Persianlahti – Lähi-idän merialue, sijainti, historia ja nimikiista
Persianlahti – Selvitä Lähi-idän merialueen sijainti, historia, öljy‑konfliktit, koralliriutat ja kiistanalainen nimi (Persianlahti vs Arabienlahti).
Persianlahti on maantieteellisen paikan nimi. Se sijaitsee Lähi-idässä ja on Omaninlahden länsipuoleinen jatke. Persianlahti rajautuu pohjoisessa Iranin rannikkoon ja etelässä Arabian niemimaan rannikkoihin; alueen rannikkovaltioita ovat muun muassa Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia, Bahrain, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Oman. Läntisin yhdyskäytävä merelle on kapea Hormuzinsalmi, jonka kautta Persianlahti yhdistyy Arabianmereen.
Sijainti ja maantiede
Persianlahti on suhteellisen matala merialue: syvyydet ovat pääsääntöisesti pieniä verrattuna valtameriin, ja lahti on muodoltaan pitkänomainen. Veden fysikaaliset olosuhteet — korkea suolapitoisuus ja lämpötilojen vaihtelut — vaikuttavat alueen ekologiaan. Rannikkoalueilla on monin paikoin suolajärviä, laguuneja ja mangrovemetsiä, jotka ovat tärkeitä linnuille ja kaloille.
Historia
Alueella on tapahtunut merenkulkua ja kaupankäyntiä jo antiikin ajoista lähtien. Persianlahti on ollut tärkeä osa Lähi-idän historiaa: siellä ovat vuorotelleet vaikutusvallat ja merisotilaallinen läsnäolo, ja se on ollut merkittävä reitti raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetukselle. Eurooppalaiset siirtomaavallat, erityisesti Portugali ja myöhemmin Britannia, vaikuttivat alueen vaiheisiin 1500–1900-luvuilla. 1900-luvun puolivälistä lähtien suurin muutos oli öljyn ja maakaasun löytö, mikä muutti Persianlahden globaaliksi strategiseksi ja taloudelliseksi keskukseksi.
Persianlahti tuli laajasti uutisiin Iranin ja Irakin välisen sodan (1980–1988) aikana: sodan aikana osapuolet hyökkäsivät toistensa öljytankkereita ja laivastoja vastaan, mikä aiheutti merkittäviä vaaroja meriliikenteelle. Myöhemmin, kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin vuonna 1990–1991, konflikti tunnettiin yleisesti nimellä "Persianlahden sota"; suurimmat taistelut kuitenkin käytiin maalla Persianlahden ranta-alueilla ja naapurimaissa.
Ekologia ja luonnonvarat
Persianlahden vedet ovat kalavarojen ja meriekosysteemien kannalta arvokkaita. Alueella esiintyy mm. koralliriuttoja, meriruohikkoja, sekä helmiäisostereita, joiden vuoksi alueella on perinteisesti harjoitettu helmenkeräystä. Alueella elää myös merinisäkkäitä kuten dugongeja sekä useita kilpikonnalajeja, ja rannikot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja.
Samanaikaisesti Persianlahti on yksi maailman tärkeimmistä öljy- ja maakaasualueista. Suuret hydrokarbonaattivarannot rannikkomaissa ja niiden offshore-kentissä tekevät alueesta taloudellisesti kriittisen maailmanlaajuiselle energiankuljetukselle — huomattava osa maailman öljystä kulkee Hormuzinsalmen kautta Persianlahdesta maailmalle.
Taloudellinen ja strateginen merkitys
- Öljy- ja kaasuteollisuus: laajat varannot ja offshore-tuotanto.
- Meriliikenne: tärkeä vientireitti, erityisesti energia-ateriaalien kuljetukselle.
- Geopoliittinen asema: alue on strategisesti merkittävä, ja sen turvallisuus on useiden valtioiden intressissä.
Ympäristöhaasteet
Alueella esiintyy merkittäviä ympäristöuhkia: öljyonnettomuudet ja -vuodot, laajamittainen laiva‑ ja teollinen toiminta, satamien rakentaminen, ylikalastus sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat lämpötila- ja suolapitoisuuden muutokset heikentävät herkkiä ekosysteemejä, kuten koralliriuttoja ja meriruohikkoja. Myös rannikkoalueiden täyttö ja teollistuminen uhkaavat pesimä- ja lisääntymisalueita.
