Pterodaustro
Pterodaustro oli lentosaurus. Se on löydetty Etelä-Amerikan alemmalta liitukaudelta. Pterodaustro söi todennäköisesti pieniä selkärangattomia: eläinplanktonia ja krilliä.
Pterodaustro oli keskikokoinen, sen siipien kärkiväli oli noin kaksi metriä pitkä, ja sitä on löydetty vain Brasiliasta.
Paleobiologia
Pterodaustro kahlasi todennäköisesti matalassa vedessä flamingojen tavoin ja siivilöi ruokaa hammaskammallaan, jota kutsutaan "suodatinsyönniksi". Kun Pterodaustro oli saanut ruokansa, se luultavasti murskasi sen yläleuassaan olevilla pienillä, pallomaisilla hampailla.
Ainakin kahdelta yksilöltä on löydetty vatsaontelosta kiviä, jotka ovat ensimmäiset koskaan raportoidut pterosauruksista. Nämä pienet kivirykelmät, joissa on kulmikkaat reunat, tukevat käsitystä siitä, että Pterodaustro söi pääasiassa pieniä, kovakuorisia vesieläimiä suodatinsyöntiä käyttäen. Tällaisia selkärangattomia on runsaasti fossiilipaikan sedimentissä.
Vuonna 2004 raportoitiin Pterodaustro-alkio munassa. Muna oli pitkänomainen, kuusi senttimetriä pitkä ja 22 millimetriä läpimittainen, ja sen pääosin joustavaa kuorta peitti ohut, 0,3 millimetrin paksuinen kalsiittikerros.
Pterodaustron ja nykyisten lintujen ja matelijoiden skleraalirenkaiden (silmän reunan ympärillä oleva luinen rengas) vertailu viittaa siihen, että se on saattanut olla yöeläin ja että sillä on saattanut olla samanlaiset toimintamallit kuin nykyisillä ankoilla, jotka syövät ruokaa yöllä.
