Sahan tasavalta (Jakutia) – Venäjän suurin federaatiosubjekti Siperian alueella
Tutustu Sahan tasavaltaan (Jakutia) – Siperian jättialueeseen, Venäjän suurimpaan federaatiosubjektiin: luonto, kulttuuri ja alue, joka ulottuu kolmelle aikavyöhykkeelle.
Sahan tasavalta on yksi Venäjän 85 federaatiosubjektista. Se sijaitsee Siperian alueella Venäjällä ja kuuluu hallinnollisesti Kaukoidän piiriin, johon lukeutuu myös kymmenen muuta federaatiosubjektia. Sahan tasavalta (usein lyhyemmin Sakha tai Jakutia) on pinta-alaltaan Venäjän suurin liittovaltion subjekti ja yksi maailman suurimmista ensimmäisen tason hallinnollisista alueista. Alue ulottuu kolmelle aikavyöhykkeelle, välillä UTC+9 ja UTC+11. Samasta alueesta käytetään myös nimeä Jakutia.
Sijainti ja pinta-ala
Sahan tasavallan pinta-ala on noin 3,08 miljoonaa neliökilometriä, mikä tekee siitä suuremman kuin useat valtiot yhteensä. Alue kattaa laajoja tundra- ja taigavyöhykkeitä sekä pitkiä jokilaaksoja. Tärkeitä jokia ovat muun muassa Lena, Aldan, Yana, Indigirka ja Kolyma, jotka ovat merkittäviä niin kuljetukselle kuin kalastukselle.
Väestö ja kielet
Väestöä on noin miljoona ihmistä (suuntaa antava arvio viimeisimmistä väestölaskennoista). Suurin osa asukkaista asuu Etelä-Jakutiassa jokilaaksoissa ja kaupungeissa; pääkaupunki on Jakutsk, joka on alueen merkittävin kulttuuri- ja talouskeskus. Alueen alkuperäisväestöön kuuluvat sakhat (yakutit), lisäksi siellä asuu venäläisiä ja muita kansallisuuksia. Viralliset kielet ovat sakha (jakut) ja venäjä; sakha-kieli näkyy näkyvästi paikallisessa kulttuurissa ja koulutuksessa.
Ilmasto ja luonnonolot
Jakutia on kuuluisa äärimmäisestä kylmästä talvesta ja jatkuvasta ikiroudasta (permafrost). Alueella sijaitsevat myös yksiä maailman kylmimmistä asutuista paikoista, kuten Ojmjakon ja Verhojanskin seudut, joissa on mitattu alle −60 °C lämpötiloja (alimmat mittaukset noin −67,7 °C). Kesäisin jokilaaksot voivat lämmetä voimakkaasti, jolloin tietyt alueet ovat navigoitavissa ja maatalous on mahdollista rajoitetusti.
Luonnonvarat ja talous
Jakutian talous perustuu vahvasti luonnonvaroihin. Alue on yksi maailman merkittävimmistä timanttien (timanttikaivokset, mm. ALROSA), kullan, hiilen, öljyn ja kaasun lähteistä. Metsäteollisuus ja kalastus ovat myös tärkeitä elinkeinoja. Kaivostoiminta ja energiasektori muodostavat suurimman osan alueen viennistä ja budjettituloista, mutta etäisyydet, ilmasto ja permafrost asettavat haasteita infrastruktuurin ja ympäristön kannalta.
Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri
Pitkien etäisyyksien vuoksi liikenne rakentuu osin kausiluonteisesti: Lena-joki on tärkeä vesiyhteys kesäisin, ja talvella käytetään niin sanottuja jääteitä ja lumireittejä. Pysyvä tie- ja rautatieverkosto on vähäisempi kuin keskilännessä Venäjällä. Jakutskissa ja muissa kaupungeissa on lentoasemia, jotka yhdistävät alueen muuhun Venäjään. Infrastruktuurin rakentaminen ikiroudassa vaatii erityistekniikoita.
Historia ja hallinto
Alueella on pitkä historia, jossa sekoittuvat sakha-kansan perinteet ja venäläinen siirtovallan aika. Neuvostoliiton aikana alueesta muodostettiin Yakutin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, ja neuvostojärjestelmän hajottua nimike muutettiin Sahan tasavallaksi (Sakha Republic). Nykyisin alueella on oma tasavallan johto ja paikallinen lainsäädäntöelimenä toimii Il Tumen -parlamentti. Tasavallan johtajan titteli on muuttunut eri aikoina (aikaisemmin käytettiin mm. presidenttititteliä), mutta nykyisin käytössä on nimitys "Head" tai "tasavallan johtaja".
