NSDAP:n 25 kohdan manifesti – määritelmä, historia ja sisältö

Syvällinen katsaus NSDAP:n 25 kohdan manifestiin: määritelmä, historiallinen tausta (1920) ja yksityiskohtainen sisältöanalyysi natsipuolueen tavoitteista ja vaikutuksista.

Tekijä: Leandro Alegsa

NSDAP:n 25 kohdan manifesti on Anton Drexlerin kirjoittama ja Adolf Hitlerin toimittama ja tukema 25 kohdan suunnitelma NSDAP:lle (National Socialist German Workers' Party), natsipuolueelle, kun se perustettiin vuonna 1920.

25 kohdan tarkoitus selitettiin Mein Kampf -kirjan toisen osan viidennessä luvussa.

Uuden liikkeen ohjelma tiivistettiin muutamaan johtavaan periaatteeseen, joita oli kaikkiaan kaksikymmentäviisi. Ne oli laadittu antamaan lähinnä kansanmiehille karkea kuva liikkeen tavoitteista. Ne ovat tavallaan poliittinen uskontunnustus, joka toisaalta rekrytoi liikkeen jäseniä ja toisaalta on omiaan yhdistämään ja hitsaamaan yhteen yhteisesti tunnustetun velvollisuuden kautta ne, jotka on rekrytoitu.

- Adolf Hitler



Tausta ja laatiminen

25 kohdan ohjelma julkaistiin ja hyväksyttiin NSDAP:n (alun perin DAP) kokouksessa Münchenissä 24. helmikuuta 1920. Ohjelman laadinnassa olivat keskeisesti mukana puolueen perustajia, erityisesti Anton Drexler, ja nuori Adolf Hitler teki siihen merkittäviä muokkauksia ja julkistamisen jälkeen myös popularisoi sen puheillaan. Ajankohtaan vaikuttivat Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa, taloudelliset vaikeudet, poliittinen kärjistyminen ja tyytymättömyys Versailles’n rauhansopimukseen.

Keskeiset luonteenpiirteet

Ohjelma yhdisteli nationalistista, antisemitiskaista, antikommunistista ja populistisesti sosiaalista retoriikkaa. Sen tarkoituksena oli saada laaja kannatus eri yhteiskuntaryhmistä: sotaveteraaneista, työläisistä ja keskiluokasta. Ohjelma oli tarkoituksellisesti osin epämääräinen — se sisälsi iskuja suur- ja rikkaiden etuja vastaan mutta myös selkeitä etnisiä ja rasistisia painotuksia.

Sisällön päälinjat

25 kohdan manifesti ei ole pelkästään ideologinen manifesti, vaan se sisältää konkreettisia poliittisia vaatimuksia. Alla ovat ohjelman tärkeimmät teemat ja esimerkkiluonteiset kohdat:

  • Nationalismi ja alueelliset vaatimukset: vaatimus kaikkien saksalaisten yhdistämisestä yhdeksi valtioksi (”Suur-Saksa”) ja Versailles’n rauhansopimuksen kumoamisesta;
  • Kansalaisuuden määrittely: kansalaisuus rajoitetaan ”saksalaisiin verenperintöön” (käytännössä juutalaisten ja muiden vähemmistöjen sulkeminen poliittisista oikeuksista);
  • Sosioekonomiset vaatimukset: toimenpiteitä suurten luottoyhteisöjen ja monopoliyritysten rajoittamiseksi tai kansallistamiseksi, voitonjaon ja työntekijöiden etujen korostaminen, maanomistuksen uudelleenjärjestely ja maareformit;
  • Työ ja sosiaalipolitiikka: oikeus työhön, sosiaaliturvaa koskevia vaatimuksia (eläke-, terveys- ja väestönhuoltomääräykset) sekä säännöksiä työsuhdeturvasta;
  • Maahanmuutto ja ulkomaalaispolitiikka: rajavaltuuksien ja ulkomaalaisiin liittyvien etuuksien rajoittaminen saksalaisväestön eduksi;
  • Vallan keskittäminen ja valtiokuri: vahvan, yhtenäisen ja vallankäyttöön kykenevän valtion perääminen; ankara kuri petosta, lahjontaa ja kansallista etua vastaan toimivia vastaan;
  • Propaganda ja kulttuuri: painotus kansallisen yhtenäisyyden, kasvatuksen ja yhteiskunnallisen moraalin vahvistamiseen; skeptisyys puoluepolitiikan ja vapaan lehdistön suhteen (ohjelmassa mm. esimerkkeinä vaatimuksia lehdistön ja julkisen sanan valvonnasta kansallisten etujen nimissä).

