Sahan tasavalta on yksi Venäjän 85 federaatiosubjektista. Se sijaitsee Siperian alueella Venäjällä ja kuuluu hallinnollisesti Kaukoidän piiriin, johon lukeutuu myös kymmenen muuta federaatiosubjektia. Sahan tasavalta (usein lyhyemmin Sakha tai Jakutia) on pinta-alaltaan Venäjän suurin liittovaltion subjekti ja yksi maailman suurimmista ensimmäisen tason hallinnollisista alueista. Alue ulottuu kolmelle aikavyöhykkeelle, välillä UTC+9 ja UTC+11. Samasta alueesta käytetään myös nimeä Jakutia.
Sijainti ja pinta-ala
Sahan tasavallan pinta-ala on noin 3,08 miljoonaa neliökilometriä, mikä tekee siitä suuremman kuin useat valtiot yhteensä. Alue kattaa laajoja tundra- ja taigavyöhykkeitä sekä pitkiä jokilaaksoja. Tärkeitä jokia ovat muun muassa Lena, Aldan, Yana, Indigirka ja Kolyma, jotka ovat merkittäviä niin kuljetukselle kuin kalastukselle.
Väestö ja kielet
Väestöä on noin miljoona ihmistä (suuntaa antava arvio viimeisimmistä väestölaskennoista). Suurin osa asukkaista asuu Etelä-Jakutiassa jokilaaksoissa ja kaupungeissa; pääkaupunki on Jakutsk, joka on alueen merkittävin kulttuuri- ja talouskeskus. Alueen alkuperäisväestöön kuuluvat sakhat (yakutit), lisäksi siellä asuu venäläisiä ja muita kansallisuuksia. Viralliset kielet ovat sakha (jakut) ja venäjä; sakha-kieli näkyy näkyvästi paikallisessa kulttuurissa ja koulutuksessa.
Ilmasto ja luonnonolot
Jakutia on kuuluisa äärimmäisestä kylmästä talvesta ja jatkuvasta ikiroudasta (permafrost). Alueella sijaitsevat myös yksiä maailman kylmimmistä asutuista paikoista, kuten Ojmjakon ja Verhojanskin seudut, joissa on mitattu alle −60 °C lämpötiloja (alimmat mittaukset noin −67,7 °C). Kesäisin jokilaaksot voivat lämmetä voimakkaasti, jolloin tietyt alueet ovat navigoitavissa ja maatalous on mahdollista rajoitetusti.
Luonnonvarat ja talous
Jakutian talous perustuu vahvasti luonnonvaroihin. Alue on yksi maailman merkittävimmistä timanttien (timanttikaivokset, mm. ALROSA), kullan, hiilen, öljyn ja kaasun lähteistä. Metsäteollisuus ja kalastus ovat myös tärkeitä elinkeinoja. Kaivostoiminta ja energiasektori muodostavat suurimman osan alueen viennistä ja budjettituloista, mutta etäisyydet, ilmasto ja permafrost asettavat haasteita infrastruktuurin ja ympäristön kannalta.
Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri
Pitkien etäisyyksien vuoksi liikenne rakentuu osin kausiluonteisesti: Lena-joki on tärkeä vesiyhteys kesäisin, ja talvella käytetään niin sanottuja jääteitä ja lumireittejä. Pysyvä tie- ja rautatieverkosto on vähäisempi kuin keskilännessä Venäjällä. Jakutskissa ja muissa kaupungeissa on lentoasemia, jotka yhdistävät alueen muuhun Venäjään. Infrastruktuurin rakentaminen ikiroudassa vaatii erityistekniikoita.
Historia ja hallinto
Alueella on pitkä historia, jossa sekoittuvat sakha-kansan perinteet ja venäläinen siirtovallan aika. Neuvostoliiton aikana alueesta muodostettiin Yakutin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, ja neuvostojärjestelmän hajottua nimike muutettiin Sahan tasavallaksi (Sakha Republic). Nykyisin alueella on oma tasavallan johto ja paikallinen lainsäädäntöelimenä toimii Il Tumen -parlamentti. Tasavallan johtajan titteli on muuttunut eri aikoina (aikaisemmin käytettiin mm. presidenttititteliä), mutta nykyisin käytössä on nimitys "Head" tai "tasavallan johtaja".
Kulttuuri ja perinteet
Sakha-kulttuuri on elinvoimainen: perinteisiin kuuluvat heimo- ja karjankasvatuselinkeinot (poronhoito joillakin alueilla), runonlaulu, tanssit ja kansanperinteet. Tärkeä kulttuuritapahtuma on Ysyakh, kesän juhla, jolloin vietetään hedelmällisyyttä ja uudistumista. Paikallinen käsityö, musiikki ja kansanperinteen tarinat ovat merkittävä osa identiteettiä.
Sahan tasavalta eli Jakutia on alueena ainutlaatuinen yhdistelmä laajoja luonnonvaroja, karuja mutta vaikuttavia maisemia, tiheää kulttuuriperintöä ja erityisiä haasteita infrastruktuurille ja ympäristönsuojelulle. Alueen merkitys Venäjän taloudessa ja arktisessa strategisessa politiikassa on merkittävä.
