Murchisonin meteoriitti (1969) — hiilipitoinen kondriitti, orgaaniset yhdisteet

Murchisonin meteoriitti (1969) — yli 100 kg hiilipitoinen kondriitti täynnä orgaanisia yhdisteitä; silminnäkijähavainto, laajat sirpalealueet ja tieteellisesti merkittävä löydös.

Murchisonin meteoriitti on nimetty sen putoamispaikan mukaan: Murchison, Victoria, Australia. Se on suuri (yli 100 kg), ja sen nähtiin putoavan. Se on yksi tutkituimmista meteoriiteista, sillä se kuuluu runsaasti orgaanisia yhdisteitä sisältävien meteoriittien ryhmään, joka tunnetaan hiilipitoisena kondriittina.

Löytö ja putoamistapahtuma

Syyskuun 28. päivänä 1969 noin kello 10.58 nähtiin kirkas tulipallo. Se hajosi kolmeksi sirpaleeksi ennen kuin se katosi ja jätti jälkeensä savupilven. Noin 30 sekuntia myöhemmin kuultiin tärinä. Ihmiset löysivät sirpaleita yli 13 km²:n alueelta, ja sirpaleita oli jopa 7 kg. Yksi 680 grammaa painava katkesi katon läpi ja putosi heinään. Massa on yli 100 kg.

Luokitus ja petrochemia

Murchison luokitellaan hiilipitoiseksi kondriitiksi (tarkemmin CM-ryhmän, petrologinen tyyppi 2). Se on hyvin primitiivinen näyte aurinkokunnan varhaisista materiaaleista: siinä on chondruleja, hienojakoista matriksia ja runsaasti vesimolekyyleistä syntyneitä kloriitti- ja muutamia heikosti muuttuneita silikaattimineraaleja. Näyte on kokenut laajaa vesikemiallista muutosta (aqueous alteration) alkuperäisellä emokappaleellaan, mikä on johtanut liuenneiden mineraalien ja huokoisen matriisin syntyyn.

Orgaaniset yhdisteet ja kosminen kemia

Murchisonista on löydetty erittäin laaja valikoima orgaanisia yhdisteitä: aromaattisia ja alifaattisia hiilivetyjä, polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH), karboksyylihappoja, alkoholeja, ketoneja sekä lukuisia amiini- ja amide-ryhmiä. Erityisen merkittävä löydös on yli 70 erilaista aminohappoa, joukossa yleiset proteiiniaineksen aminohapot (esim. glysiini, alaniini) ja useita harvinaisempia, Maasta harvemmin löytyviä aminohappoja (esim. α-aminoisobutyric acid, isovaline). Joidenkin aminohappojen isotooppiset suhteet ja määrälliset profiilit viittaavat selvästi ei-maalliseen alkuperään.

Murchisonista on myös raportoitu nukleiinihappojen emäksiä, kuten urasiili ja ksantiini, sekä muita heterosyklisiä orgaanisia yhdisteitä. Lisäksi näytteistä on löydetty presolaarisia mineraaleja ja hiukkasia (esim. silikoni-karbidi), mikä todistaa niiden hyvin varhaisen kosmisen perinnön.

Tutkimuksen merkitys ja astrobiologiset näkökulmat

Murchison on ollut keskeinen todiste siitä, että monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä voi syntyä avaruudessa ja kulkeutua planeetoille meteoriittien mukana. Tämä on tärkeää tutkittaessa elämän alkuperää ja orgaanisten rakennusaineiden toimitusreittejä varhaiselle maapallolle. Vaikka osa löydetyistä orgaanisista aineista voi olla kosmoksen ulkopuolista saastumista, monien molekyylien epätavalliset isotooppisuhteet sekä eräiden aminohappojen esiintyminen molekyylimuodoissa, joita maallinen biosynteesi ei yleisesti tuota, tukevat niiden avaruusperäisyyttä.

Käytännön tutkimus ja näytteiden käsittely

Koska Murchisonin näytteet olivat tuoreita ja niitä kerättiin nopeasti putoamisen jälkeen, ne ovat olleet poikkeuksellisen arvokkaita analyysille. Tutkimuksissa on käytetty muun muassa massaspektrometriaa, kromatografiaa, isotooppianalyysejä ja mikroskooppisia menetelmiä. Näytteitä on säilytetty ja jaettu eri museoihin ja tutkimuslaitoksiin globaalisti, ja niiden käsittelyssä noudatetaan tiukkoja kontaminaationestotoimia, jotta avaruudesta peräisin olevien ja maassa syntyneiden aineiden erotus olisi mahdollisimman luotettava.

Tiivistelmä

• Murchison on yksi merkittävimmistä ja parhaiten tutkituista hiilipitoisista kondriiteista.
• Se tarjoaa runsaasti tietoa aurinkokunnan varhaisista kemiallisista prosesseista, vesikemistosta ja avaruudessa syntyneistä orgaanisista yhdisteistä.
• Meteoriitin orgaaniset yhdisteet ovat antaneet tärkeää näyttöä siitä, että elämän rakennusaineet voivat olla yleisiä avaruudessa ja että niitä on voitu kulkeutua Maahan meteoriittien mukana.

Hae kirjaimella