Relapsoiva kuume (typhinia) – Borrelia-infektio täistä ja punkista

Relapsoiva kuume (typhinia) — Borrelia-infektio, jota levittävät täit ja punkit. Lue oireet, tartunta, hoito ja ehkäisy nopeasti ja luotettavasti.

Relapsoiva kuume on infektio, jonka aiheuttavat jotkin Borrelia-suvun bakteerit. Sitä kutsutaan joskus nimellä typhinia. Sitä kantavat ja levittävät täit ja punkit.

Sana "relapsi" tarkoittaa palaamista. Tautia kutsutaan "relapsoivaksi kuumeeksi", koska oireet voivat hävitä ja palata useita kertoja, kunnes henkilö on parantunut.

Mikä tauti on?

Relapsoiva kuume (engl. relapsing fever) on spirokeettabakteerin (Borrelia-lajien) aiheuttama veritauti, jolle on luonteenomaista toistuvat kuume-episodit ja välillä oireettomuus. On kaksi päätyyppiä: täin välittämä (louse-borne) ja punkin välittämä (tick-borne) relapsoiva kuume. Lajeja, jotka voivat aiheuttaa taudin, ovat esimerkiksi B. recurrentis (usein täin välittämä) sekä useat tick-borne Borrelia-lajit (B. hermsii, B. duttonii ym.).

Oireet

• Toistuva korkea kuume, joka voi kestää muutamasta päivästä viikkoon ja palata useita kertoja
• Kuumekohtauksen aikana usein voimakas päänsärky, lihas- ja nivelkivut
• Hikoilu, vapina, pahoinvointi ja oksentelu
• Ihon punoitus tai ihottuma joillain potilailla
• Joissain tapauksissa keltaisuus (maksavaurion merkki), hengitysvaikeudet, verenvuoto-oireet tai sekavuus

Oireet voivat hävitä välillä kokonaan, minkä jälkeen kuume voi palata — tästä nimitys relapsoiva. Oireiston voimakkuus vaihtelee lievästä vaikeaan.

Kuinka tauti tarttuu ja mistä se esiintyy?

• Täin välityksellä: Ihmisten täit (esim. Pediculus humanus) voivat levittää B. recurrentis-bakteeria, erityisesti ahtaissa, huonon hygienian oloissa ja sodan tai katastrofien yhteydessä.
• Punkin välityksellä: Pehmeät punkit (Ornithodoros-lajit) voivat levittää tick-borne Borrelia-lajeja — tartunta tapahtuu tyypillisesti punkin puremasta.
• Relapsoivaa kuumetta esiintyy endeemisesti tietyillä alueilla maailmassa; tartuntariski liittyy usein matkustukseen tai altistuksiin tartunnanlevittäjille.

Taudin kulku ja inkubaatioaika

Inkubaatioaika vaihtelee tyypin mukaan: täin välittämässä muodossa usein noin viikon luokkaa; punkin välittämässä voi olla muutamasta päivästä yli viikkoon. Usein ensimmäinen kuumejakso kestää muutaman päivän, seuraa oireeton jakso ja sitten uusi kuume-episodi. Ilman hoitoa eteneminen voi olla vakava, erityisesti täin välittämässä muodossa.

Diagnoosi ja tutkimukset

• Veriviljelyt ja suora mikroskooppinen tutkimus kuumeepisodin aikana voivat paljastaa spirokeettoja veressä.
• PCR-menetelmät ja serologia auttavat tunnistamaan borrelia-lajin ja varmistamaan diagnoosin.
• Lisätutkimuksia (mm. maksa-arvot, verikaasu, verenkuva) tehdään komplikaatioiden arvioimiseksi.

On tärkeää ottaa verinäytteet kuumeen aikana, sillä bakteereja ei välttämättä näy veressä oireettomina jaksoina.

Hoito

• Antibioottihoito on tehokas: valinta riippuu taudin tyypistä ja potilaan tilasta. Yleisiä lääkkeitä ovat doksisykliini, penisilliinit (esim. IV-bentsyylipenisilliini vaikeissa tapauksissa) ja kefalosporiinit kuten keftriaksoni. Lapsilla, raskaana olevilla ja allergisilla potilailla lääkärin valinta huomioi erityispiirteet.
• Tärkeää on seurata potilasta hoidon aloittamisen jälkeen Jarisch–Herxheimer-reaktion varalta: alle vuorokauden sisällä antibiootin annosta potilaalle voi tulla äkillinen kuumeen nousu, vilunväristykset, verenpaineen lasku ja pahoinvointi. Reaktio johtuu bakteerien hajoamisesta ja vaatii tukihoitoa (nesteytys, antipyreetit, joskus kortikosteroidihoito vakavissa tapauksissa).
• Vakavat komplikaatiot voivat edellyttää sairaalahoitoa ja tehohoitoa.

Ennuste ja komplikaatiot

Oikea-aikaisella antibioottihoidolla ennuste on hyvä ja useimmat paranevat. Ilman hoitoa relapsoiva kuume voi johtaa vakaviin komplikaatioihin ja jopa kuolemaan, erityisesti täin välittämässä muodossa. Mahdollisia komplikaatioita ovat vakava dehydraatio, maksan tai munuaisten toimintahäiriö, neurologiset oireet ja verenvuodot.

Ehkäisy

• Ennaltaehkäisy perustuu tartunnanlähteiden torjuntaan: täitartuntojen hoito, hyvä henkilökohtainen hygienia ja tiiviiden asuinolosuhteiden välttäminen tartunnan alueilla.
• Punkkejä vastaan suojaava vaatetus, hyönteiskarkotteet ja huolellinen punkkitarkastus altistumisen jälkeen vähentävät riskiä.
• Matkustettaessa kehittyville tai endeemisille alueille kannattaa selvittää paikalliset riskit ja noudattaa suojautumisohjeita.

Milloin hakeutua hoitoon?

• Jos ilmenee toistuvia kuumeita, voimakasta päänsärkyä, sekavuutta, hengitysvaikeuksia, mustelmia tai verenvuotoa.
• Jos olet ollut altistukselle (esim. matka alueelle, jossa tauti esiintyy, täit- tai punkkialtistus) ja saat kuumetta tai muita oireita.
• Kun antibioottihoitoa aloitetaan, hakeudu hoitoon nopeasti, jos ilmaantuu voimakas heikentyminen tai Jarisch–Herxheimer-reaktion merkkejä.

Erot Lyme-borreliosta

Relapsoiva kuume ei ole sama kuin yleisempi borrelioosi (Lyme-tauti), joka johtuu eri Borrelia-lajeista (esim. B. burgdorferi) ja leviää yleensä kovakuorisissa (Ixodes) punkissa. Oireet, hoito ja epidemiologia eroavat, joten oikea diagnoosi ja hoidon valinta perustuvat tarkkaan tutkimukseen.

Yhteenvetona: Relapsoiva kuume on hoitokelpoinen, mutta voi olla vakava ilman hoitoa. Jos epäilet altistusta tai kohtaat toistuvia kuumejaksoja, ota yhteys terveydenhuoltoon diagnoosin ja hoidon varmistamiseksi.

Hae kirjaimella