Koillis-Grönlannin kansallispuisto on kansallispuisto Grönlannissa Tanskassa. Se on maailman suurin kansallispuisto, jonka pinta-ala on 972 000 km2 (375 000 sq mi). Tämä tekee puistosta suuremman kuin useimmat maat. Jos se olisi maa, se sijoittuisi 31. sijalle heti Egyptin jälkeen. Se on Grönlannin ainoa kansallispuisto ja maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pohjoisin kohta ulottuu hieman pidemmälle kuin Kanadan Quttinirpaaqin kansallispuiston pohjoisin kohta.
Puisto perustettiin vuonna 1974 ja sen rajat laajennettiin myöhemmin, jolloin nykyinen pinta-ala vahvistui 972 000 km2:ksi. Alue kattaa laajoja rannikkoalueita, syviä vuonoja, jyrkkiä vuoria sekä suuren osan Grönlannin mannerjäätiköstä ja sisäosien jäätiköistä. Hallinnollisesti alue kuuluu Grönlantiin ja sen suojelusta vastaavat Grönlannin (Kalaallit Nunaatin) ja Tanskan viranomaiset yhteistyössä.
Historia ja ihmisvaikutus
Alue on lähes asumaton: siellä ei ole pysyviä siviiliasutuksia, ainoastaan satunnaisia tutkimus- ja sotilastukikohtia. Aluetta käyttävät pääasiassa tutkijat, tietyt retkeilijät ja Tanskan/Grönlannin armeijan osastot, kuten Sirius-koirapataljoona, jotka valvovat ja suorittavat eräitä huolto- ja pelastustehtäviä alueella. Ihmistoiminta on hyvin vähäistä ja rajoitettua, minkä vuoksi luonnonprosessi ovat alueella poikkeuksellisen koskemattomia.
Luonto ja ilmasto
Ilmasto on arktinen: pitkät ja ankarat talvet, lyhyt ja viileähkö kesä. Maisema vaihtelee jäätiköistä ja mannerjäätiköistä kivikkoisiin rannikkomaisemiin, ja kasvillisuus on pääosin tundraa ja palsaa. Kasvilajisto on niukka mutta sopeutunut ankaraan ilmastoon: sammalet, jäkälät, matalat varpu- ja ruohovartiset lajit.
- Eläimistö: alueella esiintyy arktisia suurpetoja ja merieläimistöä, kuten jääkarhuja, hylkeitä ja walrusia (merinorsuja). Myös arktinen kärppä (tunturikettu), muskox (muskussahi) sekä erilaiset merilinnut ja merikilpikonnat eivät kuulu alueeseen, mutta alueen merialueilla elää runsaasti lintupopulaatioita.
- Lajiston erityispiirteet: alue on tärkeä lintujen pesimäalue ja valas- sekä hyljekantojen laidunmaa. Jääkarhu tekee elinkeinonsa rannikolla ja jääreuna-alueilla.
Tutkimus, käynti ja suojelu
Koillis-Grönlannin kansallispuisto on merkittävä arktisen tutkimuksen kohde. Alueella tehdään tutkimusta muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jäätiköiden dynamiikasta ja arktisista ekosysteemeistä. Vierailu alueelle on vaativaa ja edellyttää viranomaisten lupaa sekä huolellista logistiikkaa: saavutaan yleensä erikoisjärjestelyin meritse tai lentämällä pienkoneilla jäälle/luodolle.
Suojelutoimet ovat tiukat: tarkoituksena on säilyttää alueen luonnon monimuotoisuus ja vähentää ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. Retkeily ja tutkimus ovat sallittuja rajoituksin ja luvanvaraisesti, ja alueella noudatetaan kansainvälisiä suojelu- ja ympäristöohjeita.
Koillis-Grönlannin kansallispuisto edustaa yhtä planeettamme syrjäisimmistä ja koskemattomimmista arktisista alueista. Sen koko ja sijainti tekevät siitä paitsi luonnonsuojelullisesti merkittävän myös tärkeän ikkunan arktisen luonnon muutosten seuraamiseen.
