Balkanin niemimaa: sijainti, pinta-ala ja väestö

Balkanin niemimaa: sijainti, 550 000 km² pinta-ala ja n. 55 miljoonaa asukasta — selkeä ja kiinnostava katsaus alueen maantieteeseen, historiaan ja väestörakenteeseen.

Balkanin niemimaa on Euroopan niemimaa. Alueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 550 000 km² ja siellä asuu noin 55 miljoonaa ihmistä. Niemimaa on saanut nimensä Balkanin vuoristosta, joka kulkee Bulgarian keskustan läpi Itä-Serbiaan ja jatkuu sieltä Dinaarian Alpeina Sloveniaan.

Sijainti ja rajat

Balkanin tarkka raja riippuu määritelmästä. Yleisesti niemimaa kattaa Etelä‑Itä‑Euroopan alueen, jonka länsirajaa usein pidetään Adrianmeren ja Jadranin rannikon linjana ja pohjoisrajana Tonavan laakso tai Alppien eteläiset osa‑alueet. Alueeseen kuuluvat kokonaan tai osittain seuraavat valtiot: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kreikka, Kosovo, Montenegro, Pohjois‑Makedonia, Serbia sekä osia Kroatiasta, Romaniasta, Slovenista ja Turkin Euroopan osasta (Itä‑Trakia). Rajojen epätarkkuus heijastaa sekä maantieteellisiä että historiallisia näkökulmia.

Pinta‑ala ja väestö

Balkanin pinta‑ala on noin 550 000 km² ja väkiluku noin 55 miljoonaa, mikä tekee alueesta vaihtelevasti tiheään ja harvaan asuttuja alueita. Rannikot ja suuret kaupunkikeskittymät ovat tiheästi asuttuja, kun taas vuoristoiset ja maanläheiset interiorit ovat harvaan asuttuja. Väestörakenne ja -kasvu vaihtelevat suuresti valtioittain: joissain maissa asukasluku on laskussa ja väestö vanhenee, kun taas toisissa on nuorempaa väestöä ja muuttoliikettä kaupunkeihin.

Kieli- ja kulttuurimoninaisuus

Balkanilla on pitkä kulttuurien ja uskontojen kirjo. Alueella puhutaan useita kieliryhmiä: slaavilaisia kieliä (esim. serbia, kroatia, bulgaria, pohjois‑makedonia), albania, romaanisia kieliä (romanian eri muotoja), kreikka sekä turkki Itä‑Trakian alueella. Historian myötä alueelle on jäänyt vaikutteita bysanttilaisuudesta,ottoman valtakunnasta, roomalaisajasta ja Keski‑Euroopan imperiumeista, mikä näkyy arkkitehtuurissa, ruokakulttuurissa ja paikallisissa perinteissä.

Luonto ja ilmasto

Balkanin ilmasto vaihtelee rannikon välimerellisestä ilmastosta sisämaan mannerilmastoon ja vuoristoalueiden kylmiin olosuhteisiin. Rannikkoalueet tarjoavat lämpimiä kesiä ja leutoja talvia, mikä tekee niistä suosittuja matkailukohteita. Sisämaassa vuodenaikavaihtelut ovat suurempia, ja vuoristot ovat metsien ja alppiniityn esiintymisalueita. Alueella on myös merkittävä biologinen monimuotoisuus, monia endeemisiä lajeja sekä suojelualueita ja kansallispuistoja.

Talous ja liikenne

Balkanin talous on heterogeeninen: rannikkoalueilla matkailu ja palvelut ovat tärkeitä, maaseudulla maatalous ja karjatalous edelleen elinkeinoina, ja joissain kaupungeissa on teollisuutta ja energia‑aloja. Alueen läpi kulkee tärkeitä maantie‑, rautatie‑ ja merireittejä, jotka yhdistävät Euroopan keski‑ ja eteläosia sekä muodostavat yhteyksiä Lähi‑itään ja Aasiaan.

Historiallinen merkitys

Balkan on ollut risteysasema eri valtakuntien, uskontojen ja kauppareittien välillä. Sen monikerroksinen historia näkyy linnoissa, kaupungeissa ja kulttuurisissa muistomerkeissä. 1900-luvulla alue oli monien poliittisten muutosten ja konfliktien näyttämö, mikä on muokannut nykyaikaista valtiorakennetta ja väestöjakaumaa.

Yhteenvetona Balkanin niemimaa on maantieteellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen alue, jonka rajat eivät ole aina yksiselitteiset. Alueen pinta‑ala, noin 550 000 km², ja noin 55 miljoonan ihmisen väestö kuvaavat sen merkitystä Euroopan kartalla sekä luonnon että ihmistoiminnan näkökulmasta.

