Natsitervehdys (Hitler-tervehdys) – määritelmä, historia ja merkitys

Natsitervehdys (Hitler-tervehdys): määritelmä, historia ja merkitys natsi-Saksassa — pakollinen ele, ideologinen symboli, käyttö sekä sen seuraukset ja muistelun rooli nykypäivänä.

Tekijä: Leandro Alegsa

Natsitervehdys tai Hitler-tervehdys on ele, jota käytettiin tervehdyksenä natsi-Saksassa. Tervehdys tehdään ojentamalla oikea käsi ilmaan suoristetulla kädellä. Yleensä tervehdyksen esittävä henkilö sanoo "Heil Hitler!" (Hail Hitler!), "Heil, mein Führer!" (Tervehdys, minun johtajani!) tai "Sieg Heil!" (Eläköön voitto!).

Historia ja alkuperä

Natsipuolue otti sen käyttöön 1930-luvulla osoittaakseen kuuliaisuutta puoluejohtaja Adolf Hitlerille. Tervehdyksellä haluttiin ilmaista yhtenäisyyttä, lojaaliutta ja kunniaa kansakunnalle sekä myöhemmin sotaponnisteluille. Sen käyttö yleistyi nopeasti julkisissa tilaisuuksissa, paraateissa, kouluissa ja työpaikoilla.

Suora käsieleen pohjautuva tervehdyksen muoto ei kuitenkaan syntynyt tyhjästä 1930-luvulla. Vastaava, niin sanottu "roomalaiseksi" kutsuttu tervehdus esiintyi 1800-luvun taiteessa ja nationalistissa symboleissa, ja italialainen fasismi omaksui samanlaisen eleen aikaisemmin. Myös muissa maissa on ollut samankaltaisia tervehdyksiä: esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettiin 1900-luvun alkupuolella ns. Bellamy-tervehdystä kouluissa, kunnes se hylättiin vuonna 1942 sen samankaltaisuuden vuoksi natsi-tervehdyksen kanssa.

Muoto ja käyttö

Tervehdys suoritetaan ojentamalla oikea käsi suoraksi eteen tai ylöspäin, käsi usein hieman kämmen alaspäin tai sivulle käännettynä. Käytössä oli myös selkeitä rituaaleja ja ääneen lausuttavia lauseita, jotka tekivät tervehdyksestä paitsi visuaalisen myös verbien tunnusmerkin. Rallien ja paraatien aikana suuri joukko ihmisiä teki tervehdyksen samanaikaisesti korostaen järjestäytyneisyyttä ja massojen yhtenäisyyttä.

Käyttö valtakunnassa ja armeijassa

Tervehdys oli pakollinen monissa julkisissa tilanteissa siviileille, viranomaisille ja puolueen jäsenille. Sotilashenkilöstölle se oli aluksi monin paikoin vähemmän ankara käytäntö: armeijassa oli perinteisiä sotilastervehdyksiä ja erilaisia kurinalaisuuden muotoja, ja esimerkiksi eri joukko-osastojen ja johtajien välillä oli vaihtelua. Natsihallinto kuitenkin pyrki laajentamaan Hitler-tervehdyksen käyttöä myös armeijan keskuudessa osana poliittista kontrollia.

Symboliikka ja merkitys

Natsitervehdys yhdistettiin paitsi henkilökohtaiseen kunnioitukseen Hitleriä kohtaan myös koko natsismin ideologiaan: se symboloi auktoriteettia, yhtenäisyyttä, kansallismielisyyttä ja väkivaltaista poikkeamista demokratian periaatteista. Tervehdyksestä tuli nopeasti näkyvä merkki ideologisesta kuulumisesta ja kuuliaisuudesta järjestelmälle.

Jälkivaikutukset ja nykyoikeus

Toisen maailmansodan jälkeen natsitervehdyksen näkyvä käyttö menetti legitimiteettinsä ja muuttui monessa maassa vahvasti leimatuksi eleeksi. Monet valtiot ovat säätäneet lakeja, jotka kieltävät natsit ja natsismin julkisen esittämisen, ja tähän liittyy usein myös kieltäminen natsitervehdyksen käytöstä. Esimerkiksi Saksassa ja useissa muissa Euroopan maissa julkinen poliittisten ääriliikkeiden tunnusten ja tervehdyksien levittäminen voi olla rikos, vaikkakin tietyt poikkeukset sallivat historialliset, tieteelliset tai taiteelliset käsittelyt.

Nykyään natsitervehdyksen käyttö julkisesti aiheuttaa usein vahvaa paheksuntaa, sosiaalista tuomitsemista ja voi johtaa työnantajien toimiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin riippuen paikallisesta lainsäädännöstä ja kontekstista. Yliopistoissa, museoissa ja tiedotusvälineissä sen esiintyminen käsitellään yleensä historiallisessa tai analyyttisessä kehyksessä.

Miksi on tärkeää ymmärtää eleen merkitys

Historiallisen kontekstin tunteminen auttaa erottamaan symbolin käytön opettavaisesta käsittelystä ja ideologisesta levityksestä. Natsitervehdys ei ole pelkkä ele: se kantaa mukanaan historiaa, väkivaltaa ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Siksi sen historiaa ja merkitystä käsitellään laajalti kouluopetuksessa, museokokonaisuuksissa ja julkisessa keskustelussa, jotta vastaavat ilmiöt tunnistettaisiin ja estettäisiin tulevaisuudessa.

Hitler-nuoret Berliinissä esittämässä natsitervehdystä kokoontumisessa vuonna 1933.Zoom
Hitler-nuoret Berliinissä esittämässä natsitervehdystä kokoontumisessa vuonna 1933.

Nykyaikana

Tämän tervehdyksen käyttäminen on tällä hetkellä rikos Saksassa, Italiassa, Japanissa, Tšekissä, Slovakiassa, Itävallassa ja Uzbekistanissa. Sveitsissä, Ranskassa, Kanadassa, Alankomaissa ja Ruotsissa tervehdys on laitonta vihapuhetta, jos sitä käytetään natsi-ideologian edistämiseen.



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3