Psalmit (Tehillim) – 150 heprealaista runoa Raamatussa

Psalmit (Tehillim) — 150 heprealaista runoa Raamatussa: Daavidin perintö, psalmi 23 sekä ylistyksen, rukouksen ja lohdun ajaton runous.

Psalmit (hepreaksi: תְהִלִּים, Tehillim eli "ylistys") on 150 hepreankielisen runon kirja Raamatussa. Psalmien kirja on osa heprealaista Raamattua eli Tanakhia, ja se on myös kristillisten käännösten Vanhassa testamentissa. Perinteisesti uskotaan, että monet Raamatun psalmeista on kirjoittanut kuningas Daavid Jumalalle. Ehkä tunnetuin niistä on psalmi 23, joka alkaa "Herra on minun paimeneni". Psalmia 23 käytetään usein hautajaisissa.

Juutalaisten, protestanttien ja katolilaisten Raamatun kaanonissa on 150 psalmia, mutta on myös enemmän runoja, joita nämä uskonnot eivät pidä pyhinä. Psalmi 151 kuuluu itäisen ortodoksisen kirkon kaanoniin.

Rakenne ja jakautuminen

Psalmit on perinteisesti jaettu viiteen "kirjaan", jotka muistuttavat jossain määrin Mooseksen viittä kirjaa:

• Kirja I: psalmit 1–41
• Kirja II: psalmit 42–72
• Kirja III: psalmit 73–89
• Kirja IV: psalmit 90–106
• Kirja V: psalmit 107–150

Kirjoittajat ja ajoitus

Psalmit ovat syntyneet eri aikoina: osia voidaan ajoittaa kuningaskunnan ajalle, Daavidin vaiheille ja myös myöhemmälle, post-exilikaudelle. Perinteisesti Daavidille on liitetty suuri osa, mutta tekijöinä esiintyvät myös muun muassa Asaf, Korahin pojat, Salomo, sekä nimetyt laulajat kuten Heman ja Etnan (Ethan). Useimmat tutkijat pitävät psalmeja kokoelmina, joihin on koottu eri aikojen runoja ja rukouksia.

Psalmien tyypit ja teemat

Psalmit edustavat useita liturgisia ja runollisia muotoja. Tavallisimpia ovat:

• Valituspsalmit (lament) — yksityisiä tai yhteisön rukouksia vaikeuksissa.
• Kiitospsalmit — kiitosta tai muistamista avusta ja pelastuksesta.
• Kuninkaalliset psalmit — kuninkauden juhlistamista, messiaanisia odotuksia.
• Viisauspsalmit — muistuttavat Profeettojen tai Viisauden kirjallisuuden sanomaa.
• Kirouksia tai imprecatory-psalmeja — vaativat oikeutta tai rangaistusta vihollisille.

Käyttö uskonnossa ja musiikissa

Psalmit ovat olleet keskeisiä sekä juutalaisessa että kristillisessä jumalanpalveluselämässä. Juutalaisuudessa Tehillim kuuluu kuukausittaisiin lukuihin ja niitä luetaan rukoushetkissä. Kristillinen liturgia, luostariperinne ja anglikaaninen Book of Common Prayer käyttävät psalmeja säännöllisesti. Psalmeihin on sävelletty lukemattomia lauluja — niitä on laulettu yksinlauluna, kuorona ja osana messua. Alkuperäisessä yhteydessä monet psalmit olivat tarkoitettuja soitettaviksi harpun tai muun jousisoittimen säestyksellä.

Tekstiperintö ja käännökset

Psalmit ovat säilyneet erilaisissa käsikirjoitustraditioissa: masoreettinen teksti (heprealainen perinne), kreikkalainen Septuaginta (LXX) ja latinankielinen Vulgata. Kuolleenmeren kääröistä on löydetty varhaisia psalmikäsikirjoituksia, jotka osoittavat kokoelman moninaisuuden ja ajoittaisen vaihtoehtoisen järjestyksen. Käännökset ja kommentaarit ovat vaikuttaneet psalmien tulkintaan eri uskonnoissa.

Numerointi ja kaanon-erot

Psalmien numerointi ei ole kaikkialla sama. Useissa kristillisissä perinteissä (erityisesti ortodoksisessa ja katolisessa liturgiassa, jotka käyttävät LXX/Vulgata-laskentaa) numerot poikkeavat masoreettisesta (heprealaisesta) numeroinnista. Esimerkiksi heprealainen psalmi 23 tunnetaan latinalaisessa perinteessä usein numerolla 22. Lisäksi joihinkin itäisiin kirkkoihin kuuluu psalmi 151, joka ei kuulu juutalaiseen tai useimpiin protestanttisiin ja katolisiin kaanoneihin.

Kirjallinen muoto ja ominaisuuksia

Monissa psalmeissa näkyy runollisia piirteitä: toisto, parallellismi (kahden rivin ajatuksen rinnastus), akrosteiset rakenteet (kirjaimelliset alkukirjainten järjestelmät) ja vahva kuvallisuus. Superskriptiot antavat usein vihjeitä soveltuvuudesta tiettyyn liturgia- tai soittoyhtyeeseen.

Kulttuurinen vaikutus

Psalmit ovat vaikuttaneet laajalti kirjallisuuteen, taiteeseen ja musiikkiin: niiden tekstejä on käytetty kirjallisissa viittauksissa, oopperoissa, koraaleissa ja sävellyksissä. Psalmit tarjoavat yksityisille ja yhteisöille sanoja sekä suruun että kiitokseen, minkä vuoksi ne ovat säilyttäneet merkityksensä läpi vuosisatojen.

Nykyään psalmit luetaan ja tutkitaan niin uskonnollisessa kuin tieteellisessäkin kontekstissa. Ne tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan muinaiseen jumalanpalveluselämään, henkilökohtaiseen rukouselämään ja Israelin uskonnolliseen historiaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Psalmi?

K: Mikä on Psalmien alkuperä?

K: Kenen uskotaan kirjoittaneen monet Raamatun psalmeista?

K: Mikä on kuuluisin psalmi?

K: Mihin psalmia 23 käytetään usein?

K: Kuinka monta psalmia on juutalaisten, protestanttien ja katolilaisten Raamatun kaanonissa?

K: Mikä on psalmi 151?

Hae kirjaimella