Koillis-Grönlannin kansallispuisto
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on kansallispuisto Grönlannissa Tanskassa. Se on maailman suurin kansallispuisto, jonka pinta-ala on 972 000 km2 (375 000 sq mi). Tämä tekee puistosta suuremman kuin useimmat maat. Jos se olisi maa, se sijoittuisi 31. sijalle heti Egyptin jälkeen. Se on Grönlannin ainoa kansallispuisto ja maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pohjoisin kohta ulottuu hieman pidemmälle kuin Kanadan Quttinirpaaqin kansallispuiston pohjoisin kohta.
Historia
Puisto perustettiin ensimmäisen kerran 22. toukokuuta 1974. Se tuli Tunun (Itä-Grönlanti) entisen Ittoqqortoormiitin kunnan pohjoisesta, käytännössä asumattomasta osasta. Vuonna 1988 puistoa laajennettiin vielä 272 000 km2 (105 019,8 neliömailia) nykyiseen kokoonsa. Tähän lisättiin entisen Avannaan läänin (Pohjois-Grönlanti) koillisosa. Tammikuussa 1977 siitä tehtiin kansainvälinen biosfäärialue.
Franz Josef Fjord
Fauna
Puiston rannikkoalueiden läheisyydessä elää arviolta 5 000-15 000 myskihärkää sekä useita jääkarhuja ja mursuja. Tämän väitetään olevan 40 prosenttia maailman myskihärkäkannasta. Muita nisäkkäitä ovat muun muassa arktinen kettu, kottarainen, kauluslammas ja arktinen jänis. Muihin merinisäkkäisiin kuuluvat rengas-, parta-, harmaahylje ja huppuhylje sekä norsunvalas ja valas.
Puistossa pesiviä lintulajeja ovat mm. pohjantikka, merihanhi, merihanhi, merihanhi, haahka, kuningashaahka, ristisorsa, lumipöllö, sulkasääski, metsäkirvinen ja korppi.
Rypefjord
