Apollo 11: Ensimmäinen miehitetty kuulento (1969) — Armstrong, Aldrin
Apollo 11 (1969) – NASA:n historiallinen ensimmäinen miehitetty kuulento: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuuhun. Lue tarina avaruuskilpailun voitosta.
Apollo 11 oli ensimmäinen lento, jolla lähetettiin ihmisiä kuuhun. Sen toteutti amerikkalainen avaruusjärjestö NASA. Se lähti avaruuteen 16. heinäkuuta 1969, ja siinä oli kolme astronauttia: Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins. Armstrongista ja Aldrinista tuli 20. heinäkuuta 1969 ensimmäiset kuuhun laskeutuneet ihmiset, kun taas Collins jäi Kuun kiertoradalle.
Lento oli osa avaruuskilpailua. Sillä saatiin päätökseen John F. Kennedyn vuonna 1961 asettama suunnitelma "laske ihminen kuuhun ja palauta hänet turvallisesti Maahan" ennen 1960-luvun päättymistä.
Tehtävän kulku lyhyesti
Apollo 11 laukaisi Saturna V -kantoraketilla 16. heinäkuuta 1969 klo 13:32 UTC Kennedy Space Centerin rakettilaukaisualustalta (LC-39A). Miehistön kuljettanut komentokapseli oli nimeltään Columbia ja kuumoduuli Eagle. Matka Kuun kiertoradalle ja laskeutuminen tapahtuivat suunnitelmien mukaisesti: kuumoduuli erosi komentokapselista, laskeutui Mare Tranquillitatis'n (Rauhanmeren) alueelle ja teki kosketuksen Kuuhun 20. heinäkuuta 1969 klo 20:17 UTC.
Miehistö ja tehtävät pinnalla
- Neil Armstrong — komentaja; astui kuunpinnalle ensimmäisenä ja lausui kuuluisat sanansa: "That's one small step for [a] man, one giant leap for mankind."
- Buzz Aldrin — kuumoduulin pilotti; toimi Armstrongin kanssa pinnalla, suoritti kokeita ja otti näytteitä.
- Michael Collins — komentokapselin pilotti; pysyi kiertoradalla ja huolehti komentokapselin järjestelmistä paluuta varten.
Armstrong astui kuunpinnalle 21. heinäkuuta 1969 klo 02:56 UTC (aikavyöhykkeistä riippuen päivä oli paikallisesti 20.7.). Kuu-evä (EVA) kesti noin 2 tuntia 30 minuuttia. Miehet keräsivät yhteensä noin 21,55 kg kivia ja pölynäytteitä, pystyttivät Yhdysvaltain lipun ja asensivat tieteellisiä välineitä, kuten passiivisen seismometrin ja laserheijastimen.
Teknologia ja turvallisuus
Apollo 11 käytti useita uusia ja kehitettyjä teknologioita: Saturn V -rakettia tehokkaana kantoraketina, kuumoduulin (Lunar Module, LM) laskeutumiseen ja komentokapselin (Command/Service Module, CSM) hengissäpitämiseen ja paluuseen. Toimintojen aikana kursailematta havaittiin useita haasteita — esimerkiksi laskeutumisen aikana Armstrong joutui manuaalisesti ohjaamaan kuumoduulia välttääkseen kivikkoisen alueen. Paluun jälkeen miehistö asetettiin määräajaksi karanteeniin tartuntariskien varalta.
Paluureitti ja kotiinpaluu
Apollo 11 palasi Maahan ja teki vesiintymisen Tyynellemerelle 24. heinäkuuta 1969. Astronautit nostettiin alukseen USS Hornet, ja sen jälkeen heidät sijoitettiin karanteeniin muutamaksi päiväksi. Kokonaiskesto tehtävälle oli noin 8 päivää.
Merkitys ja perintö
Apollo 11 oli historiallinen läpimurto ihmiskunnan avaruustutkimuksessa ja se merkitsi käytännössä kylmän sodan aikaisen avaruuskilpailun symbolista ratkaisua. Tehtävä vahvisti ihmisen mahdollisuuden vierailla muilla taivaankappaleilla, toi arvokkaita tieteellisiä näytteitä ja herätti maailmanlaajuisen kiinnostuksen avaruuteen. Kuuhun jätetty muistomainen levykkeineen ja tekstilautoineen kantaa viestin rauhasta ja ihmiskunnan yhteistyöstä.
