Maanviljelyn synty Lähi-idässä
Neoliittinen vallankumous (uusi kivikausi) oli ensimmäinen maatalouden vallankumous. Se oli asteittainen siirtyminen nomadisista metsästys- ja keräilyyhteisöistä ja -joukoista maanviljelyyn ja asutukseen. Tätä ajanjaksoa kuvataan "vallankumoukseksi", koska se muutti muutoksen tehneiden yhteisöjen elämäntapaa. Se tapahtui eri esihistoriallisissa ihmisyhteisöissä eri aikoina. Monet yhteiskunnat muuttuivat 9-7 tuhatta vuotta sitten
Termi viittaa yleiseen ajanjaksoon, jonka aikana kehitys tapahtui. Se viittaa myös tapahtuneisiin muutoksiin: varhaisten viljelytekniikoiden käyttöönottoon, kasvinviljelyyn ja eläinten kesyttämiseen. Neoliittinen vallankumous on tärkeä sosiaalisen organisaation ja teknologian kehityksen kannalta.
Neoliittinen vallankumous johti asumiseen pysyvissä tai puoliksi pysyvissä asutuksissa. Tämän vuoksi yhä harvemmat ihmiset elivät nomadisesti. Jotta voitiin tietää, kenelle viljelty sato kuului, kehitettiin maanomistuksen käsite. Luonnonympäristö muuttui, väestötiheys kasvoi, ja ihmiset söivät enemmän kasvis- ja viljatuotteita ruokavaliossaan. Yhteiskunnassa kehittyi hierarkioita. Viljaa varastoitiin ja sillä voitiin käydä kauppaa. Hyvien satojen tuottama ylituotanto auttoi yhteiskuntia selviytymään huonoista vuosista.
Knap of Howarin maatila, joka on ollut käytössä vuodesta 3500 eaa. vuoteen 3100 eaa.
Yleinen prosessi
Koirien, vuohien, lampaiden ja karjan kaltaisten kotieläinten sekä viljelykasvien myötä ihmisyhteiskunta muuttui. Nyt kun ihmisillä oli viljelykasveja ja karjaa, heidän ei enää tarvinnut liikkua. He pystyivät rakentamaan parempia asumuksia. Myös heidän ruokavalionsa muuttui. Siihen kuului enemmän kauraa ja vihanneksia. Ihmiset alkoivat myös säilyttää ja hallita joitakin elintarvikkeita - ei ollut suositeltavaa syödä kaikkia viljan siemeniä, koska silloin ei olisi jäänyt siemeniä seuraavalle vuodelle. Joinakin vuosina oli myös ylijäämiä, joita voitiin vaihtaa muihin tavaroihin muiden ihmisten kanssa.
Nämä muutokset tapahtuivat eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta. Ne eivät kuitenkaan tapahtuneet samassa järjestyksessä. Lähi-idän varhaisimmat maanviljely-yhteiskunnat eivät käyttäneet keramiikkaa. Vielä on epäselvää, missä määrin kasveja kesytettiin Britanniassa, tai oliko pysyvästi asuttuja yhteisöjä lainkaan. Varhaiset japanilaiset yhteiskunnat käyttivät keramiikkaa ennen maanviljelyn kehittymistä.
Paleoliittisella kaudella oli monia eri ihmislajeja. Nykytutkimuksen mukaan kuitenkin vain nykyihminen saavutti mesoliittisen ja neoliittisen kauden.
Vere Gordon Childe antoi tälle prosessille 1920-luvulla nimen neoliittinen vallankumous. Hänen mielestään se oli yhtä tärkeä kuin teollinen vallankumous (joka tapahtui 1700- ja 1800-luvuilla).
Neoliittisen asuinpaikan kaivetut jäännökset Skara Braessa Orkneysaarten saarella.
Neoliittista vallankumousta koskevat teoriat
On olemassa erilaisia teorioita siitä, miksi tämä siirtymä on voinut tapahtua:
- Keidas-teoria: Ilmasto muuttui, ja sateet vähenivät. Ihmiset siirtyivät asumaan keitaille tai niiden läheisyyteen, joissa on enemmän vettä, jotta he voisivat selviytyä. Myös jotkut eläimet ja kasvit tekivät niin. Oli vain pieni askel kotieläinten kesyttämiseen. Tätä teoriaa kannatti Childe itse. Ajanjakson ilmastotiedot eivät kuitenkaan tue sitä.
- Hilly Flanks -teoria. Sen mukaan maanviljely alkoi Taurus- ja Zagros-vuorten mäkisillä kyljillä ja kehittyi alueen intensiivisestä viljankeruusta. Sitä ehdotettiin vuonna 1948.