Nimikiista
Persianlahden nimi on historiallisesti ollut Persianlahti (persiaksi khalīj-e Fars). Kuitenkin 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien osa arabimaista ja arabiyhteisöistä on käyttänyt vaihtoehtoista nimeä "Arabienlahti", ja nimiasia on muodostunut osaksi laajempaa poliittista ja kulttuurista kiistaa. Kansainvälisesti käytetyissä kartoissa ja julkaisuissa esiintyy pääasiassa muoto "Persian Gulf" / "Persianlahti", mutta alueen poliittinen jännite heijastuu myös nimenkäytössä.
Lokakuussa 2018 Yhdistyneiden kansakuntien Maailman henkisen omaisuuden järjestö rekisteröi Persianlahden alkuperänimityksenä Lissabonin sopimuksen alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä perusteella. Rekisteröinti herätti keskustelua ja oli osa Iranin pyrkimyksiä suojata ja vakiinnuttaa alueen historiallista nimeä kansainvälisellä tasolla.
Vaikka nimikiista on poliittisesti herkkä, tieteellisissä ja kartografisissa yhteyksissä pyritään usein käyttämään selkeitä määrittelyjä ja kansainvälisesti tunnustettuja nimityksiä, ja keskustelu nimestä jatkuu osana laajempaa alueellista dialogia.
Persianlahti avaruudesta, satelliitin näkemänä
Maantiede
Persianlahden merivesien pinta-ala on 233 000 km². Idässä se yhdistyy Omaninlahteen Hormuzin salmen kautta. Lännessä se yhdistyy Shatt al-Arabin suureen jokisuistoon. Tähän jokisuistoon laskevat alueen kahden suuren joen vedet: Eufrat- ja Tigrisjokien vedet.
Persianlahden pituus on 989 kilometriä, ja lyhin etäisyys kahden maa-alueen välillä on 56 kilometriä. Vedet eivät yleensä ole kovin syviä. Suurin syvyys on vain 90 metriä. Keskisyvyys on vain 50 metriä.
Persianlahteen rajoittuu monia maita. Kellosuunnassa katsottuna nämä maat ovat pohjoisesta: Bahrain saarella, Kuwait ja Irak luoteessa. Persianlahdella on monia pieniä saaria.
Petroleum
Persianlahdella ja sen ympäristössä on maailman eniten raakaöljyä. Raakaöljyyn liittyvät teollisuudenalat ovat tämän alueen tärkeimpiä teollisuudenaloja. Al-Safaniya, maailman suurin offshore-öljykenttä, sijaitsee Persianlahdella. Tällä alueella on monia maita, joilla on paljon raakaöljyä. Niitä kutsutaan Persianlahden valtioiksi eli Persianlahden ympärillä oleviksi maiksi. Näitä maita ovat Iran, Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Irakia (jonka pieni osa koskettaa Persianlahtea) ei kutsuta Persianlahden valtioksi.
Brittiläinen valvonta
Noin 200 vuoden ajan, vuodesta 1763 vuoteen 1971, Yhdistyneellä kuningaskunnalla oli jonkin verran määräysvaltaa joissakin Persianlahden maissa. Näitä maita olivat sotilasvallat ja eri aikoina Bahrain, Kuwait, Oman ja Qatar. Itsenäistymisen myötä useimmat sopimusvaltiot muodostivat uudet Arabiemiirikunnat.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Persianlahti?
V: Persianlahti on maantieteellinen paikka, joka sijaitsee Lähi-idässä.
K: Missä Persianlahti sijaitsee?
V: Persianlahti sijaitsee Iranin ja Arabian niemimaan välissä.
K: Mikä on "Arabienlahti"?
V: "Arabienlahti" on arabien suosima nimi Persianlahdelle.
K: Mikä on Persianlahden historia Iranin ja Irakin sodan aikana?
V: Iranin ja Irakin sodan (1980-1988) aikana Persianlahti tuli uutisiin, kun molemmat osapuolet hyökkäsivät toistensa öljysäiliöaluksia vastaan.
K: Mikä on Persianlahden merkitys Kuwaitin kannalta?
V: Kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin vuonna 1991, uusi sota sai nimen "Persianlahden sota", mutta suuret taistelut käytiin maalla.
K: Mistä Persianlahti tunnetaan?
V: Persianlahti tunnetaan kalarikkaudestaan, pitkistä kauniista koralliriutoista ja monista helmiäisostereista.
K: Mikä on Persianlahden nimi persian kielellä ja mitä tunnustusta se on saanut äskettäin?
V: Persian kielellä Persianlahden nimi on khalīj-e-Fars. Lokakuussa 2018 Yhdistyneiden kansakuntien Maailman henkisen omaisuuden järjestö rekisteröi Persianlahden alkuperäpaikaksi alkuperänimitysten suojaa ja niiden kansainvälistä rekisteröintiä koskevan Lissabonin sopimuksen perusteella.
Etsiä