Muuta huomionarvoista
- Keskustelua on käyty Armstrongin käskyjen sanamuodosta — kuuluisa lause on nauhoitettu ilman selvää artikkelia "a", mutta Armstrong itse sanoi myöhemmin käyttäneensä sitä.
- Apollo 11:n videot ja lähetykset tavoittivat arviolta yli 500 miljoonaa katsojaa ympäri maailman ja niillä oli suuri kulttuurinen vaikutus.
- Tehtävä avasi tien seuraaville Apollo-lennoille ja syvemmälle tutkimukselle; kuusta saatu tieto on yhä tieteellisen tutkimuksen perustana.
Lento
Avaruuteen ja avaruudesta
Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa seurasivat Apollo 11:n lentoa televisiosta. Kun raketti lähetettiin avaruuteen, se oli maailmanlaajuinen tapahtuma. Silloinen presidentti Richard Nixon seurasi raketin nousua Valkoisesta talosta. Saturn V -raketti lähti lentoon Kennedy Space Centeristä Amerikassa.
Noin kaksi tuntia sen jälkeen, kun matkustajamoduuli oli lähtenyt Maasta, matkustajamoduuli irtautui pääraketista. Matkustajamoduuli koostui kahdesta pääosasta, Apollon komento- ja huoltomoduulista, jota kutsuttiin nimellä Columbia, ja Apollon kuumoduulista, jota kutsuttiin nimellä Eagle. Columbia oli avaruusalus, joka pysyi avaruudessa, ja Eagle oli kuuhun laskeutuva avaruusalus. Kolme päivää myöhemmin joukkue astui Lunar Orbit - kiertoradalle (kiertorata kuun ympärillä). Päivää myöhemmin Eagle lähti pois Columbian luota. Eagle laskeutui turvallisesti Kuuhun Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kyydissään. Laskeutumisen aikana tietokoneen kanssa oli useita ongelmia. Laskeutuakseen turvallisesti Armstrongin oli lennätettävä Eaglea itse. He laskeutuivat, kun polttoainetta oli jäljellä vain 25 sekuntia.
Tapahtumat kuussa
Ensimmäinen asia, jonka Buzz Aldrin teki laskeuduttuaan, oli rukoilla. Hän luki myös joitakin Jeesuksen sanoja. Hän ei paljastanut suunnitelmaansa tehdä näin, koska joku oli juuri nostanut oikeusjutun, joka esti astronautteja tekemästä uskonnollisia asioita avaruudessa. Armstrongista tuli ensimmäinen ihminen, joka käveli ja puhui kuun pinnalla. Hänen ensimmäiset sanansa olivat:
Se on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle.
|
|
| ||||
| Ongelmia tämän tiedoston kuuntelemisessa? Katso mediaohjeet. | |||||
Seuraavien kahden ja puolen tunnin ajan Aldrin ja Armstrong tekivät muistiinpanoja, valokuvasivat ja tekivät reikiä saadakseen kuukiveä. Laskeutumista seurasi yli kuusi miljoonaa ihmistä maapallolla Australiassa sijaitsevan erittäin suuren radioteleskoopin avulla. He tekivät monia kokeita, esimerkiksi keräsivät kuukiviä ja pölyä. Kuuhun pystytettiin ja valokuvattiin Amerikan lippu. Sitä ennen presidentti Richard Nixon soitti heille puhelun:
Nixon: Hei, Neil ja Buzz. Puhun teille puhelimitse Valkoisen talon soikeasta huoneesta. Tämä on varmasti kaikkien aikojen historiallisin puhelinsoitto. En voi sanoin kuvailla, miten ylpeitä olemme siitä, mitä olette tehneet. Jokaiselle amerikkalaiselle tämä on varmasti elämämme ylpein päivä. Ja olen varma, että ihmiset kaikkialla maailmassa tunnustavat amerikkalaisten tavoin, miten valtava saavutus tämä on. Teidän tekojenne ansiosta taivaasta on tullut osa ihmisten maailmaa. Ja kun puhutte meille Rauhanmereltä, se innostaa meitä kaksinkertaistamaan ponnistuksemme rauhan ja rauhan tuomiseksi Maahan. Yhden korvaamattoman hetken ajan koko ihmiskunnan historiassa kaikki ihmiset tällä maapallolla ovat todella yhtä: yhtä ylpeydessä siitä, mitä olet tehnyt, ja yhtä rukouksissamme siitä, että palaat turvallisesti Maahan.
