta, joilla käytetään erilaisia tekniikoita mikrofossiilien erottamiseen, koska ne koostuvat erilaisista mineraaleista, kuten piidioksidista, liidusta, fosfaatista ja orgaanisista yhdisteistä.
K: Mitä on palynologia?
A Palynologia on siitepölyn ja itiöiden, myös fossiilien, tutkimusalue.