Määritelmät ja rajat

Maantiede

Balkanin aluetta reunustaa vesi kolmelta puolelta: idässä Mustameri ja etelässä ja lännessä Välimeren haarat (mukaan lukien Adrianmeri, Joonianmeri, Egeanmeri ja Marmaranmeri). Balkanin niemimaata rajaavat pohjoisessa Tonava-, Sava- ja Krča-joet.

Jäsenmaat

Balkanin alueen maat ovat:

• Albania
• Bosnia ja Hertsegovina
• Bulgaria
• Kroatia
• Kreikka
• Montenegro
• Pohjois-Makedonia
• Romania (joskus)
• Serbia
• Slovenia (joskus)
• Turkki (joskus)

Liittyvät maat

Muut maat, jotka eivät kuulu Balkanin alueeseen, mutta jotka ovat lähellä sitä ja/tai joilla on tai on ollut tärkeä rooli alueen politiikassa, kulttuurissa ja historiassa:

• Itävalta (ks. myös Itävalta-Unkari, Itävallan arkkiherttua Franz Ferdinandin murha).
• Kypros (ks. myös Kyproksen kiista)
• Unkari (katso myös Itävalta-Unkari)
• Italia (ks. Trieste ja Venetsian tasavallan historia).
• Venäjä (ks. Serbian historia)

 
Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) entiset jäsenet liittyivät EU:hun.  


Keski-Euroopan aloitteen (CEI) jäsenvaltiot  

Väestön koostumus kansallisuuden ja uskonnon mukaan

Alueen tärkeimpiä kansallisuuksia ovat:

• albaanit (4,3 miljoonaa)
• Bosniakit (4,5 miljoonaa)
• Bulgarialaiset (6,6 miljoonaa)
• kroaatit (4,5 miljoonaa)
• Kreikkalaiset (10,7 miljoonaa)
• Makedonialaiset (1,3 miljoonaa)
• montenegrolaiset (0,3 miljoonaa)
• romanialaiset (22 miljoonaa)
• Serbit (8 miljoonaa)
• Slovenialaiset (2 miljoonaa)
• Turkkilaiset (80 miljoonaa)
• muut (romanit, goraanit, unkarilaiset, tšekit ...).

Balkanin yleisimmät uskonnot ovat itäortodoksinen ja katolinen kristinusko sekä islam (enimmäkseen sunnalainen tai tunnustukseton). Kummastakin uskonnosta harjoitetaan monia erilaisia erityismuotoja, ja kullakin itäortodoksisella maalla on oma kansallinen kirkkonsa, jolla on oma patriarkka.

Itäinen ortodoksisuus on pääuskonto seuraavissa maissa:

• Bulgaria (Bulgarian ortodoksinen kirkko)
• Kreikka (Kreikan ortodoksinen kirkko)
• Montenegro (Serbian ortodoksinen kirkko tai ei-kanoninen Montenegron ortodoksinen kirkko).
• Pohjois-Makedonia (Serbian ortodoksinen kirkko tai ei-kanoninen Makedonian ortodoksinen kirkko).
• Romania (Romanian ortodoksinen kirkko)
• Serbia (Serbian ortodoksinen kirkko)

Roomalaiskatolisuus on pääuskonto seuraavissa maissa:

• Kroatia
• Slovenia

Islam on pääuskonto seuraavissa maissa:

• Albania
• Turkki

Bosnia ja Hertsegovina on erityistapaus: 50 prosenttia on bosniakkimuslimeja, 31 prosenttia serbiortodokseja ja 15 prosenttia katolisia kroaatteja (siis 46 prosenttia on kristittyjä). Loput 4 prosenttia kuuluu muihin kristinuskon uskontokuntiin, muihin uskontoihin tai on uskonnottomia.

Yksityiskohtaisempia tietoja ja tarkan etnisen jaottelun löydät tiettyjä valtioita käsittelevistä artikkeleista:

• Albania (Albanian väestötiedot)
• Kroatia (Kroatian väestötiedot)
• Bosnia ja Hertsegovina (Bosnia ja Hertsegovinan väestötiedot) (Demographics of Bosnia and Herzegovina)
• Bulgaria (Bulgarian väestötiedot)
• Kreikka (Kreikan väestötiedot)
• Montenegro (Montenegron väestötiedot)
• Pohjois-Makedonia (Pohjois-Makedonian väestötiedot)
• Turkki (Turkin väestötiedot)

 
Balkanin etninen kartta ennen ensimmäistä Balkanin sotaa.  


Balkanin uskonnollinen kartta (ranskaksi)  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Balkan?

Kysymys: Mikä on Balkanin likimääräinen väkiluku?

K: Mistä alue on saanut nimensä?

K: Mikä on Balkanin kokonaispinta-ala?

K: Missä maissa Balkanin vuoristo sijaitsee?

K: Mikä on Serbiasta Sloveniaan jatkuvien vuorten nimi?

K: Mikä on Balkanin vuoriston ja Dinaarin Alppien merkitys?

Hae kirjaimella