Teratogeeni: synnynnäiset viat, riskit ja tavallisimmat aiheuttajat

Teratogeeni: opas synnynnäisiin vikoihin, riskitekijöihin ja tavallisimpiin aiheuttajiin raskauden ehkäisyyn ja turvallisiin valintoihin.

Teratogeeni on aine tai tekijä, joka voi vaurioittaa kehittyvää sikiötä ja aiheuttaa synnynnäisiä vikoja. Teratogeeniksi voi lukeutua esimerkiksi jotkin kemikaalit, tietyt lääkkeet sekä jotkin tartuntataudit. Teratogeenien vaikutus riippuu altistuksesta, altistuksen ajankohdasta ja annoksesta sekä äidin ja sikiön perimästä ja yleisestä terveydentilasta.

Mistä synnynnäiset viat johtuvat?

Synnynnäiset viat voivat johtua monista tekijöistä: perinnöllisistä muutoksista, kromosomipoikkeavuuksista, ympäristötekijöistä või monitekijäisistä yhteisvaikutuksista. Tarkka osuus, jonka aiheuttavat yksittäiset teratogeenit, vaihtelee ja monissa tapauksissa syy jää tuntemattomaksi. Teratogeenit ovat kuitenkin merkittäviä riskitekijöitä, ja niiden tunnistaminen sekä ehkäisy raskauden suunnitteluvaiheessa ja raskauden aikana on tärkeää.

Milloin sikiö on herkin?

• Varhaisraskauden aikana (erityisesti 3.–8. raskausviikko, alkionkehityksen eli organogeneesin vaihe) sikiö on yleensä herkin rakenteellisten vaurioiden syntymiselle.
• Joidenkin teratogeenien vaikutus voi riippua myös myöhemmistä raskausvaiheista – esimerkiksi tietyt lääkkeet vaikuttavat kehityksen kasvuun tai elinten toimintaan toisella ja kolmannella trimestrillä.
• Altistuksen suuruus ja kesto sekä äidin metabolia ja geneettinen herkkyys vaikuttavat lopputulokseen.

Tavallisimmat teratogeenit ja esimerkkejä

• Alkoholi – voi aiheuttaa alkoholioireyhtymän (FAS), johon liittyy kasvun hidastumista, kasvojen poikkeavuuksia ja kehitysviiveitä.
• Lääkkeet – jotkin lääkeaineet ovat tunnetusti riskialttiita: esimerkiksi isotretinoiini (voimakas sikiövaurioiden riski), valproaatti (neuraltubuksen aukon riski ja neurokehitykselliset haitat), thalidomidi (vakavia raajamuutoksia historiall. esimerkki), tietyt antikoagulantit (kuten varfariini) ja ACE-estäjät voivat aiheuttaa vakavia haittoja.
• Tartuntataudit – rubella, kongenitaali CMV, toksoplasmoosi, Zika-virus ja esimerkiksi sifilis voivat johtaa sikiön kehityshäiriöihin tai keskenmenoon.
• Kemikaalit ja raskasmetallit – elohopea, lyijy ja tietyt orgaaniset liuottimet ja torjunta-aineet voivat olla haitallisia sikiölle.
• Säteily – korkeat altistukset säteilylle voivat vaurioittaa sikiön kehitystä.
• Äidin sairaudet – huonosti hoitamaton diabetes, matala tai korkea verenpaine, ja hoitamaton fenylketonuria (PKU) voivat lisätä sikiövaurioiden riskiä.

Miten riskiä voi vähentää?

• Tee ennakkosuunnittelu: keskustele lääkärin tai äitiysneuvonnan kanssa ennen raskaaksi tuloa lääkityksistä, rokotuksista ja elämäntapamuutoksista.
• Ota foolihappolisä suositusten mukaisesti ennen raskautta ja sen alkuvaiheessa, sillä se vähentää selkärankahalkion riskiä.
• Vältä alkoholia, tupakointia ja tarpeettomia lääkkeitä raskauden aikana. Keskustele kaikista lääkkeistäsi hoitavan lääkärin kanssa; jotkut lääkkeet pitää vaihtaa tai lopettaa ennen raskautta.
• Pidä krooniset sairaudet hyvin hoidossa (esim. diabetes) ja varmista tarvittavat rokotukset (esim. tuhkarokko-rubella ennen raskautta, jos suoja puuttuu).
• Vältä altistumista vaarallisille kemikaaleille ja työperäisille riskitekijöille sekä suojaa itseäsi infektiolta (esim. käsihygienia, ruoan käsittelytavat).
• Hyödynnä raskauden aikaiset seulonta- ja diagnostiset tutkimukset (esim. varhaisultra, rakenneultra, tarvittaessa invasiiviset testit), jos riskejä epäillään.

Mitä tehdä, jos epäilet altistusta?

Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen mahdollisimman pian. Lääkärisi tai synnytyslääkäri voi arvioida altistuksen luonteen, ajankohdan ja riskit sekä neuvoa jatkotoimissa. Joissain tapauksissa voidaan tarjota seurantaa, lisätutkimuksia tai sikiön tilan tarkempaa arviointia.

Yhteenveto

Teratogeenit ovat yksi monista syistä synnynnäisiin vikoihin. Turvallinen raskauden suunnittelu, lääkkeiden ja altistusten tarkastelu ammattilaisen kanssa, rokotukset ja elintapojen hyvistä valinnoista huolehtiminen auttavat vähentämään riskiä. Jos sinulla on huoli altistuksesta, keskustele lääkärin tai synnytysten neuvonnan kanssa ajoissa.

Teratogeenityypit

Alkoholi ja laittomat huumausaineet

Alkoholi on yleisin syy synnynnäisiin häiriöihin, joita voidaan ehkäistä. Alkoholi on myrkyllistä sikiölle ja voi aiheuttaa aivovaurioita. Alkoholin nauttiminen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiölle sikiön alkoholioireyhtymän.

Laittomat huumeet, kuten heroiini ja kokaiini, ovat myös myrkyllisiä sikiölle ja voivat aiheuttaa monia erilaisia synnynnäisiä ongelmia. Esimerkiksi kokaiinin käyttö raskauden aikana voi aiheuttaa mikrokefaliaa (tavallista pienempi pää) ja ongelmia sikiön virtsajärjestelmän ja sukupuolielinten kasvussa.

Lääkkeet

Jotkin lääkkeet voivat myös vahingoittaa sikiötä, jos äiti käyttää niitä raskauden aikana. Esimerkiksi: ^p. 23-6

• Litiumkarbonaatti (jota käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon) voi aiheuttaa ongelmia sikiön sydämen kasvussa.
• Fenytoiini ja valproiinihappo (kohtauslääkkeet) voivat aiheuttaa sikiöille kehitysvammaisuutta, mikrokefaliaa ja monia muita ongelmia.
• Varfariini (verenohennuslääke) voi aiheuttaa ongelmia sikiön keskushermostossa, mukaan lukien älyllinen kehitysvammaisuus.
• ACE:n estäjät (ryhmä korkean verenpaineen lääkkeitä) voivat aiheuttaa ongelmia sikiön munuaisissa.

Ennen 1960-lukua monissa maissa ei ollut sääntöjä lääkkeiden testaamisesta niiden vaikutusten varalta sikiöihin. Tämä muuttui osittain talidomidin vuoksi. Tätä lääkettä annettiin raskaana oleville naisille pahoinvointiin 1950- ja 1960-luvuilla. Vuosina 1956-1962 yli 10 000 lasta 46 eri maassa syntyi syntymävirheineen, kuten kädet ja jalat, jotka eivät olleet kasvaneet. Talidomidia ei ollut testattu tarpeeksi hyvin ennen kuin sitä alettiin määrätä. Nyt monet maat vaativat enemmän testejä, ennen kuin lääkkeen voidaan sanoa olevan turvallinen raskauden aikana.

Infektiot

Jos nainen saa infektion raskauden aikana, infektio voi joskus vaikuttaa sikiöön. Istukka suojaa sikiötä monilta erilaisilta viruksilta, bakteereilta ja muilta infektioita aiheuttavilta taudinaiheuttajilta. Jotkin taudinaiheuttajat voivat kuitenkin päästä istukan läpi ja tartuttaa sikiön. Tätä kutsutaan vertikaaliseksi tartunnaksi. Jotkin näistä infektioista voivat aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia.

Esimerkkejä infektioista, jotka voivat aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia, ovat:

• Kuppa
• Toksoplasmoosi
• Vesirokko
• Rupla (saksan tuhkarokko)

Kemikaalit

Jotkin kemikaalit voivat aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia, jos raskaana oleva nainen altistuu niille riittävästi. Esimerkiksi:

• Lyijy: Jos nainen on joskus saanut lyijymyrkytyksen, hän voi siirtää lyijyä sikiöönsä, vaikka hän ei altistuisi lyijylle raskaana ollessaan. Tämä johtuu siitä, että lyijy varastoituu suurimmaksi osaksi ihmisen luihin ja voi päästä verenkiertoon vuosia myöhemmin. Lyijy voi aiheuttaa keskenmenon ja kuolleena syntymisen sekä synnynnäisiä epämuodostumia.
• Elohopea: Elohopea: Korkeat elohopeapitoisuudet voivat aiheuttaa sikiöiden aivovaurioita.

Muut asiat

Korkeat ionisoivan säteilyn tasot voivat aiheuttaa synnynnäisiä vikoja. . ^p. 23-8

 
Vauva, joka syntyi äidille, joka käytti talidomidia raskausaikanaan.  


Tällä vauvalla oli syntyessään vihurirokon aiheuttama harmaakaihi (sameat valkoiset silmälinssit).  

Hae kirjaimella