Ohjelman vaikutus ja toteutus

Ohjelma toimi aluksi houkuttimena erilaisille ryhmille: sen sosiaalipoliittiset kohdat vetosivat työntekijöihin ja pienomistajiin, kun taas nationalismi ja antisemitismi mobilisoivat muita kannattajia. Kun natsit nousivat valtaan vuonna 1933, osa ohjelman sosiaalipoliittisesta sanastosta tuli osaksi propagandaa, mutta monet käytännön toimet hylkäsivät ohjelman ”sosialistiset” lupaukset, kun puolue solmi liiton teollisuuden ja porvariston kanssa. Sen sijaan rotuideologia ja diktaattorinen valta-asema toteutuivat perusteellisesti ja johtivat myöhemmin laajamittaiseen syrjintään ja väkivaltaan.

Kontroverssit, historiankirjoitus ja nykyinen arvio

25 kohdan manifesti on historiallisesti merkittävä dokumentti, koska se paljasti julkisesti natsismin ideologiset tavoitteet: etenkin sen kohdassa kansalaisuuden rajaamisesta ”vereen” perustuen näkyvät antisemitiset ja etniset päämäärät. Politiikassa esitetyt lupaukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta jäivät pitkälti propagandaksi; todellisuudessa natsihallinto tukahdutti poliittiset vastustajat, kansalaisvapauksia rajoitettiin ja talouspolitiikka sopeutui usein suurteollisuuden ja puolustustalouden tarpeisiin.

Nykyhistorioitsijat korostavat ohjelman merkitystä varoituksena siitä, miten populistinen retoriikka voi kätkeä taustalle äärioikeistolaisia ja syrjiviä tavoitteita. Ohjelma on keskeinen lähde tutkittaessa natsismin syntyä ja ideologista kehitystä.

Oikeudellinen ja yhteiskunnallinen huomio nykypäivänä

25 kohdan manifestin tekstiä tarkastellaan nykyisin tutkimuksellisesta ja opettavaisesta näkökulmasta. Saksan ja Itävallan kaltaisissa maissa natsismin ylistystä ja propagandaa koskevat levitysrajoitukset ovat tiukat, mutta historiallista aineistoa ja tutkivaa kirjoittelua sallitaan ja suositellaan vastuullisessa, kriittisessä kontekstissa. Dokumentin käyttöä ja lainaamista suositetaan käsittelemään kriittisesti ja kontekstualisoiden, jotta sen sisältämät vaaralliset aatteet eivät pääse uusintumaan ilman analyysiä.

Lähteet ja jatkolukemista

Ohjelmaa selostetaan ja analysoidaan laajasti historiankirjallisuudessa. Merkittävä primaarilähde on Adolf Hitlerin oma selostus ohjelman tarkoituksesta teoksessaan Mein Kampf (toisen osan viides luku), ja lukuisat tutkimukset käsittelevät ohjelman roolia Saksan 1920-luvun ja 1930-luvun poliittisessa muutoksessa.

Huom. Tämä artikkeli kuvaa historiallista lähdettä ja sen sisältöjä neutraalisti ja analyyttisesti; se ei puolusta eikä oikeuta natsismin, antisemitismiin tai muuhun syrjintään liittyviä aatteita tai käytäntöjä.

Manifesti yksityiskohtaisesti

(Tämä on yksinkertainen englanninkielinen käännös alkuperäisestä NSDAP:n manifestista vuodelta 1920; tarpeeton tai selittävä teksti on jätetty pois.)

