The Most Eminent Order of the Indian Empire on ritarikunta, jonka kuningatar Victoria perusti vuonna 1878. Ritarikuntaan kuuluu jäseniä kolmesta luokasta:
- Ritarillinen suurkomentaja (GCIE)
- Ritarikomentaja (KCIE)
- Seuralainen (CIE)
Nimityksiä ei ole tehty vuoden 1947, Intian itsenäistymisen ja Intian jakamisen jälkeen. Vuonna 2010 viimeinen elossa oleva ritari, Dhrangadhran maharadja, kuoli, ja ritarikunta lakkasi toimimasta.
Ritarikunnan tunnuslause on Imperatricis auspiciis (keisarinnan suojeluksessa), joka viittaa kuningatar Victoriaan, Intian ensimmäiseen keisarinnaan. Ritarikunta on nuorempi Intian keisarikuntaan liittyvä brittiläinen ritarikunta; vanhempi on The Most Exalted Order of the Star of India.
Historia ja synty
Ritarikunta perustettiin osana Britannian hallinnon kunnianosoituksia Intiassa. Alkuvuosina 1878 ritarikunnalla oli käytännössä yksi luokka (Seuralainen, CIE). Vuonna 1887 siihen lisättiin kaksi ylempää luokkaa: Ritarikomentaja (KCIE) ja Ritarillinen suurkomentaja (GCIE), jotta voitiin palkita erilaisella arvostuksella yhdistykseen kuulumattomia virkamiehiä, sotilaita, intialaisia ruhtinaita ja muita merkittäviä henkilöitä.
Luokat ja arvoasteet
Ritarikunnan kolme virallista luokkaa ja niiden yleisimmät vaikutukset käytännössä:
- Ritarillinen suurkomentaja (GCIE) — korkein luokka, myönnettiin yleensä korkea-arvoisille brittiläisille virkamiehille, kenraaleille ja tärkeille intialaisille ruhtinaille. Arvonimi oikeutti usein etuoikeuksiin seremonioissa ja korkeampaan protokollapaikkaan.
- Ritarikomentaja (KCIE) — keskiluokka, joka antoi pätevälle henkilölle knighthood-arvonimen (mies saa etuliitteen "Sir"). Naiset eivät yleisesti saaneet vastaavaa "Dame"-nimitystä samassa laajuudessa kuin myöhemmissä brittiläisissä ritarikunnissa, ja nimitykset olivat pääosin miehille.
- Seuralainen (CIE) — alin luokka; se käytti post-nominal-lyhennettä CIE mutta ei tavallisesti antanut knighthood-arvoa. Se oli yleinen tunnustus ansioista julkisessa palveluksessa Intiassa.
Merkit ja seremonialliset tunnusmerkit
Ritarikunnalla oli omat tunnusmerkkinsä ja seremonialliset käyttöään. Käytännössä korkeimmat luokat saattoivat kantaa ritarikunnan mantelia, rintatähteä ja rintamerkkiä, kun taas alemmat saisivat rintamerkin tai kaulanauhaan ripustettavan tunnuksen. Tunnuslause Imperatricis auspiciis viittasi kuningatar Victorian asemaan Intian keisarinnana ja oli näkyvästi esillä ritarikunnan tunnuksissa.
Nimitysten käytäntö ja päättyminen
Ritarikunta palkitsi sekä brittiläisiä että intialaisia henkilöitä — korkeita virkamiehiä, sotilasjohtajia, hallitsijasuvun jäseniä ja paikallisia johtajia, jotka palvelivat Britannian intialaisissa hallintoelimissä tai edistivät Britannian etuja. Vuoden 1947 jälkeen, kun Intia ja Pakistan itsenäistyivät ja siirtyivät pois Britannian suvereniteetin alaisuudesta, uusia nimityksiä ei enää tehty. Olemassa olevat jäsenet saivat yleensä pitää arvonsa elinaikaisesti, mutta ritarikunta ei enää rekisteröinyt uusia jäseniä eikä toiminut aktiivisena kunnianosoitusjärjestelmänä.
Arvostus ja perintö
Ritarikunta kuuluu Britannian imperiaaliajan kunnianosoitusten sarjaan ja se on historiantutkimuksen kannalta merkittävä lähde British Raj'n sosiaalisten ja hallinnollisten suhteiden ymmärtämiseen. Suurempi ja arvostetumpi rinnakkaisjärjestö oli The Most Exalted Order of the Star of India, joka oli usein etusijalla protokollassa.
Lyhenteet ja käytännön tiedot
- Post-nominalit: GCIE, KCIE, CIE.
- Knighthood: KCIE ja GCIE sisälsivät tyypillisesti knighthood-arvonimen miehille (etuliite "Sir"). CIE ei yleensä antanut knighthoodia.
- Ritarikunnan nimi ja tunnuslause heijastavat Britannian monarkian ja Intian keisarinnan välistä suhdetta 1800-luvun lopulta 1900-luvulle.
Vaikka ritarikunta ei enää myönnä uusia arvonimiä, sen merkit ja nimitykset ovat edelleen osa sekä brittiläistä että intialaista historiallista perintöä ja niitä tutkitaan laajasti imperialismin ja dekolonisaation aikakauden yhteydessä.