Kulttuuri ja perinteet
Sakha-kulttuuri on elinvoimainen: perinteisiin kuuluvat heimo- ja karjankasvatuselinkeinot (poronhoito joillakin alueilla), runonlaulu, tanssit ja kansanperinteet. Tärkeä kulttuuritapahtuma on Ysyakh, kesän juhla, jolloin vietetään hedelmällisyyttä ja uudistumista. Paikallinen käsityö, musiikki ja kansanperinteen tarinat ovat merkittävä osa identiteettiä.
Sahan tasavalta eli Jakutia on alueena ainutlaatuinen yhdistelmä laajoja luonnonvaroja, karuja mutta vaikuttavia maisemia, tiheää kulttuuriperintöä ja erityisiä haasteita infrastruktuurille ja ympäristönsuojelulle. Alueen merkitys Venäjän taloudessa ja arktisessa strategisessa politiikassa on merkittävä.
Historia
Aikaisemmin Jakutiassa asui pieniä alkuperäisheimojen ryhmiä, jotka metsästivät selviytyäkseen. 1200-1400-luvuilla jakuutit alkoivat muuttaa alueelle Baikaljärveltä pohjoiseen. Suurin osa jakuuteista sulautui tai otti haltuunsa näiden alkuperäisheimojen maita. Jakuutit erosivat muista heimolaisista, koska he kasvattivat karjaa ja hevosia ja harrastivat sepäntaitoja. Näiden taitojen ansiosta he pystyivät pysymään pidempään samassa paikassa. 1600-luvulla alueelle saapuivat ensimmäisen kerran venäläiset, jotka olivat eurooppalaisia. Jakuuttiheimot yhdistyivät kuuluisan kuningas Tygyn Darkhanin johdolla taistelemaan venäläisiä vastaan. Jakuutit kuitenkin hävisivät, koska heillä ei ollut aseita. Sen jälkeen venäläiset ottivat jakuutit hallintaansa ja jatkoivat siirtymistään itään. Vuosia myöhemmin monia rangaistiin lähettämällä heidät maanpakoon Jakutiaan. Tämä johtui siitä, että Jakutia oli kaukana useimmista paikoista. Vuosina 1921-1923 Venäjän sisällissodan aikana alue oli viimeinen valkoisten venäläisten hallinnassa jäljellä oleva maa-alue. Lopulta alue siirtyi bolshevikkien puna-armeijan hallintaan. Tämä tapahtuma tunnettiin nimellä Jakuuttien kapina. Stalinin vallan aikana alueelle avattiin useita gulageja. Näihin gulageihin sijoitettiin kasvava pakkotyöläisväestö. Nämä työläiset tuotiin louhimaan kultamineraaleja Neuvostoliiton teollistumisen rahoittamiseksi. Neuvostoliiton hajottua Jakutia sai nimekseen Sahan tasavalta, ja se on edelleen tasavalta Venäjällä.
Maantiede
Saha sijaitsee Itä-Siperian pohjoisosassa. Koska Saha on hyvin suuri, siellä vallitsee sekä polaarinen tundra- että subarktinen ilmasto. Molemmissa ilmastoissa on pitkät, kylmät talvet ja lyhyet, leudot kesät. Ilmaston vuoksi alueella sataa vähän. Tunturi-ilmasto tekee Sahan pohjoisosasta tyhjän ja enimmäkseen jäätyneen. Subarktisen ilmaston ansiosta Sahan eteläosassa on taigatyyppisiä metsiä. Näissä metsissä on paljon eläimiä ja lintuja. Sakhan ympärillä on myös useita vuorijonoja. Lenan pilarit ovat Sakhasta löytyviä kalliorakenteita. Lena-pilarit ovat Unescon maailmanperintökohde. Alueella on myös runsaasti mineraaleja, kuten timantteja, kultaa ja hiiltä. Alue on myös kuuluisa äärimmäisistä lämpötiloistaan. Esimerkiksi talvella lämpötila voi laskea jopa -71,2 °C:een ja kesällä jopa 40,7 °C:een.