  1. Haluamme, että kaikki saksalaiset elävät "Saksassa".
  2. Haluamme, että Saksaa kohdellaan samoin kuin muita kansoja, ja haluamme, että Versaillesin rauhansopimukset kumotaan.
  3. Haluamme maata ja alueita (siirtokuntia) elättääksemme kansamme ja asuttaaksemme ylijäämäväkemme.
  4. Vain saksalaiset voivat olla Saksan kansalaisia. Vain saksalaisiin rotuihin kuuluvat voivat olla kansakunnan jäseniä, heidän uskonnollaan ei ole merkitystä. Juutalainen ei saa olla kansalainen.
  5. Ulkomaalaiset voivat asua Saksassa, mutta Saksassa asuville ulkomaalaisille on säädetty erityisiä lakeja.
  6. Vain kansalaiset voivat äänestää parlamenttiin ja neuvostoon tai äänestää laeista. Jokaisen, joka työskentelee Saksan hallituksessa, osavaltiossa tai jopa pienessä kylässä, on oltava Saksan kansalainen. Lakkaamme antamasta ihmisille töitä sen vuoksi, mihin poliittiseen puolueeseen he kuuluvat, vain parhaiden ihmisten pitäisi saada töitä.
  7. Mielestämme hallituksen ensimmäinen tehtävä on varmistaa, että jokaisella kansalaisella on työpaikka ja riittävästi syötävää. Jos hallitus ei pysty tähän, ihmiset, jotka eivät ole kansalaisia, on pakotettava lähtemään Saksasta.
  8. Kenenkään, joka ei ole saksalaista rotua, ei pitäisi saada asua Saksassa. Haluamme, että kaikki, jotka eivät ole saksalaisrotuisia ja jotka ovat alkaneet asua Saksassa 2. elokuuta 1914 jälkeen, poistuvat maasta.
  9. Kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.
  10. Jokaisella kansalaisella pitäisi olla työpaikka. Heidän työnsä ei saisi olla itsekästä, vaan sen pitäisi auttaa kaikkia. Siksi vaadimme
  11. Työllä ansaitsemattomien tulojen poistaminen. Korkojen orjuuden murtaminen
  12. Niin monet ihmiset kuolevat tai menettävät omaisuuttaan sodassa, että on väärin, että muut ihmiset ansaitsevat sodasta rahaa. Jokaiselta, joka teki sodasta rahaa, pitäisi ottaa kaikki rahat pois.
  13. Haluamme, että kaikki hyvin suuret yritykset ovat valtion omistuksessa.
  14. Suurten teollisuusyritysten pitäisi jakaa voittonsa työntekijöiden kanssa.
  15. Haluamme, että vanhuuseläkkeitä korotetaan.
  16. Haluamme
    • terveen keskiluokan luominen
    • suurten tavaratalojen jakaminen ja pienten kauppiaiden tilojen vuokraaminen niiden sisällä.
    • saada osavaltioiden ja kaupunkien hallitukset ostamaan pieniltä kauppiailta.
  17. Haluamme muuttaa maanomistuksen tapaa. Haluamme myös
    • laki, jonka nojalla maa-alueet voidaan ottaa haltuun, jos maa tarvitsee niitä, ilman että hallituksen tarvitsee maksaa niistä;
    • maanvuokran poistaminen; ja
    • kielletään maalla keinottelu (maan ostaminen vain myydäkseen sen jollekin toiselle kalliimmalla).
  18. Rikoksista yhteistä etua vastaan on rangaistava kuolemalla.
  19. Haluamme, että roomalainen oikeusjärjestelmä vaihdetaan saksalaiseen common law -järjestelmään.
  20. Haluamme muuttaa koulu- ja koulutusjärjestelmää, jotta jokainen ahkera saksalainen saa mahdollisuuden korkeakoulutukseen.
    • Opetuksessa olisi keskityttävä käytännön asioihin
    • Kouluissa pitäisi opettaa kansalaisasioita, jotta lapsista tulisi hyviä kansalaisia.
    • Jos köyhillä vanhemmilla ei ole varaa maksaa, valtion pitäisi maksaa koulutus.
  21. Valtion on suojeltava terveysstandardeja
    • äitien ja imeväisten suojelu
    • lasten työnteon estäminen
    • pakollista voimistelua ja urheilua koskevan lain säätäminen, sekä
    • nuorten miesten urheiluseurojen tukeminen.
  22. Haluamme päästä eroon vanhasta armeijasta ja korvata sen kansanarmeijalla, joka huolehtii tavallisista ihmisistä, ei vain rikkaista upseeriluokista.
  23. Haluamme, että laki estää poliitikkoja olemasta saksalaisvastaisia ja sanomalehtiä kirjoittamasta heistä. Vaadimme saksalaisen kansallisen lehdistön luomista:
    • että kaikki saksankielisten sanomalehtien päätoimittajat ja kirjoittajat ovat kansakunnan (saksalaisen rodun) jäseniä;
    • Ulkomaiset sanomalehdet tarvitsevat hallituksen luvan. Niitä ei saa painaa saksan kielellä;
    • Muut kuin saksalaiset eivät voi omistaa saksalaisia sanomalehtiä eivätkä hallita niitä.
      • kaikki muut kuin saksalaiset, jotka omistavat sanomalehden tai hallitsevat sitä, pakotetaan lähtemään Saksasta ja sanomalehti suljetaan,
    • Maata tai hallitusta arvostelevat sanomalehdet eivät ole sallittuja.
    • Taide ja kirjat, jotka tukevat vieraita ajatuksia, olisi kiellettävä.
  24. Haluamme sallia kaikki uskonnot valtiossa, elleivät ne loukkaa saksalaisen rodun moraalisia tunteita. NSDAP on kristitty, mutta ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. NSDAP taistelee juutalaista oman edun tavoittelun henkeä vastaan ja uskoo, että kansakuntamme on vahvin vain, jos jokainen asettaa yhteisen edun oman edun edelle.
  25. Me tulemme
    • luoda valtakunnalle vahva keskushallinto;
    • antaa parlamentille määräysvallan koko hallitukseen ja sen organisaatioihin;
    • muodostavat luokka- ja ammattiryhmiä, jotka toteuttavat lakeja Saksan eri osavaltioissa.

