Musiikillinen tarjous
Musiikillinen uhri (saksankielinen nimi Musikalisches Opfer tai Das Musikalische Opfer), BWV 1079, on Johann Sebastian Bachin useiden musiikkikappaleiden kokoelma. Se koostuu kaanoneista, fuugoista, ricercareista ja triosonaatista. Kaikki musiikki perustuu Preussin kuningas Fredrik II:n (Fredrik Suuri) keksimään sävelmään. Bach omisti teoksen hänelle.
Miten Bach sävelsi teoksen
Idea tähän musiikkiin syntyi Bachin ja Fredrik II:n tapaamisessa 7. toukokuuta 1747. Yksi Bachin pojista, Carl Philipp Emanuel, oli yksi kuninkaan hovimuusikoista. Kuningas halusi esitellä Johann Sebastian Bachille uutta soitinta, joka oli hiljattain keksitty. Kyseessä oli piano. Kuningas kutsui Bachin palatsiinsa Potsdamiin.
Vierailun aikana kuningas antoi Bachille teeman ja pyysi häntä kirjoittamaan siihen perustuvan kolmiosaisen fuugan. Bach oli hyvä improvisoimaan, joten hän keksi kolmiosaisen fuugan. Kuningas pohti, voisiko Bach laatia kuusiosaisen fuugan. Se olisi hyvin vaikeaa, ja ihmiset luulivat hänen vitsailevan, mutta Bach sanoi miettivänsä asiaa.
Kaksi kuukautta myöhemmin, kun Bach oli palannut kotiin Leipzigiin, hän keksi kuningasaiheeseen perustuvan kuusiäänisen fuugan. Hän kokosi sen yhteen muiden teemaan perustuvien sävellysten kanssa ja lähetti ne kuninkaalle. Tämä musiikki tuli tunnetuksi nimellä "Musiikillinen uhri". Emme tiedä, mitä kuningas siitä ajatteli.
Nuotin yläosaan Bach kirjoitti latinankielisiä sanoja: Tämä tarkoittaa: "Regis Iussu Cantio Et Reliqua Canonica Arte Resoluta": "Kuninkaan antama teema lisäyksineen, kanoniseen tyyliin ratkaistuna"). Näiden sanojen ensimmäiset kirjaimet muodostavat sanan ricercar, joka oli tuolloin tunnettu musiikkimuoto.
Musiikillinen tarjous koostuu kokoelmasta ricercareja, kaanoneita, fuugia ja triosonaattia. Triosonaatti on kirjoitettu huilulle, viululle ja basso continuolle, mutta suurimmasta osasta muuta musiikkia ei käy ilmi, millä soittimilla sitä pitäisi soittaa. Ne soitetaan usein kosketinsoittimilla tai kamarimusiikkina pienillä soitinryhmillä. Bach ei osoittanut, missä järjestyksessä hän halusi kappaleet soitettavan.
The Musical Offeringin kuninkaallinen teema
Riddles
Bach laittoi myös arvoituksia joidenkin kappaleiden alkuun. Osa näistä arvoituksista on selitetty, mutta joihinkin on useampi kuin yksi ratkaisu. Yhdessä näistä arvoituskanoneista, "in augmentationem" (eli augmentaatiossa), on nuotteja, jotka pitenevät ja pitenevät. Bach kirjoitti: "Notulis crescentibus crescat Fortuna Regis" ("lisääntyköön kuninkaan onni kuin nuottien pituus"). Toinen on moduloiva kaanon, joka loppuu sävelen korkeammalle kuin se alkaa. Bach kirjoitti nuotin päälle: "Ascendenteque Modulationis ascendat Gloria Regis" ("kun modulaatio nousee, niin nouskoon kuninkaan kunnia").
1900-luvun sovitukset
Useat säveltäjät ovat tehneet sovituksia joistakin "Musiikillisen tarjouksen" kappaleista. Vuonna 1935 Anton Webern sovitti Bachin kuusiosaisen ricercarin orkesterille. Vuonna 1980 Sofia Gubaidulina käytti Musiikillisen uhrilahjan kuninkaallista teemaa viulukonsertossaan. Hän muuttaa nuotit venäläiseksi ortodoksiseksi virreksi.
