Baden-Württemberg – Saksan lounainen osavaltio: perustiedot ja tilastot
Baden-Württemberg — Saksan lounainen osavaltio: kattavat perustiedot, väestö- ja pinta-alatilastot, kaupungit, talous ja HDI-tiedot yhdellä sivulla.
Baden-Württemberg (/ˌbɑːdən ˈvɜːrtəmbɜːrɡ/, saksaksi [ˌbaːdn̩ ˈvʏʁtəmbɛʁk] (
kuunnella); alemanniksi Baade-Wiirdebäärg) on Saksan osavaltio (Bundesland) Saksan lounaisosassa. Se on Saksan kolmanneksi suurin osavaltio kokonaispinta-alaltaan (Baijerin ja Niedersachsenin jälkeen); pinta-ala on noin 35 752 km². Väkiluvultaan se oli vuonna 2017 yli 11 miljoonaa, mikä teki siitä Saksan kolmanneksi väkirikkaimman osavaltion (väkiluvultaan).
Se rajoittuu idässä Baijerin osavaltioon, pohjoisessa Hessenin ja Rheinland-Pfalzin osavaltioihin, lännessä Ranskaan (Rein-jokea pitkin) ja etelässä Sveitsiin sekä osittain Itävaltaan. Sen suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Stuttgart, Mannheim ja Karlsruhe. Ministeripresidentti on Allianssi '90/Vihreät -puolueen Winfried Kretschmann.
Vuonna 2017 Baden-Württemberg sijoittui inhimillisen kehityksen indeksissä (HDI) Saksan osavaltioista sijalle 2, mikä kuvaa korkeaa elämänlaatua ja kehittynyttä yhteiskuntaa.
Maantiede ja luonnonmaisemat
Baden-Württembergissä on monipuolinen maisema: lännessä ja etelässä ulottuvat Reinin laaksot, itäosissa kohoavat Schwäbische Alb (Svebilän vuoristo) -harjut ja etelässä sijaitsee suuri osa Schwarzwaldista (Musta metsä). Osavaltion etelärajaan kuuluu myös osa Bodenjärveä (Bodensee), joka on tärkeä virkistys- ja liikenneyhteyksien alue. Ilmasto on lauhkea, mutta vaihtelee alankoalueiden ja vuoristojen välillä — Schwarzwaldissa sateet ja lumipeite ovat runsaita talvella.
Talous ja elinkeinot
Baden-Württemberg on yksi Saksan ja Euroopan taloudellisesti vahvimmista alueista. Alue tunnetaan erityisesti:
- autoteollisuudesta (esim. Mercedes-Benz ja Porsche ovat sterkkejä nimiä osavaltion teollisuudessa),
- kone- ja laitevalmistuksesta sekä elektroniikasta,
- korkean teknologian ja tutkimuksen yrityksistä (biotekniikka, ohjelmistot, elektroniikka),
- keskisuurten ja pk-yritysten (Mittelstand) vahvasta asemasta, jotka tukevat vientiä ja innovaatiota.
Alueen bruttokansantuote asukasta kohden on kansallisesti korkea, ja työllisyysaste on perinteisesti hyvä.
Koulutus ja tutkimus
Baden-Württembergissä on useita vanhoja ja arvostettuja yliopistoja, kuten Heidelbergin ja Tübingenin yliopistot sekä Stuttgartin teknillinen yliopisto. Alueella toimii lukuisia tutkimuslaitoksia, kuten Max Planck- ja Fraunhofer-instituutteja, jotka tekevät yhteistyötä sekä yliopistojen että teollisuuden kanssa. Tämä vahvistaa alueen asemaa teknologian ja lääketieteen kehityksessä.
Hallinto ja historia
Nykyinen Baden-Württemberg perustettiin vuonna 1952, kun Baden, Württemberg-Baden ja Württemberg-Hohenzollern yhdistyivät liittotasavallan (Bundesrepublik) osavaltioksi. Hallinnollisesti osavaltio on jaettu neljään Regierungsbezirk–alueeseen: Stuttgart, Karlsruhe, Freiburg ja Tübingen, ja niitä seuraavat lukuisat Kreis- ja kaupunginhallinnot.
Kulttuuri ja väestö
Alueen kulttuurissa näkyvät sekä schwabi- että alemanninkieliset perinteet; paikalliset murteet ja kansanperinne ovat vahvoja. Ruokakulttuuriin kuuluvat mm. Maultaschen, Spätzle ja Schwarzwaldin kirsikkakakku. Kaupungeissa yhdistyvät historialliset keskukset ja moderni elinkeinoelämä, ja alueella on runsaasti museoita, festivaaleja ja perinteisiä tapahtumia.
Liikenne ja yhteydet
Baden-Württembergissä on tiheä tie- ja rautatieverkosto, ja sen sijainti keskellä Länsi-Eurooppaa tekee siitä tärkeän solmukohdan kansainväliselle liikenteelle. Useat suuret kaupungit ovat yhteydessä moottoriteitä pitkin sekä Reinin laakson kautta kansainvälisiin yhteyksiin.
Yhteenveto: Baden-Württemberg on Saksan taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävimpiä osavaltioita: se yhdistää vahvan teollisuuden, korkean koulutustason, monipuoliset luonnonmaisemat ja hyvän elintason. Alueen teollinen erikoistuminen sekä laaja tutkimusinfrastruktuuri tekevät siitä keskeisen toimijan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Historia
Vuonna 1952 kolme osavaltiota, Baden, Württemberg-Baden ja Württemberg-Hohenzollern, yhdistyivät ja perustivat Baden-Württembergin.