Puolueen johtajat lupaavat tehdä työtä - tarvittaessa jopa uhrata henkensä - tämän ohjelman toteuttamiseksi.



Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on NSDAP:n 25 kohdan manifesti?


V: NSDAP:n 25 kohdan manifesti on Anton Drexlerin kirjoittama ja Adolf Hitlerin muokkaama ja tukema 25 kohdan suunnitelma kansallissosialistiselle saksalaiselle työväenpuolueelle (NSDAP), natsipuolueelle, kun se perustettiin vuonna 1920.

Kysymys: Kuka kirjoitti ja kannatti NSDAP:n 25 kohdan manifestia?


V: Anton Drexler kirjoitti NSDAP:n 25 kohdan manifestin, ja Adolf Hitler muokkasi ja tuki sitä.

K: Milloin NSDAP:n 25 kohdan manifesti kirjoitettiin?


V: NSDAP:n 25 kohdan manifesti kirjoitettiin vuonna 1920.

K: Mikä oli NSDAP:n 25 kohdan manifestin tarkoitus?


V: NSDAP:n 25 pisteen manifestin tarkoituksena oli antaa karkea kuva liikkeen tavoitteista ja rekrytoida kansallissosialistinen Saksan työväenpuolue.

K: Mistä löytyi selitys 25 kohdan tarkoituksesta?


V: Selitys 25 kohdan tarkoituksesta löytyi Mein Kampf -kirjan toisen niteen viidennestä luvusta.

K: Kuinka monta ohjaavaa periaatetta NSDAP:n 25 kohdan manifestissa on?


V: NSDAP:n 25 pisteen manifestissa on kaksikymmentäviisi ohjaavaa periaatetta.

K: Mikä NSDAP:n 25 kohdan manifesti on tavallaan?


V: NSDAP:n 25 pisteen manifesti on tavallaan poliittinen uskontunnustus, joka rekrytoi liikkeelle ja joka soveltuu yhdistämään ja hitsaamaan yhteen ne, jotka on rekrytoitu.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3