Platonin Valtio: oikeudenmukaisuus, filosofia ja platonismi
Platonin Valtio: syvällinen tutkimus oikeudenmukaisuudesta, filosofien vallasta ja platonismista — klassinen opas onnellisuuteen, politiikkaan ja metafysiikkaan.
Tasavalta on Platonin kirjoittama kirja. Se valmistui vuonna 390 eaa. Siinä kysytään kysymystä "miksi ihmisten pitäisi tehdä hyviä asioita?" ja myös kysymystä "rangaistaanko ihmisiä siitä, että he tekevät pahoja asioita?". Platon sanoi, että ihmisten ei pitäisi tehdä pahoja asioita, koska ihmiset, jotka tekevät pahoja asioita, päätyvät onnettomiksi. Sen sijaan ihmiset, jotka tekevät hyviä asioita, päätyvät onnellisiksi. Kirja on muodoltaan dialogi, jossa Sokrateen keskustelut ja väitteet muodostavat teoksen ytimen ja niissä pohditaan oikeudenmukaisuuden, hyvän elämän ja yhteiskunnan ihanteiden luonnetta.
Hän sanoi myös, että jos ihmiset, jotka tekevät pahoja asioita, saavat valtaa yhteiskunnassa, yhteiskunnasta tulee onneton. Platon uskoi, että filosofit pystyvät parhaiten tekemään hyviä asioita, ja siksi heille pitäisi antaa valtaa yhteiskunnassa. Hän oli sitä mieltä, että ei-filosofien tulisi antaa filosofien hallita itseään ja että jos he tekevät näin, heistä tulee onnellisia, koska kansojen valta (demokratia) kaatuu usein järjettömän sekasorron vuoksi. Jotta filosofit, joilla on valtaa, eivät kuitenkaan saisi houkutusta tehdä pahoja asioita, he eivät saa saada asioita tai tuntea rakkautta. Platon esittää käytännön politiikan ratkaisuja, kuten kasvatusjärjestelmän ja valintaprosessin, joiden avulla filosofit koulutetaan hallitsemaan yhteistä hyvää eikä omia etujaan.
Platon puhui näistä kysymyksistä keskustellessaan myös monista muista asioista, kuten metafysiikasta, psykologiasta, uskonnosta ja useimmista filosofian aloista. Hän esitteli filosofian nimeltä platonismi. Teoksessa esiintyy useita tunnettuja ajatuksia ja kuvia, kuten luolavertaus, muodot (ideat) ja tripartioinen sielumalli, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti myöhempään ajatteluun.
Keskeiset ajatukset
Oikeudenmukaisuuden määritelmä: Platonin näkemyksen mukaan oikeudenmukaisuus ilmenee sekä yksilössä että valtiomuodossa, kun kukin tekee oman tehtävänsä ilman sekaantumista toisten tehtäviin. Yhteiskunta jakautuu hänen kuvauksessaan kolmeen pääluokkaan: hallitsijoihin (filosofi-kuninkaat), puolustajiin (soturit/vahtimestarit) ja tuottajiin (maanviljelijät, käsityöläiset yms.). Kun luokat toimivat harmonisesti ja järjen ohjaamat hallitsijat johtavat, valtio on oikeudenmukainen.
Tripartioinen sielu: Platon kuvaa ihmismielen jakautuvan kolmeen osaan: järkeen (logos), tunteeseen/rohkeuteen (thymos) ja himoon/haluun (epithymia). Hyvä elämä syntyy, kun järki hallitsee ja muut osat ovat sen alaisina — sama periaate pätee myös valtiolliseen järjestykseen.
Muodot (ideat): Platon esittelee metafyysisen järjestelmän, jossa aineelliset asiat ovat epätäydellisiä heijastuksia täydellisistä, muuttumattomista muodoista tai ideoista. Korkein muoto on Hyvä, jonka ymmärtäminen on filosofin tehtävä ja joka tekee mahdolliseksi todellisen tiedon.
Luolavertaus: Eräs teoksen kuuluisimmista kuvauksista. Siinä ihmiset ovat kuvainnollisesti kahlehdittuina luolaan ja näkevät vain varjoja todellisuudesta. Filosofin tehtävä on nousta luolasta valoon (muotojen tuntemukseen) ja palata opastamaan muita, vaikka paluun vastaanotto voi olla tahdikasta tai vihamielistä.
Politiikka ja käytännön ratkaisut
Platon esittää myös konkreettisia instituutiomuutoksia: kasvatus painotetaan matemaattisiin ja dialektisiin taitoihin, jotta tulevat hallitsijat oppivat erottamaan muodon eli idean aistimaailman muuttuvista ilmiöistä. Guardian-luokan jäseniltä Platon ehdottaa yksityisen omaisuuden ja perhesiteiden rajoittamista, jotta henkilökohtaiset siteet eivät ohjaisi heidän päätöksiään yhteisen hyvän sijaan. Teoksessa esiintyy myös niin kutsuttu jalo valhe (noble lie) — myytti, jolla ylläpidetään yhteiskunnan järjestystä ja yhteisöllisyyttä.
Platonin poliittinen utopia on herättänyt paljon keskustelua: toisaalta se korostaa rationaalista johtajuutta ja koulutuksen merkitystä, toisaalta sitä on kritisoitu autoritaarisuudesta, sensuurista ja elitismistä.