Armstrong: Kiitos, arvoisa puhemies. Meille on suuri kunnia ja etuoikeus olla täällä edustamassa Yhdysvaltojen lisäksi kaikkien kansojen rauhanmiehiä, jotka ovat kiinnostuneita ja uteliaita ja joilla on näkemys tulevaisuudesta. Meille on kunnia saada osallistua tänne tänään.
Kuusta poistuminen ja paluu Maahan
Saatuaan työnsä valmiiksi Armstrong ja Aldrin palasivat Eagleen ja nukkuivat seitsemän tuntia ennen lähtöä. Lähtöä valmistellessaan Aldrin rikkoi moottorin käynnistimen katkaisijan. Armstrong käytti kynää silloittaakseen virtapiirin ja estääkseen heitä juuttumasta kuuhun. Aldrin ja Armstrong jättivät kuuhun paljon tavaraa: Amerikan lipun, muutamia kokeita, kultaisen sulan, Apollo 1:n logon ja joitakin pronssikolikoita Juri Gagarinin ja Vladimir Komarovin kunniaksi. Hän jätti kuuhun myös merkin, jossa oli viesti ihmiskunnalle. Kyltissä lukee:
Täällä maaplaneetan miehet astuivat ensimmäisen kerran kuun pinnalle heinäkuussa 1969 jKr. Tulimme rauhassa koko ihmiskunnan puolesta.
Kolme astronauttia palasi Maahan 24. heinäkuuta, ja heidät asetettiin välittömästi karanteeniin (pidettiin erossa muista ihmisistä) siltä varalta, että he toivat mukanaan jonkin taudin Kuusta. He olivat karanteenissa kolme viikkoa. Kun he pääsivät pois, miehet olivat sankareita ympäri maailmaa. He söivät päivällistä presidentti Nixonin kanssa, järjestivät paraatin New Yorkissa ja toisen paraatin Chicagossa. He olivat myös monissa televisio-ohjelmissa.
Kuvat
· 
Saturn V -raketti, joka vei Apollo 11:n kolme ihmistä avaruuteen.
· 
Buzz Aldrinin jalanjälki kuun pinnalla.
· 
Buzz Aldrin Yhdysvaltain lipun kanssa pian pinnalle astumisen jälkeen.
· 
Apollo 11:n astronautit ja presidentti Nixon.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Apollo-ohjelma
- Kuuhun laskeutumisen salaliittoteoriat
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Apollo 11 -lennon takana?
A: Apollo 11 -lennon takana oli amerikkalainen avaruusjärjestö NASA.
K: Milloin Apollo 11 lähti avaruuteen?
V: Apollo 11 nousi avaruuteen 16. heinäkuuta 1969.
K: Ketkä astronautit lähtivät Apollo 11 -lennolle?
V: Apollo 11 -lennolla oli kolme astronauttia: Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins.
K: Milloin Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuuhun?
V: Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat kuuhun 20. heinäkuuta 1969.
K: Mikä oli Michael Collinsin rooli tehtävässä?
V: Michael Collins pysytteli Kuun kiertoradalla tehtävän aikana.
Kysymys: Mikä oli Apollo 11:n tehtävän tarkoitus?
V: Apollo 11 -lennon tarkoituksena oli laskeutua kuuhun ja palauttaa ihminen turvallisesti Maahan osana avaruuskilpailua.
K: Kuka laati suunnitelman Apollo 11 -lennolle?
V: Apollo 11 -lennon suunnitelman laati John F. Kennedy vuonna 1961.
Etsiä