Rengaskaulakäärme (Diadophis punctatus) – pieni pohjoisamerikkalainen yökäärme
Rengaskaulakäärme (Diadophis punctatus) — pieni pohjoisamerikkalainen yökäärme: värikäs, rengaskaulainen, lievästi myrkyllinen mutta ihmiselle vaaraton. Tutustu lajiin ja alalajeihin.
Diadophis punctatus, jota kutsutaan myös rengaskaulakäärmeeksi, on käärmelaji. Rengaskaulakäärmeitä elää Pohjois‑Amerikan itä‑ ja keskiosissa. Rengaskaulakäärmeet ovat pieniä ja hoikkia; aikuisten pituus on yleensä noin 25–38 cm. Lajin väritys ja kuviot vaihtelevat: selkä voi olla harmaa, ruskea, oliivinvihreä tai jopa punertava, ja kaulan ympärillä on tyypillisesti kontrastinen rengas, joka on usein keltainen tai oranssi. Vatsapuoli on monilla yksilöillä kirkkaan oranssi tai punertava ja saattaa olla mustien pilkkujen peittämä.
Rengaskaulakäärmeitä elää Yhdysvalloissa, Meksikon keskiosissa ja Kanadan kaakkoisosissa. Rengaskaulakäärmeet ovat yöeläimiä, mikä tarkoittaa, että ne ovat hereillä öisin, mutta ne voivat olla aktiivisia myös hämärässä tai viileämmällä säällä. Rengaskaulakäärmeet ovat hieman myrkyllisiä, mutta ne eivät vahingoita ihmisiä käytännössä koskaan: myrkky on heikkoa ja siirtyy saaliiseen pääasiassa takahammasrakenteen avulla, ja käärmeet ovat pieniä eivätkä pure ihmisiä juurikaan. Pelästyessään ne usein käpertyvät häntänsä ympärille ja paljastavat kirkaan vatsapuolensa tai päästävät kammomyrkkyä (muskia) karkottaakseen saalistajat.
Elinympäristö ja käyttäytyminen
Rengaskaulakäärmeet suosivat kosteita ja suojaisia ympäristöjä: metsiä, puronvarsia, kosteikkoreunoja ja kivikkoisia alueita. Ne piiloutuvat mielellään kivenlohkareiden, lahopuiden, lehtikerroksen tai maanalaisen kätkön alle. Ne ovat hyvin ujoja ja vaikeasti havaittavia, minkä vuoksi populaatioiden tarkka arviointi on haastavaa.
Ravinto
Rengaskaulakäärmeet syövät pääosin pieniä selkärangattomia ja pieniä selkärankaisia. Tavallista ravintoa ovat matojen, etanoiden, limojen, sammakkoeläinten (erityisesti pikkusahammasten ja nuorten sammakkojen), salamandrojen ja toisinaan pienten liskojen tai samankokoisten käärmeiden poikaset. Ne etsivät saalistaan maaperästä, lahopuusta ja kivien alta.
Lisääntyminen
Parittelu tapahtuu yleensä keväällä. Naaras munii kesällä useita munia, ja munamäärä vaihtelee yksilön koon ja alalajin mukaan; munia voi olla vain muutamasta jopa useampaan kymmeneen (yleensä muutamasta kymmenestä riippuen lähteestä). Poikaset kuoriutuvat kesän lopulla tai alkusyksystä ja ovat heti itsenäisiä.
Taksonomia ja alalajit
Tutkijat uskovat, että rengaskaulaisia käärmeitä on paljon. Tutkijat eivät tiedä tarkalleen, kuinka monta rengaskaulakäärmettä on olemassa. Tämä johtuu siitä, että tutkijat eivät ole tutkineet rengaskaulaisia käärmeitä kovinkaan paljon. Rengaskaulakäärmeet ovat suvun ainoa käärmelaji. Rengaskaulakäärmeitä on 14 alalajia.
Puolustus ja ihmisiin kohdistuva riski
Puolustautuessaan rengaskaulakäärme saattaa kääriä häntänsä, paljastaa kirkkaan vatsapuolen, irroittaa hajuaineita tai esiintyä uhkaavasti. Ne saattavat purra, mutta purema ei ole ihmiselle vaarallinen. Koska ne ovat pieniä ja ujoja, ne vetäytyvät yleensä ihmisistä ennen kuin tulevat kosketusetäisyydelle.
Säilyminen ja uhat
Rengaskaulakäärme ei yleisesti ole uhanalainen lajitasolla, ja joidenkin populaatioiden uskotaan olevan runsaita. Kuitenkin useat uhkat voivat paikallisesti vaikuttaa lajiin: elinympäristön häviäminen, saastuminen, hajonnainen metsätalous, liikenne sekä invasiiviset lajit. Salakuljetus tai lemmikiksi ottaminen ei ole yleinen ongelma tälle lajille, mutta paikalliset alalajit voivat tarvitseekin suojelutoimia, jos niiden elinalueet pienenevät.
Kun kohtaat rengaskaulakäärmeen luonnossa, paras toiminta on antaa sen olla rauhassa: ne ovat hyödyllisiä luonnon tasapainolle syömällä pieniä selkärangattomia ja sammakkoeläimiä. Älä yritä käsitellä villiä yksilöä tarpeettomasti.
