Ruotsidemokraatit (Sverigedemokraterna) – historia, kannatus ja politiikka
Ruotsidemokraatit (SD) — historia, kannatus ja politiikka: perustamisesta 1988 nykypäivän Riksdag-menestykseen, ideologia, vaalikannat ja puolueen poliittinen vaikutus Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsidemokraatit (ruotsiksi Sverigedemokraterna, SD) on poliittinen puolue Ruotsissa.
Puolue perustettiin 6. helmikuuta 1988. Ruotsin parlamenttivaaleissa 1988 se sai vain 1118 ääntä. Kannatus on kuitenkin hitaasti kasvanut sen jälkeen. Vuonna 2018 he saivat 1 135 627 ääntä ja voittivat 62 paikkaa Riksdagin 349 paikasta.
Muut Ruotsin poliittiset puolueet kieltäytyvät yhteistyöstä SD:n kanssa.
Historia ja kehitys
Ruotsidemokraatit perustettiin vuonna 1988, ja sen alkuvaiheisiin liittyi pieniä, hajanaisia ryhmiä sekä kansallismielisiä piirteitä. Puolueen kannatus oli aluksi hyvin vähäistä: ensimmäisissä edustuksellisissa vaaleissa 1988 se sai vain muutaman tuhannen äänensäajan murto-osan. 2000-luvulla puolue käynnisti pitkän muutos- ja profiloitumisvaiheen, jossa joukosta erotettiin avoimesti radikaaleja jäseniä ja pyrittiin rakentamaan laajempaa äänestäjäkantaa.
Merkittäviä etappeja ovat Riksdagin tuloon pääsy vuonna 2010 (noin 5,7 % ja 20 paikkaa), 2014 saavutettu suurentunut kannatus (noin 12,9 % ja 49 paikkaa) sekä vuoden 2018 vahva nousu (62 paikkaa). Vuoden 2022 vaaleissa SD jatkoi kannatuksensa kasvattamista ja oli merkittävä voima Ruotsin politiikassa: puolue oli keskeinen toimija oikeistoblokin muodostumisessa ja sen vaikutusvalta politiikassa kasvoi, kun perinteinen yhteistyökielto muita puolueita kohtaan alkoi murentua.
Johtajuus ja organisaatio
Puolueen pitkäaikaisena kasvot ovat olleet Jimmie Åkesson, joka toimi puolueen puheenjohtajana vuodesta 2005 lähtien ja on ollut keskeinen hahmo SD:n etääntyessä marginalismista kohti laajempaa äänestäjäpohjaa. SD:llä on paikallisosastoja ympäri Ruotsia, sekä edustajia kunnissa, aluevaltuustoissa ja Euroopan parlamentissa. Nuorisojärjestöissä ja paikallisissa ryhmissä on ajoittain esiintynyt kiistoja ääriajatuksista, minkä seurauksena puolue on erottanut tai etättänyt tekijöitä, joita se katsoo vahingoittavan sen uudistumisprosessia.
Ideologia ja politiikka
- Maahanmuutto ja integroituminen: SD on tunnettu maahanmuuttokriittisestä linjasta. Puolue ajaa tiukempaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, parempaa integraatiota sekä priorisointia kansallisille etuisuuksille.
- Oikeus ja järjestys: painopisteenä ovat kovemmat otteet rikollisuutta vastaan, lisääntynyt poliisiresurssi ja tiukemmat seuraamukset vakavista rikoksista.
- Welfare chauvinism: SD korostaa, että julkisten palveluiden rahoitus ja etuudet tulee ensisijaisesti kohdentaa Ruotsin kansalaisille tai pitkään maassa asuneille.
- Kansallinen identiteetti ja kulttuuri: puolue korostaa ruotsalaista kulttuuriperintöä ja perinteitä sekä vastustaa liiallista monikulttuurisuutta, jonka se näkee uhkana yhteiskunnan koheesiolle.
