Sahan tasavalta

Historia

Aikaisemmin Jakutiassa asui pieniä alkuperäisheimojen ryhmiä, jotka metsästivät selviytyäkseen. 1200-1400-luvuilla jakuutit alkoivat muuttaa alueelle Baikaljärveltä pohjoiseen. Suurin osa jakuuteista sulautui tai otti haltuunsa näiden alkuperäisheimojen maita. Jakuutit erosivat muista heimolaisista, koska he kasvattivat karjaa ja hevosia ja harrastivat sepäntaitoja. Näiden taitojen ansiosta he pystyivät pysymään pidempään samassa paikassa. 1600-luvulla alueelle saapuivat ensimmäisen kerran venäläiset, jotka olivat eurooppalaisia. Jakuuttiheimot yhdistyivät kuuluisan kuningas Tygyn Darkhanin johdolla taistelemaan venäläisiä vastaan. Jakuutit kuitenkin hävisivät, koska heillä ei ollut aseita. Sen jälkeen venäläiset ottivat jakuutit hallintaansa ja jatkoivat siirtymistään itään. Vuosia myöhemmin monia rangaistiin lähettämällä heidät maanpakoon Jakutiaan. Tämä johtui siitä, että Jakutia oli kaukana useimmista paikoista. Vuosina 1921-1923 Venäjän sisällissodan aikana alue oli viimeinen valkoisten venäläisten hallinnassa jäljellä oleva maa-alue. Lopulta alue siirtyi bolshevikkien puna-armeijan hallintaan. Tämä tapahtuma tunnettiin nimellä Jakuuttien kapina. Stalinin vallan aikana alueelle avattiin useita gulageja. Näihin gulageihin sijoitettiin kasvava pakkotyöläisväestö. Nämä työläiset tuotiin louhimaan kultamineraaleja Neuvostoliiton teollistumisen rahoittamiseksi. Neuvostoliiton hajottua Jakutia sai nimekseen Sahan tasavalta, ja se on edelleen tasavalta Venäjällä.

 

Maantiede

Saha sijaitsee Itä-Siperian pohjoisosassa. Koska Saha on hyvin suuri, siellä vallitsee sekä polaarinen tundra- että subarktinen ilmasto. Molemmissa ilmastoissa on pitkät, kylmät talvet ja lyhyet, leudot kesät. Ilmaston vuoksi alueella sataa vähän. Tunturi-ilmasto tekee Sahan pohjoisosasta tyhjän ja enimmäkseen jäätyneen. Subarktisen ilmaston ansiosta Sahan eteläosassa on taigatyyppisiä metsiä. Näissä metsissä on paljon eläimiä ja lintuja. Sakhan ympärillä on myös useita vuorijonoja. Lenan pilarit ovat Sakhasta löytyviä kalliorakenteita. Lena-pilarit ovat Unescon maailmanperintökohde. Alueella on myös runsaasti mineraaleja, kuten timantteja, kultaa ja hiiltä. Alue on myös kuuluisa äärimmäisistä lämpötiloistaan. Esimerkiksi talvella lämpötila voi laskea jopa -71,2 °C:een ja kesällä jopa 40,7 °C:een.

 

Demografiset tiedot

Sahan väkiluku väheni Neuvostoliiton lopulla jonkin aikaa tietojen mukaan. Tällä hetkellä se on jälleen kasvussa. Yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa. Suurin osa asuu pääkaupungissa Jakutskissa. Etnisiä jakuutteja on noin puolet väestöstä. Venäläiset muodostavat enimmäkseen toisen puolen väestöstä. Suurin osa sakhalaisista harjoittaa ortodoksista kristinuskoa tai on ateisteja. Etniset jakuutit harjoittavat edelleen tiettyjä shamanismin muotoja, jotka ovat uskomus, jossa palvotaan henkiä ja luontoa. Viime aikoina yhä useammat alkuasukkaat ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta shamanismin harjoittamiseen. Sakhassa opetetaan ja käytetään yleisesti venäjää. Jakuuttien kieltä käytetään kuitenkin edelleen yleisesti eri alkuperäisheimojen, jotka eivät ole jakuutteja, välisessä keskustelussa. Jakutin kieltä opetetaan myös joissakin kouluissa, ja sitä käytetään myös kotona.

 

Näkymä Jakutskin kaupunkiin  

Kulttuuri

Olonkho on kuuluisa jakuuttien satu suurista ihmisistä ja eläimistä. Se kertoo legendoista ja nykypäivän ongelmista, kuten jakuuttiperheiden hajoamisesta. Sen esittävät vain asiantuntijat, jotka ovat oppineet tarinan perusteellisesti. Tämä johtuu siitä, että tarina on hyvin pitkä. Tarina on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Tämä tarkoittaa, että tarina on laajalti hyväksytty tärkeäksi ja että sen unohtumista on estettävä.

Tasavallan päivää vietetään joka vuosi 27. huhtikuuta. Sillä juhlistetaan Jakutin ASSR:n perustamista Neuvostoliiton aikana vuonna 1922. Yhyаkh-festivaalia vietetään vuosittain 10.-25. kesäkuuta. Se on yksi kahdesta uudenvuodenpäivästä, joita jakuutit viettävät. Toinen on tunnetumpi uudenvuodenpäivä tammikuussa. Sitä vietetään lyhyen kesän alkamisen merkiksi.

 

Perinteinen Jakuuttien tanssi (Ohuokhai)  

Talous

Sahan talous perustuu pääasiassa mineraalien, kuten timanttien, kullan, tinan ja hiilen, kaivostoimintaan. Se on alueen suurin mineraalien ja raaka-aineiden tuottaja. Sakha tuottaa myös 99 prosenttia Venäjän timanteista. Tämä vastaa noin 25 prosenttia maailman timanttituotannosta. Rakennusmateriaalien, korujen ja lääkkeiden valmistus ovat myös tärkeitä teollisuudenaloja Sahassa. Jakuutit sen sijaan kasvattavat karjaa ja hevosia tai metsästävät ja kalastavat elättääkseen itsensä.

 

Politiikka

Sahan päämies on tasavallan johtaja. Päämies valitaan yleisöäänestyksellä joka viides vuosi. Il Tumen (lakiasäätävä kokous) on tasavallan parlamentti. Il Tumen valitaan samoin yleisöäänestyksellä joka viides vuosi. Il Tumenin lainsäätäjien enemmistö kuuluu tällä hetkellä Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen. Yhtenäinen Venäjä -puolue on Venäjän valtapuolue.

 

Kuljetus

Saha sijaitsee tärkeän Trans-Siperian rautatien ja Trans-Siperian valtatien pohjoispuolella. Näin ollen tasavallan ja maan läpi kulkevien tärkeimpien matkareittien välillä on jonkin verran etäisyyttä. Tärkein tieyhteys Sakhaan on Lenan valtatie etelään päin tai Kolyman valtatie itään päin. Tiet ovat yleensä kulkukelpoisia ympäri vuoden, paitsi Lena-joen yli, jossa ei ole siltaa. Sen vuoksi autojen on kesäisin kuljettava joen yli lautalla tai talvella ajettava jäällä. Amur-Jakutsk-junarata yhdistää Sahan muuhun Trans-Siperian rautatiehen. Tasavallassa on useita lentokenttiä, muun muassa Jakutskin kansainvälinen lentokenttä. Näiltä lentoasemilta lähtevät lennot yhdistävät Sakhaa kauempana sijaitseviin kaupunkeihin. Myös Pohjoisen merireitin käyttö tavarakuljetuksiin on mahdollista tiettyinä vuodenaikoina.