Lyhyt yhteenveto: Diadophis punctatus on pieni, monivärinen ja yöaktiivinen käärme, jonka tunnistaa usein kaulan rengasta muistuttavasta raidasta ja kirkkaasta vatsasta. Se on lievästi myrkyllinen vain saalistusta varten, ei ihmisille vaarallinen, elää kosteissa ja suojaisissa paikoissa Pohjois‑Amerikassa ja kuuluu useisiin alalajeihin.
Kuvaus
Rengaskaulakäärmeet ovat yleensä tummanvärisiä, ja niiden kaulan ympärillä on kirkas raita. Eri alueilla elävät rengaskaulakäärmeet voivat näyttää erilaisilta. Niiden pää on yleensä tummempi kuin niiden muu ruumis.
Eri alueilla elävät käärmeet ovat usein erikokoisia. Aikuiset käärmeet ovat yleensä 25-38 cm (10-15 tuumaa) pitkiä. Nuoret, alle vuoden ikäiset käärmeet ovat yleensä noin 20 cm pitkiä ja kasvavat noin 2-5 cm vuodessa.
Rengaskaulakäärmeillä on sileät suomut, ja niiden keskellä on 15-17 riviä suomuja.
Habitat
Rengaskaulakäärmeet elävät monenlaisissa elinympäristöissä. Pohjoiset ja läntiset alalajit elävät avoimissa metsissä lähellä kallioisia kukkuloita tai kosteammissa ympäristöissä, joissa on paljon piilopaikkoja. Eteläiset alalajit elävät enimmäkseen ranta-alueilla ja kosteissa ympäristöissä, erityisesti kuivemmissa eli kuivemmissa elinympäristöissä. Käärmeet pitävät siitä, että niiden elinympäristö on hieman märkä. Rengaskaulakäärmeet eivät elä korkeammalla kuin 2 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjoisilla alueilla rengaskaulakäärmeet saattavat elää luolissa. Yleensä samassa luolassa asuu useampi kuin yksi käärme. Rengaskaulakäärmeet piiloutuvat usein puunpalojen alle. Kun on kuuma, rengaskaulakäärmeet saattavat tehdä koloja ja kuoppia, joihin piiloutua. Ne voivat myös piiloutua kivien tai muiden esineiden alle. Rengaskaulakäärmeet elävät yleensä tasankometsissä.
Ruokavalio
Rengaskaulakäärmeet syövät useimmiten salamantereita, kastematoja ja etanoita. Joskus ne syövät liskoja, sammakoita ja joitakin muiden lajien nuoria käärmeitä. Eri elinympäristöissä elävät rengaskaulakäärmeet saattavat syödä eri määriä joitakin lajeja. Rengaskaulakäärmeet tappavat saaliinsa kuristamalla eli puristamalla saalista tappaakseen sen ja myrkyttämällä eli käyttämällä myrkkyään. Rengaskaulakäärmeet eivät yleensä yritä vahingoittaa isompia eläimiä. Sen sijaan, että käärme purisi isompia eläimiä, se käärii häntänsä ylös ja näyttää kirkkaanvärisen vatsansa.
Predators
Korallikäärmeet, kuningaskäärmeet ja kilpakäärmeet ovat rengaskaulakäärmeiden saalistajia. Joskus suuret hämähäkit tai tuhatjalkaiset syövät nuoria rengaskaulakäärmeitä.
Alalaji
Rengaskaulakäärmeitä on 14 alalajia.
Galleria
· 
San Bernardinon rengaskaulakäärmeen puolustusnäytös.
· 
Eteläinen rengaskaulakäärme, D. p. punctatus.
· 
Diadophis punctatus kartta
· 
Vastakuoriutunut rengaskaulakäärme, Missouri Ozarks.
· 
D. p. pulchellus, korallivatsainen rengaskaulakäärme.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Diadophis punctatus?
V: Diadophis punctatus on käärmelaji, joka tunnetaan yleisesti rengaskaulakäärmeenä.
K: Missä rengaskaulakäärmeet elävät?
V: Rengaskaulakäärmeitä elää Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa, Yhdysvalloissa, Meksikon keskiosissa ja Kanadan kaakkoisosissa.
K: Miksi sitä kutsutaan rengaskaulakäärmeeksi?
V: Sitä kutsutaan rengaskaulakäärmeeksi, koska sen kaulan ympärillä on rengasta muistuttava raita.
K: Milloin rengaskaulakäärmeet ovat aktiivisia?
V: Rengaskaulakäärmeet ovat yöeläimiä, mikä tarkoittaa, että ne ovat aktiivisia öisin.
K: Ovatko rengaskaulakäärmeet myrkyllisiä?
V: Kyllä, rengaskaulakäärmeet ovat hieman myrkyllisiä, mutta ne eivät vahingoita ihmisiä, koska ne ovat pieniä eivätkä pure ihmistä paljon.
K: Miten rengaskaulakäärmeet suojautuvat pelästyessään?
V: Kun rengaskaulakäärmeet pelkäävät, ne käpistelevät häntäänsä.
K: Kuinka monta rengaskaulakäärmeen alalajia on olemassa?
V: Rengaskaulakäärmeellä on 14 alalajia, ja se on ainoa laji suvussaan.
Etsiä