- EU ja ulkopolitiikka: SD on ollut EU-kriittinen ja vaatinut enemmän kansallista päätösvaltaa, mutta se ei yleisesti aja EU-eroa; puolueen kanta on pragmaattinen ja painottaa kansallista etua.
Kannatus ja vaalitulokset
Puolueen kannatus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulta lähtien. SD on saavuttanut vahvan jalansijan monilla alueilla erityisesti Pohjois- ja Keski-Ruotsissa sekä joissain kaupunkien lähiöissä. Puolueen äänestäjäkunta on usein ikääntyneempää, vähemmän kaupunkikeskeistä ja taloudellisesti epävarmammassa asemassa verrattuna keskimääräiseen äänestäjään, mutta kannatus on levinnyt myös laajemmalle väestössä ajan myötä.
Kritiikki ja kiistat
SD on saanut laajaa kritiikkiä sen historiasta ja jäsenten aiemmista yhteyksistä äärioikeistolaisiin piireihin. Monet puolueet ja järjestöt ovat syyttäneet SD:tä rasismista ja muukalaisvihasta. Puolue on vastannut näihin syytöksiin korostamalla sananvapauden rajoja, muuttunutta linjaansa ja toimia, joilla se pyrkii etääntymään ääriliikkeistä. Silti sen maahanmuuttokriittinen retoriikka ja ehdotukset ovat aiheuttaneet jännitettä Ruotsin monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Vaikutus politiikkaan
Aiemmin useat ruotsalaiset puolueet pitivät SD:tä poliittisesti eristettynä. 2010–luvulla tämä linja alkoi kuitenkin rakoilla, ja 2020-luvulle tultaessa SD:n poliittinen vaikutus on lisääntynyt merkittävästi. Vuoden 2022 vaalien jälkeen SD:llä oli keskeinen rooli oikeistoblokin muodostamisessa ja se on vaikuttanut hallituslinjauksiin muun muassa maahanmuutto- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, vaikkei puolue ollutkaan muodollisesti hallituksessa.
Yhteenveto
Ruotsidemokraatit on kasvanut marginaalisesta liikkeestä yhdeksi Ruotsin merkittävistä puolueista, joka on muuttanut maan poliittista kenttää ja keskustelua erityisesti maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja kansalliseen identiteettiin liittyvissä kysymyksissä. Puolue herättää jatkossakin voimakkaita tunne- ja arvokeskusteluja: kannattajilleen se edustaa turvallisuutta ja kansallista etua, kriitikoilleen se taas symboloi riskiä ruotsalaisen avoimen yhteiskunnan arvoille.
Jimmie Åkesson. puoluejohtaja.
Uskomukset
Ruotsidemokraatit uskovat pääasiassa sosiaaliseen konservatismiin ja nationalismiin. Heidän mielestään Ruotsin nykyinen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut. He haluavat myös vaikeuttaa kansalaisten kansalaiseksi pääsyä. SD:n mukaan henkilön, joka haluaa kansalaiseksi, pitäisi: asua Ruotsissa 10 vuotta, osoittaa, että hän ei ole rikollinen, puhua sujuvasti ruotsia ja tuntea Ruotsin historiaa.
SD haluaa kieltää abortin 12 viikon jälkeen, ellei äidin henki ole vaarassa. He haluavat rajoittavaa politiikkaa huumeita ja alkoholia kohtaan. He ovat euroskeptisiä, eli he suhtautuvat kriittisesti Euroopan unioniin. He tietävät, että LGBT-ihmiset eivät ole valinneet seksuaalisuuttaan, ja uskovat, että heidän syrjintänsä pitäisi olla laitonta. SD haluaa palauttaa asevelvollisuuden (eli hallitus pakottaa ihmiset liittymään asevoimiin). He kannattavat ydinvoimaa. He vastustavat kuolemanrangaistusta.
Etsiä