- Juhlamallin mukaan maanviljelyä ohjasivat vallan osoitukset, kuten juhlat, joilla osoitettiin valta-asemaa. Tämä edellytti suurten ruokamäärien kokoamista, mikä ohjasi maatalousteknologiaa.
- Demografisten teorioiden mukaan paikallinen väestö kasvoi niin paljon, että sitä oli vaikea elättää pelkällä metsästyksellä ja keräilyllä. Ruokaa tarvittiin enemmän kuin sitä voitiin kerätä. Erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset tekijät vaikuttivat siihen, että ruoan tarve kasvoi.
- Evoluutioteorian mukaan maatalous on kasvien ja ihmisten evolutiivinen sopeutuminen. Villien kasvien kesyttäminen alkoi niiden suojelemisesta. Myöhemmin niiden kasvupaikka valittiin tarkemmin. Lopulta ne kesytettiin.
Syitä, miksi se tapahtui
Harlandin mukaan neoliittisen vallankumouksen taustalla on kolme pääsyytä:
- Kotieläinhoito uskonnollisista syistä. Symboleissa tapahtui vallankumous; myös uskonnolliset uskomukset muuttuivat. Löydetyt Venus-figuurit voivat olla osoitus tästä.
- Kotieläinhoito ahtauden ja stressin vuoksi. Monet eläimet kuolivat sukupuuttoon viimeisen jääkauden lopussa. Ihmisväestö oli kasvanut täyttämään kaiken käytettävissä olevan maan. Syntyi ruokakriisi. Maanviljely oli ainoa tapa elättää väestö käytettävissä olevalla maalla.
- Kotieläinjalostus ruokakeräilijöiden löytöjen perusteella. Ravinnonkerääjät olivat niitä, jotka huolehtivat poikasista ja pitivät tulta yllä. Ajan myötä he saivat selville, mitkä kasvit olivat syötäviä tai auttoivat tiettyihin sairauksiin. He auttoivat myös kesyttämään eläimiä (jotka sitten matkustivat ihmisten mukana).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on uuskeynesiläinen vallankumous?
V: Neoliittinen vallankumous oli ensimmäinen maatalouden vallankumous. Se oli asteittainen siirtyminen nomadisista metsästys- ja keräilyyhteisöistä maanviljelyyn ja asutukseen, mikä muutti siirtymän tehneiden yhteisöjen elämäntapaa.
K: Milloin se tapahtui?
V: Neoliittinen vallankumous tapahtui eri esihistoriallisissa ihmisyhteisöissä eri aikoina, ja monet yhteiskunnat muuttuivat 9-7 tuhatta vuotta sitten.
K: Mitä muutoksia tapahtui tänä ajanjaksona?
V: Tänä ajanjaksona otettiin käyttöön varhaisia maanviljelytekniikoita, viljanviljelyä harjoitettiin ja eläimet kesytettiin. Ihmiset alkoivat myös asua pysyvissä tai puoliksi pysyvissä siirtokunnissa kiertelevän elämäntavan sijaan, maanomistus kehittyi, väestömäärä kasvoi, ruokavalio muuttui sisältämään enemmän kasvis- ja viljatuotteita, yhteiskunnassa kehittyi hierarkioita, viljaa varastoitiin ja sitä kaupattiin hyvien satojen ylijäämätuotannosta.
Kysymys: Miten se vaikutti ihmisten elintapoihin?
V: Neoliittinen vallankumous muutti ihmisten elintapoja siirtymällä nomadisesta metsästys- ja keräilyelämästä maanviljelyyn ja asutukseen perustuvaan elämäntapaan. Tämä johti siihen, että yhä harvempi ihminen harjoitti nomadista elämäntapaa, ja muutoksiin sosiaalisessa organisaatiossa ja teknologiassa, kuten maanomistuksen kehittymisessä.
K: Miten se vaikutti ruokavalioon?
V: Neoliittisen vallankumouksen aikana tapahtuneen siirtymisen myötä maatalousvaltaiseen elämäntapaan ihmisten ruokavalio muuttui sisältämään aiempaa enemmän kasvis- ja viljatuotteita.
K: Mitä muita vaikutuksia sillä oli yhteiskuntaan?
V: Sen lisäksi, että ruokavalioon ja elämäntapaan vaikutti siirtyminen nomadisesta metsästys- ja keräilyelämästä maanviljelyyn ja asutukseen perustuvaan elämäntapaan, väestön koko kasvoi, hierarkiat kehittyivät, viljaa voitiin varastoida kauppaa tai ylituotantoa varten, maanomistus vakiintui, sosiaalinen järjestäytyminen muuttui ja teknologia kehittyi.