Platonismi ja vaikutus
Platonismi tarkoittaa laajasti ottaen ajatusta, että ideat tai muodot ovat enemmän todellisia kuin aineellisen maailman ilmiöt. Tämä ajattelutapa on vaikuttanut antiikin filosofiasta varhaiskristilliseen teologiaan, neoplatonismiin ja koko länsimaiseen filosofiseen perinteeseen. Keskiajan skolastiikka, renessanssi ja myös monet modernit filosofit ovat keskustelleet Platonin teorioista — jotkut omaksuen, toiset kritisoiden niitä.
Kirjallisuusmuoto ja rakenne
Tasavalta on kirjoitettu dialogimuotoon ja se on jaettu kymmeneen kirjaan. Sokrateen hahmo toimii keskustelujen keskipisteenä, ja teos yhdistää filosofista argumentaatiota, retorisia käänteitä ja mytologista kerrontaa. Kirjan rakenne etenee laajasta yhteiskunta- ja moraalipohdinnasta yhä syvempiin metafyysisiin ja epistemologisiin kysymyksiin.
Kriittinen vastaanotto
Platonin teokset ovat olleet sekä ihailun että arvostelun kohteena. Monet arvostavat hänen syvällisiä pohdintojaan tiedosta, hyveestä ja oikeudesta, mutta kritiikkiä on aiheuttanut muun muassa suunnitelma yhteiskunnan kontrollista, sensuuri taiteissa ja ajatus rajoitetusta vapaudesta. Nykyfilosofisissa keskusteluissa Platonin ajatuksia käytetään usein lähtökohtana keskustelulle demokratian, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän suhteen.
Kaiken kaikkiaan Tasavalta on yksi länsimaisen filosofian merkittävimmistä teksteistä: se ei tarjoa vain valmiita vastauksia vaan kutsuu lukijaa jatkuvaan pohdintaan siitä, mitä oikeudenmukaisuus ja hyvä elämä oikeastaan ovat.
Platonin argumentti (Vähemmän yksinkertainen)
Platonin mielestä ihmiset ja yhteiskunnat ovat hyvin samankaltaisia.
Platonin mielestä ihmiset koostuvat kolmesta asiasta:
- Mieli, joka ajattelee ja perustelee
- Henki tai minä, joka huolehtii henkilöstä.
- Keho, joka tekee asioita, pitää asioista, vihaa asioita ja haluaa asioita (kuten ruokaa, juomaa ja seksiä).
Hän sanoi, että hyvä ihminen kuuntelee kaikkia näitä asioita, mutta antaa mielen hallita kahta muuta.
Se, joka ei kuuntele kaikkia kolmea osaa tai joka ei anna mielen hallita kahta muuta osaa, on onneton. Hän saattaa tulla hulluksi, koska hän ei anna mielen hallita itseään. Tai he saattavat tehdä asioita, joita he myöhemmin katuvat. Muut ihmiset eivät myöskään pidä heistä, ja he kärsivät siitä. Hän sanoi, että he ovat kuin anarkiassa oleva maa.
Platonin mielestä yhteiskunnan tulisi koostua kolmesta asiasta (ihmistyypistä).
- Yhteiskuntaa ajattelevat filosofit
- Sotilaat, jotka huolehtivat yhteiskunnasta
- Työntekijät, jotka tekevät asioita yhteiskunnassa, jotka valmistavat ruokaa, juomaa ja muita työntekijöitä.
Hän sanoi, että yhteiskunta tarvitsee kaikkia kolmea asiaa (ihmistyyppejä), mutta vain filosofit ovat hyviä ihmisiä. Muita hallitsee heidän sielunsa tai ruumiinsa, ei heidän mielensä. Sotilaat eivät edes kuuntele mieltään, eivätkä työläiset kuuntele mieltään tai sieluaan. Siksi filosofien pitäisi hallita ja muiden ihmistyyppien pitäisi olla sotilaita ja työläisiä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Tasavalta?
A: Tasavalta on Platonin kirjoittama kirja.
K: Milloin Tasavalta valmistui?
V: Tasavalta valmistui vuonna 375 eaa.
K: Mitä kysymyksiä Tasavallassa esitetään?
V: Tasavallassa kysytään kysymyksiä "miksi ihmisten pitäisi tehdä hyviä asioita?" ja "rangaistaanko ihmisiä siitä, että he tekevät pahoja asioita?".
K: Mitä Platon sanoi pahojen asioiden tekemisestä?
V: Platon sanoi, että ihmisten ei pitäisi tehdä pahoja asioita, koska ihmiset, jotka tekevät pahoja asioita, päätyvät onnettomiksi.
Kysymys: Kenen pitäisi Platonin mielestä olla vallassa yhteiskunnassa?
V: Platon uskoi, että filosofit pystyvät parhaiten tekemään hyviä asioita, ja siksi heille tulisi antaa valtaa yhteiskunnassa.
K: Miksi Platonin mielestä ei-filosofien pitäisi antaa filosofien hallita itseään?
V: Platon uskoi, että ei-filosofien tulisi antaa filosofien hallita itseään, koska kansojen valta (demokratia) kaatuu usein järjettömään sekasortoon.
K: Mitä on platonismi?
V: Platonismi on Platonin esittelemä filosofia, joka käsittelee muun muassa metafysiikkaa, psykologiaa, uskontoa ja useimpia filosofian aloja.
Etsiä