Demografiset tiedot
Sahan väkiluku väheni Neuvostoliiton lopulla jonkin aikaa tietojen mukaan. Tällä hetkellä se on jälleen kasvussa. Yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa. Suurin osa asuu pääkaupungissa Jakutskissa. Etnisiä jakuutteja on noin puolet väestöstä. Venäläiset muodostavat enimmäkseen toisen puolen väestöstä. Suurin osa sakhalaisista harjoittaa ortodoksista kristinuskoa tai on ateisteja. Etniset jakuutit harjoittavat edelleen tiettyjä shamanismin muotoja, jotka ovat uskomus, jossa palvotaan henkiä ja luontoa. Viime aikoina yhä useammat alkuasukkaat ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta shamanismin harjoittamiseen. Sakhassa opetetaan ja käytetään yleisesti venäjää. Jakuuttien kieltä käytetään kuitenkin edelleen yleisesti eri alkuperäisheimojen, jotka eivät ole jakuutteja, välisessä keskustelussa. Jakutin kieltä opetetaan myös joissakin kouluissa, ja sitä käytetään myös kotona.
Näkymä Jakutskin kaupunkiin
Kulttuuri
Olonkho on kuuluisa jakuuttien satu suurista ihmisistä ja eläimistä. Se kertoo legendoista ja nykypäivän ongelmista, kuten jakuuttiperheiden hajoamisesta. Sen esittävät vain asiantuntijat, jotka ovat oppineet tarinan perusteellisesti. Tämä johtuu siitä, että tarina on hyvin pitkä. Tarina on osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Tämä tarkoittaa, että tarina on laajalti hyväksytty tärkeäksi ja että sen unohtumista on estettävä.
Tasavallan päivää vietetään joka vuosi 27. huhtikuuta. Sillä juhlistetaan Jakutin ASSR:n perustamista Neuvostoliiton aikana vuonna 1922. Yhyаkh-festivaalia vietetään vuosittain 10.-25. kesäkuuta. Se on yksi kahdesta uudenvuodenpäivästä, joita jakuutit viettävät. Toinen on tunnetumpi uudenvuodenpäivä tammikuussa. Sitä vietetään lyhyen kesän alkamisen merkiksi.
Perinteinen Jakuuttien tanssi (Ohuokhai)
Talous
Sahan talous perustuu pääasiassa mineraalien, kuten timanttien, kullan, tinan ja hiilen, kaivostoimintaan. Se on alueen suurin mineraalien ja raaka-aineiden tuottaja. Sakha tuottaa myös 99 prosenttia Venäjän timanteista. Tämä vastaa noin 25 prosenttia maailman timanttituotannosta. Rakennusmateriaalien, korujen ja lääkkeiden valmistus ovat myös tärkeitä teollisuudenaloja Sahassa. Jakuutit sen sijaan kasvattavat karjaa ja hevosia tai metsästävät ja kalastavat elättääkseen itsensä.
Politiikka
Sahan päämies on tasavallan johtaja. Päämies valitaan yleisöäänestyksellä joka viides vuosi. Il Tumen (lakiasäätävä kokous) on tasavallan parlamentti. Il Tumen valitaan samoin yleisöäänestyksellä joka viides vuosi. Il Tumenin lainsäätäjien enemmistö kuuluu tällä hetkellä Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen. Yhtenäinen Venäjä -puolue on Venäjän valtapuolue.
Kuljetus
Saha sijaitsee tärkeän Trans-Siperian rautatien ja Trans-Siperian valtatien pohjoispuolella. Näin ollen tasavallan ja maan läpi kulkevien tärkeimpien matkareittien välillä on jonkin verran etäisyyttä. Tärkein tieyhteys Sakhaan on Lenan valtatie etelään päin tai Kolyman valtatie itään päin. Tiet ovat yleensä kulkukelpoisia ympäri vuoden, paitsi Lena-joen yli, jossa ei ole siltaa. Sen vuoksi autojen on kesäisin kuljettava joen yli lautalla tai talvella ajettava jäällä. Amur-Jakutsk-junarata yhdistää Sahan muuhun Trans-Siperian rautatiehen. Tasavallassa on useita lentokenttiä, muun muassa Jakutskin kansainvälinen lentokenttä. Näiltä lentoasemilta lähtevät lennot yhdistävät Sakhaa kauempana sijaitseviin kaupunkeihin. Myös Pohjoisen merireitin käyttö tavarakuljetuksiin on mahdollista tiettyinä vuodenaikoina.
Etsiä