Avaruuskilpa | kahden kylmän sodan vihollisen, Neuvostoliiton (Neuvostoliitto) ja Yhdysvaltojen (Yhdysvallat) välinen kilpailu
Avaruuskilpailu oli 1900-luvulla kahden kylmän sodan vihollisen, Neuvostoliiton (Neuvostoliitto) ja Yhdysvaltojen (Yhdysvallat), välinen kilpailu toisensa paremmasta avaruuslentokyvystä. Se sai alkunsa mannertenvälisiin ballistisiin ohjuksiin perustuvasta ydinasevarustelukilpailusta näiden kahden valtion välillä toisen maailmansodan jälkeen. Molemmat hallitukset pitivät parempaa avaruuslentoteknologiaa kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömänä. Avaruuskilpailu mahdollisti ensimmäiset keinotekoisten satelliittien laukaisut, miehittämättömät avaruusluotaimet Kuuhun, Venukseen ja Marsiin sekä ihmisen avaruuslennot matalalle Maan kiertoradalle ja lopulta Kuuhun.
Kilpailu alkoi 2. elokuuta 1955, kun Neuvostoliitto vastasi Yhdysvaltojen neljä päivää aiemmin antamaan ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoi laukaista keinotekoisia satelliitteja "kansainvälisen geofysikaalisen vuoden" (1. heinäkuuta 1957-31. joulukuuta 1958) aikana, ilmoittamalla laukaisevansa myös satelliitin "lähitulevaisuudessa". Neuvostoliitto onnistui laukaisemaan ensimmäisen keinotekoisen satelliitin Sputnik 1:n 4. lokakuuta 1957 ja lähetti ensimmäisen ihmisen avaruuteen Juri Gagarinin kiertoradalle 12. huhtikuuta 1961. Neuvostoliitto osoitti johtoasemaansa kilpailussa näillä ja muilla ensimmäisillä lennoilla seuraavien vuosien aikana, kuten lennon kesto mitattuna päivinä eikä tunteina, ensimmäinen usean hengen miehistöllä tehty avaruuslento ja ensimmäinen avaruuskävely.
Neuvostoliitto menetti kuitenkin varhaisen johtoasemansa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy nosti panoksia asettamalla tavoitteeksi "ihmisen laskeutumisen Kuuhun ja hänen turvallisen paluunsa Maahan". Yhdysvaltain avaruuslentokyky ohitti neuvostoliittolaiset, sillä se tarjosi jopa kahden viikon pituisia lentoja, kahden avaruusaluksen kohtaamisen avaruudessa (rendezvous) ja liittymisen (telakointi), astronauttien työskentelyn avaruusalusten ulkopuolella ja korkean energian nestemäisen vedyn käytön rakettipolttoaineena Saturn-rakettiperheessä. Kennedyn tavoite kuuhun laskeutumisesta saavutettiin heinäkuussa 1969 Apollo 11:n lennolla, jolla lähetettiin ja palautettiin kolme miestä ja kaksi heistä laskeutui kuuhun, mikä oli ainutlaatuinen saavutus, joka oli paljon suurempi kuin mikään Neuvostoliiton saavutusten yhdistelmä. Neuvostoliitto jatkoi kahta miehitettyä kuunlentoohjelmaa, mutta se ei kyennyt kehittämään riittävän tehokasta kantorakettia laskeakseen yhden ihmisen Kuuhun ennen Yhdysvaltoja, ja lopulta se peruutti ne keskittyäkseen Maan kiertoradalla oleviin avaruusasemiin, kun taas Yhdysvallat laskeutti Kuuhun viisi Apollo-miehistöä.
Sen jälkeen alkoi liennytyksen aika, kun huhtikuussa 1972 sovittiin yhteistyöstä Apollo-Sojus-kokeiluhankkeessa (ASTP), jonka tuloksena heinäkuussa 1975 yhdysvaltalainen astronautti ja neuvostoliittolainen kosmonautti kohtasivat Maan kiertoradalla ja kehitettiin yhdessä kansainvälinen telakointistandardi APAS-75. Apollo-Sojus aloitti siirtymisen avaruuskilpailusta Yhdysvaltain ja Venäjän avaruusyhteistyön aikakauteen joulukuuhun 1991 mennessä, jolloin Neuvostoliiton hajoaminen lopetti kylmän sodan ja mahdollisti Shuttle-Mir- ja kansainvälisen avaruusaseman ohjelmat Yhdysvaltain ja vastaperustetun Venäjän federaation välillä.
Yhdysvallat johti avaruuskilpailua laskeutumalla Neil Armstrongin ja Buzz Aldrinin (kuvassa) kanssa Kuuhun.
Koska Neuvostoliitto ei onnistunut laskeutumaan Kuuhun, se keskittyi Mirin kaltaisiin matalan Maan kiertoradan avaruusasemiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä oli avaruuskilpailu?
A: Avaruuskilpailu oli 1900-luvun kilpailu kahden kylmän sodan vihollisen, Neuvostoliiton (Neuvostoliitto) ja Yhdysvaltojen (Yhdysvallat), välillä paremmasta avaruuslentokyvystä kuin toinen. Se sai alkunsa mannertenvälisiin ballistisiin ohjuksiin perustuvasta ydinasevarustelukilpailusta näiden kahden valtion välillä toisen maailmansodan jälkeen.
Kysymys: Milloin avaruuskilpailu alkoi?
V: Kilpailu alkoi 2. elokuuta 1955, kun Neuvostoliitto vastasi Yhdysvaltojen neljä päivää aiemmin antamaan ilmoitukseen aikomuksesta laukaista keinotekoisia satelliitteja "kansainvälisen geofysikaalisen vuoden" (1. heinäkuuta 1957-31. joulukuuta 1958) aikana.
Kysymys: Mitkä olivat kunkin maan saavutuksia tänä aikana?
V: Neuvostoliitto saavutti useita ensimmäisiä saavutuksia, kuten keinotekoisen satelliitin laukaisun, ihmisen lähettämisen avaruuteen ja sen, että lennon kesto mitattiin päivinä eikä tunteina. Samaan aikaan Yhdysvallat osoitti ylivertaista teknologiaa saavuttamalla jopa kahden viikon pituisia lentoja, tapaamisia ja telakoitumisia avaruudessa, astronauttien työskentelyä avaruusaluksen ulkopuolella ja korkean energian nestemäisen vedyn käyttämistä Saturnus-rakettiensa polttoaineena.
Kysymys: Mikä oli John F. Kennedyn tavoite maalleen?
V: John F. Kennedy asetti maalleen tavoitteeksi ihmisen laskeutumisen Kuuhun ja hänen turvallisen paluunsa Maahan.
K: Saavutettiinko tämä tavoite?
V: Kyllä! Tavoite saavutettiin Apollo 11 -lennolla, jolla lähetettiin kolme miestä avaruuteen ja kaksi heistä laskeutui Kuuhun - tämä on ainutlaatuinen saavutus, joka on paljon tärkeämpi kuin mikään Neuvostoliiton saavutusten yhdistelmä.
K: Miten Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen väliset suhteet muuttuivat Apollo 11 -lennon jälkeen?
V: Apollo 11 -lennon jälkeen elettiin liennytyksen aikaa, jolloin molemmat maat sopivat yhteistyöstä Apollo-Sojuz-testaushankkeessa (ASTP). Tämä johti lopulta kansainvälisen telakointistandardin APAS-75 sekä Shuttle-Mir-ohjelman ja kansainvälisen avaruusaseman ohjelmien yhteiseen kehittämiseen Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välillä.
