Siimajalkaiset

Lohikäärme on sirkkaeläin, eräänlainen äyriäinen. Sitä peittävät kovat kalsiumkarbonaattilevyt, ja se elää kiinni kovissa pinnoissa.

Se ei näytä äyriäiseltä, ja vuosisatojen ajan sitä pidettiin nilviäisenä. J.V. Thompson löysi 1830-luvulla niiden toukat ja seurasi niiden kehitystä aikuiseen muotoon. Niillä on äyriäisille tyypillinen nauplius-toukka. Myöhemmin Charles Darwin, joka työskenteli kahdeksan vuotta simpukoiden parissa, totesi, että Thompson oli ollut oikeassa.

Piikkisimpukat kasvavat kovilla pinnoilla, kuten laitureilla, veneissä ja kivillä, sekä muilla eläimillä, kuten kilpikonnilla ja valailla. Lahnat ovat eri ryhmä kuin ravut ja katkaravut. Niitä pidetään haitallisina merenkulkualalle ja yksityisille veneenomistajille.

Nauplius toukka Copepodi

Nauplius toukka cirripedeus

Cypris-nimisen simpukan toisen vaiheen toukka.

Life-style

Piikkisimpukat ovat riippusyöjiä, jotka pyyhkäisevät pienen ruoan suuhunsa kaarevilla "jaloillaan". Ne ovat (yleensä) kiinnittyneet kallioon, ja niitä peittävät kovat kalkkilevyt, jotka ne sulkevat tiukasti, kun vuorovesi laskee. Turskasimpukat lisääntyvät suvullisesti ja tuottavat pieniä nauplius-toukkia, jotka leviävät planktoniin. Lopulta toukat muuttuvat cypris-muotoisiksi ja kiinnittyvät muihin koviin pintoihin muodostaen uusia simpukoita. Charles Darwin selvitti yksityiskohtaisesti niiden vertailevan anatomian.

Lisääntyminen

Piikkisimpukoilla on eläinkunnan suurin peniksen ja ruumiin koon suhde. Muutamat muodot ovat täysin loisia suuremmilla äyriäisillä.

Turskat ovat ylivoimaisesti yleisimpiä eläimiä kivikkoisilla merenrannoilla. Niiden määräksi Mansaaren rannikolla on arvioitu tuhat miljoonaa (10⁹), ja ne tuottavat 12 sadan painon (~600 kg) painoisen kudosaineksen, joka on punnittu kuivauksen jälkeen. Joka vuosi ne päästävät irti valtavan määrän toukkia, arviolta miljoona miljoonaa (10¹²). ^p110

Darwinin työ

Darwin asetti työnsä neljään osaan: Ne olivat varsien varassa olevia simpukoita (pedunculated) ja niitä, jotka istuivat kovalla alustalla (sessile barnacles). Kukin näistä jaettiin eläviin ja fossiilisiin simpukoihin.

1851: A Monograph of the Sub-class Cirripedia, with figures of all the species. The Lepadidae; or, Pedunculated Cirripedes. Elävät simpukat.
1851: A Monograph on the Fossil Lepadidae, or, Pedunculated Cirripedes of Great Britain. Fossiiliset simpukat.
1854: A Monograph of the Sub-class Cirripedia, with figures of all the species. Balanidae (tai Sessile Cirripedes); Verrucidae jne.
1854: A Monograph on the Fossil Balanidæ and Verrucidæ of Great Britain.

Galleria

Merenrannalla olevat simpukat

Lähikuvassa simpukka

Chthamalus stellatus -lauttakolonia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on navetta?

A: Tärykala on eräänlainen äyriäinen, joka elää kiinni kovissa pinnoissa.

K: Miltä simpukka näyttää?

A: Tyrnävälkki ei näytä tyypilliseltä äyriäiseltä, sillä sitä peittävät kovat kalsiumkarbonaattilevyt.

K: Mikä oli alkuperäinen harhaluulo simpukoista?

V: Monien vuosisatojen ajan simpukoita pidettiin nilviäisinä eikä äyriäisinä.

K: Kuka löysi simpukoiden toukat?

V: J.V. Thompson löysi simpukoiden toukat 1830-luvulla.

K: Mikä on äyriäisten tyypillinen toukka?

V: Äyriäisillä on tyypillisesti nauplius-toukka, joka on myös simpukoilla.

Kysymys: Kuka vahvisti Thompsonin löydön lonkeroista?

V: Charles Darwin vahvisti J. V. Thompsonin löydön, jonka mukaan simpukat ovat äyriäisiä.

K: Missä simpukat kasvavat?

V: Piikkisimpukat kasvavat kovilla pinnoilla, kuten laitureilla, veneillä ja kivillä, sekä muilla eläimillä, kuten kilpikonnilla ja valailla.