Barry Tuckwell – australialainen käyrätorven virtuoosi (1931–2020)
Barry Tuckwell (1931–2020) — australialainen käyrätorven virtuoosi, kansainvälinen solisti ja opettaja; elämä ja ura Yhdysvalloissa ja Britanniassa.
Barry Emmanuel Tuckwell AC OBE (5. maaliskuuta 1931 - 16. tammikuuta 2020) oli australialainen torvensoittaja. Hän vietti suurimman osan työurastaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa.
Barry Tuckwell tunnettiin yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä käyrätorven (French horn) soolo- ja kamarimuusikoista. Hän oli uransa aikana arvostettu orkesterimuusikko, sooloartisti, opettaja ja kirjailija, ja hän vaikutti suuresti käyrätorven repertuaariin, soitintekniikkaan sekä siihen, miten käyrätorvea pidetään nykyisin soolosoinnillisesti ja ilmaisuvoimaisesti.
Ura lyhyesti
Tuckwell aloitti musiikkiuransa Australiassa, mutta siirtyi nuorena kansainväliselle uralle. Hän toimi ykköskäyrätorvena merkittävissä brittiläisissä sinfoniaorkestereissa ennen kuin ryhtyi kansainväliseksi solistiksi. Soolourallaan hän esiintyi monien suurten orkesterien solistina, esiintyi kamarimusiikissa ja teki laajan äänitetuotannon, joka kattoi niin konsertoivaa kuin kamarimusiikkia ja pedagogista materiaalia.
Soittotyyli ja vaikutus
- Soittotyyli: Tuckwellia arvostettiin erityisesti selkeästä, lämpimästä soinnista, tarkasta intonaatiosta ja hienostuneesta fraseerauksesta. Hänen tulkintansa yhdisti teknisen varmuuden ja laulavan linjan, mikä toi käyrätorvelle sooloinstrumentin asemaa.
- Repertuaari: Hän edisti erityisesti klassisen ja romanttisen ohjelmiston konserttojen tunnettuutta, mutta esitti myös uudempaa musiikkia ja sovituksia kamarimusiikissa.
- Levyt ja esiintymiset: Tuckwell teki lukuisia levytyksiä, jotka toimivat monille käyrätorven opiskelijoille ja harrastajille mallina. Hänen äänitteensä ovat säilyttäneet asemansa arvostettuina tallenteina käyrätorvikentässä.
Opetus ja kirjallinen työ
Barry Tuckwell osallistui aktiivisesti opetukseen: hän piti mestarikursseja, toimi vierasopettajana ja antoi luentoja ympäri maailmaa. Hän jakoi kokemuksiaan sekä tekniikasta että musiikillisesta tulkinnasta ja vaikutti useiden nuorten huippusoittajien kehittymiseen. Tuckwell myös kirjoitti kirjoituksia ja opetusmateriaalia, joissa hän käsitteli käyrätorven soittotekniikkaa ja esityskäytäntöjä.
Palkinnot ja tunnustukset
- OBE (Orden of the British Empire) ja AC (Companion of the Order of Australia) mainitaan hänen nimensä yhteydessä; nämä tunnustukset heijastavat sekä taiteellista ansioitakin että merkittävää palvelua musiikin alalla.
- Hän sai myös useita muita kansainvälisiä kunniamainintoja ja kunniatohtorin arvoja uransa aikana, ja hänet muistetaan laajalti käyrätorven kehittäjänä ja muusikkona, jonka vaikutus ulottuu myös opettajuuteen ja äänitetuotantoon.
Perintö
Tuckwellin perintö näkyy niin äänitetallenteissa kuin opetusperinteissä. Monet nykysoittajat mainitsevat hänet vaikutteidensa lähteenä, ja hänen levytyksensä toimivat edelleen esimerkkinä soinnillisesta ihanteesta ja musiikillisesta ilmaisusta käyrätorvelle. Hänen panoksensa kamari- ja soolomusiikin edistämiseen on osa käyrätorven modernia historiaa.
Kuolema
Barry Tuckwell kuoli 16. tammikuuta 2020. Hänen poismenonsa herätti laajaa kunnioitusta musiikkimaailmassa, ja monet orkesterit, soittajat ja oppilaat muistivat häntä sekä upeana muusikkona että vaikutusvaltaisena opettajana.
Barry Tuckwellin ura osoittaa, miten käyrätorvi voi toimia yhtä lailla solisti- kuin kamarimusiikin instrumenttina. Hänen äänitteensä ja opetuksensa jatkavat oppien ja taidon siirtämistä uusille soittajasukupolville.