Politiikka
Ministeripresidentti on Baden-Württembergin hallituksen päämies. Hallitus koostuu ministereistä ja valtiosihteereistä.
CDU oli osavaltion tärkein poliittinen puolue vuosina 1953-2011, ja kaikki presidenttinä toimineet ministerit ovat olleet CDU:n jäseniä. Vuosina 1972-1992 Baden-Württembergin Landtagin jäsenet olivat enimmäkseen CDU:n jäseniä. Osavaltio on kuitenkin myös Karlsruhessa 1980-luvun alussa perustetun Grünen-puolueen tukikohta. Baden-Württembergin Grünenin vaalitulokset ovat aina olleet yli puolueen vaalien keskiarvon Saksassa.
Vuodesta 2016 lähtien Baden-Württembergin Landtagissa on ollut edustettuna viisi puoluetta:
- Vihreät
- Kristillisdemokraattinen unioni (CDU)
- Vaihtoehto Saksalle (AfD)
- Sosiaalidemokraattinen puolue (SPD)
- Vapaa demokraattinen puolue (FDP/DVP)
Luettelo ministereistä Presidentti vuodesta 1952:
| Termi | Ministeri Presidentti | Puolue |
| 1952-1953 | Reinhold Maier | DVP |
| 1953-1958 | Gebhard Müller | CDU |
| 1958-1966 | CDU | |
| 1966-1978 | Hans Filbinger | CDU |
| 1978-1991 | Lothar Späth | CDU |
| 1991-2005 | Erwin Teufel | CDU |
| 2005-2010 | Günther Oettinger | CDU |
| 2010-2011 | Stefan Mappus | CDU |
| 2011-nykyisin | Winfried Kretschmann | Vihreät |
Matkailu
Mustametsä, Swabian Alb ja Bodenjärvi ovat maailmankuuluja loma-alueita. Korkein vuori on Feldberg (1492 m).
Muita tärkeitä matkailukaupunkeja Baden-Württembergin pääkaupungin Stuttgartin lisäksi ovat: Freiburg, Heidelberg, Rastatt, Karlsruhe, Mannheim, Ulm, Ravensburg ja Heilbronn.
Tonava, Neckar ja Rein ovat tärkeitä valtion alueella sijaitsevia jokia.
Weinsbergin linnanraunio
Talous
Baden-Württembergin talous on Saksan kolmanneksi suurin Nordrhein-Westfalenin ja Baijerin jälkeen. Sen alueellinen bruttotuote (BKTL) oli 524,33 miljardia euroa vuonna 2019.
Uskonto
Württembergin pohjoisosassa ja Kurpfalzissa enemmistö on protestantteja. Mutta osavaltion muissa osissa, erityisesti etelässä, enemmistö on roomalaiskatolisia.
Baden-Württembergin tilastot:
| Tunnustus | Prosenttiosuus | Numero |
| 38.3% | c. 4,1 milj. | |
| Protestantit | 34.6% | c. 3,7 milj. |
| 5.6% | c. 600,000 | |
| 0.23% | c. 25,000 | |
| 0.14% | c. 15,000 | |
| 0.08% | c. 9,000 | |
| Muu tai ei mikään | 21.4% | c. 2,25 milj. |
Urheilu
Jalkapallo on Baden-Württembergin suosituin urheilulaji. Parhaat seurat ovat VfB Stuttgart ja Karlsruher SC (Karlsruher SC tai KSC). Toinen suosittu urheilulaji on käsipallo.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Lounais-Saksassa sijaitsevan osavaltion nimi?
A: Lounais-Saksassa sijaitsevan osavaltion nimi on Baden-Württemberg.
K: Kuinka suuri Baden-Württemberg on verrattuna muihin Saksan osavaltioihin?
V: Baden-Württemberg on Saksan kolmanneksi suurin osavaltio kokonaispinta-alaltaan, ja sen pinta-ala on lähes 35 752 km².
K: Mitkä ovat suurimmat Baden-Württembergissä sijaitsevat kaupungit?
V: Baden-Württembergin suurimmat kaupungit ovat Stuttgart, Mannheim ja Karlsruhe.
K: Kuka on Baden-Württembergin ministeri-puheenjohtaja?
V: Baden-Württembergin ministeri-puheenjohtaja on Allianssi '90/Vihreät-puolueen Winfried Kretschmann.
Kysymys: Mitkä maat rajoittuvat Baden-Württembergin osavaltioon?
V: Baden-Württembergin rajanaapureita ovat Baijeri (idässä), Hessen ja Rheinland-Pfalz (pohjoisessa), Ranska (lännessä) Rein-joen varrella, Sveitsi (etelässä) ja Itävalta (etelässä).
Kysymys: Kuinka monta ihmistä asuu Baden-Wurrtemburgissa vuonna 2017?
V: Baden Wurrtemburgissa asui vuonna 2017 yli 11 miljoonaa ihmistä.
Q: Miten se sijoittui inhimillisen kehityksen indeksissä kaikkien Saksan osavaltioiden joukossa vuonna 2017 ?
V: Vuonna 2017 Baden - Wurrtemburg sijoittui inhimillisen kehityksen indeksissä 2. sijalle kaikkien Saksan osavaltioiden joukossa .
Etsiä