Tuckwell vuonna 2008
Varhainen elämä ja koulutus
Barry Tuckwell syntyi 5. maaliskuuta 1931 Melbournessa. Hänen nuorempi sisarensa Patricia on viulisti ja muotimalli, joka tunnetaan laajalti nimellä Bambi. Hän meni naimisiin valokuvaajan ja myöhemmin George Lascellesin, Harewoodin 7. jaarlin, kuningatar Elisabet II:n serkun kanssa.
Tuckwellista tuli Sydneyn St Andrew's Cathedralin kuorolaulaja, jossa hän opiskeli pianonsoittoa, urkuja ja viulunsoittoa. Sitten, 13-vuotiaana, hän alkoi opetella käyrätorvea. Puolen vuoden kuluttua hän soitti sitä ammattimaisesti. Hän opiskeli Sydneyn konservatoriossa Alan Mannin johdolla, joka oli yksi Australian tunnetuimmista puhaltajista.
Esiintymisura
Orkesteri
15-vuotiaana hän sai Melbournen sinfoniaorkesterin kolmannen torven soittajan paikan. Vuotta myöhemmin hän liittyi Eugene Goossensin johtamaan Sydneyn sinfoniaorkesteriin, jossa hän toimi kolme ja puoli vuotta ennen lähtöään Englantiin. Hänen ensimmäinen pestinsä vuonna 1951 oli Hallé-orkesterissa, jota johti Sir John Barbirolli. Kahden vuoden kuluttua hän siirtyi Karl Ranklin johtamaan Skotlannin kansallisorkesteriin ja vuotta myöhemmin Charles Grovesin johtamaan Bournemouthin sinfoniaorkesteriin. Vuonna 1955 hänet nimitettiin Lontoon sinfoniaorkesterin ensimmäiseksi torveksi.
Hän työskenteli 13 vuotta LSO:ssa, joka on osuuskuntaorkesteri (soittajat päättävät itse, miten orkesteria johdetaan). Hänet valittiin johtokuntaan ja hän toimi johtokunnan puheenjohtajana kuusi vuotta. Tänä aikana pääkapellimestareina toimivat Josef Krips, Pierre Monteux, István Kertész ja André Previn.
Solisti
Tuckwell jätti orkesterin vuonna 1968 ja vietti loppu-uransa esiintyen solistina ja kapellimestarina. Hänestä tuli hyvin kuuluisa, hän teki yli 50 levytystä ja sai kolme Grammy-ehdokkuutta. Vuonna 1962 hän muodosti trion Brenton Langbeinin (viulu) ja Maureen Jonesin (piano) kanssa Don Banksin Horn Trion esitystä varten, joka oli Edinburghin festivaalin tilaama. Trio soitti yhdessä useita vuosia Johannes Brahmsin, Charles Koechlinin ja muiden musiikkia. Hän soitti myös puhallinkvintetissä ja hänet tunnettiin kapellimestarina.
Monet säveltäjät ovat kirjoittaneet teoksia Barry Tuckwellille. Niitä ovat muun muassa Oliver Knussenin, Don Banksin, Gunther Schullerin, Robin Hollowayn ja Thea Musgraven konsertot. Richard Rodney Bennett kirjoitti hänelle "Acteon" torvelle ja suurelle orkesterille.
Kirjoitukset
Barry Tuckwell on kirjoittanut kolme tärkeää kirjaa torvesta ja torvensoitosta. Yehudi Menuhin Music Guides -julkaisuun hän kirjoitti kirjan torvesta. Hän kirjoitti erinomaisen kirjan Hornin soittamisesta sekä Fifty First Exercises.
Opetus
Tuckwell on kuuluisa opetuksestaan. Hän on toiminut taiteilijaresidenssinä Dartmouth Collegessa ja Pomona Collegessa Yhdysvalloissa, ja hän toimi torven professorina Lontoon kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa vuosina 1963-1974. Hän opetti Baltimoren Peabody-konservatoriossa 1980- ja 1990-luvuilla. Hän oli Melbournen yliopiston professorikollegana ja on useiden vuosien ajan isännöinyt vuosittaista Barry Tuckwell Institutea Coloradon Mesa-yliopistossa Grand Junctionissa, Coloradossa.
Kuolema
Tuckwell kuoli 17. tammikuuta 2020 Melbournessa sydän- ja verisuonitautiin 88-vuotiaana.
Palkinnot ja kunniamaininnat
Barry Tuckwell on saanut useita kunniamerkkejä, muun muassa Britannian imperiumin kunniamerkin vuonna 1965 ja Australian kunniamerkin (Companion of the Order of Australia) vuonna 1992.
Etsiä