Joutsenlampi | romanttinen baletti neljässä näytöksessä

Baletin tarina

1. näytös: 1. kohtaus - esirippu nousee prinssi Siegfriedin syntymäpäiväjuhlissa. Hän on 21-vuotias. Seuraavana iltana järjestetään suuret tanssiaiset. Hänen on määrä valita morsian kuudesta vierailevasta prinsessasta. Wolfgang, hänen kotiopettajansa, esittelee talonpoikien joukon juhlijoille. 2. Valse. 3. Scène. Kuningataräiti astuu sisään. Hänen mielestään Siegfried on kevytmielinen. Kuningataräiti poistuu. Benno kannustaa prinssiä jatkamaan hauskanpitoa. 4. Pas de trois. -tanssit talonpojille. 5. Pas de deux. -Tansseja ilonpitäjille. 6. Pas d'action. -Wolfgang on humalassa ja romahtaa. 7. Sujet. -Aurinko laskee. Siegfried ehdottaa viimeistä tanssia. 8. Danse des coupes. -Jouhupojat tanssivat poloneesin pitelemällä maljojaan. 9. Finaali. -Joutsenparvi lentää yläpuolella. Benno ehdottaa metsästystä. Prinssi suostuu. He lähtevät liikkeelle.

2. näytös: 10. kohtaus. -Kuunvalossa kimmeltävä järvi näkyy. Siegfried ja hänen ystävänsä katselevat joutsenparvea, joka liukuu järven pinnalla. 11. Scène. -Jahdit ottavat tähtäimensä. Linnut muuttuvat neidoiksi. Niiden johtaja kysyy Siegfriediltä, miksi hän vaivaa niitä. Hän sanoo olevansa prinsessa Odette. Hänen ilkeä äitipuolensa on muuttanut hänet ja hänen seuralaisensa joutseniksi. Äitipuolen kumppani Von Rothbart vahtii heitä pöllön hahmossa. Vain avioliittolupaus voi murtaa loitsun, joka pitää hänet päivisin joutsenena ja öisin neitona. 12. Scène. -Siegfried sanoo rakastavansa Odettea. Odette lupaa osallistua huomenna tanssiaisiin. Hän varoittaa, että hänen äitipuolensa on hyvin vaarallinen. 13. Danse des cygnes. 14 Scène. - Aamunkoitto. Odette ja hänen ystävänsä palaavat järvelle joutsenina.

3. näytös: Vieraat saapuvat Siegfriedin linnaan valitsemaan prinssin morsianta. 16. Danse du corps de ballet ja des nains. -Kaikki tanssivat, myös ryhmä kääpiöitä. 17. Scène. -La sortie des invités et la Valse. Kuusi prinsessaa saapuu. 18. Scène. Siegfried ei valitse morsianta kuuden prinsessan joukosta. Von Rothbart saapuu tyttärensä Odilen kanssa. Hän on naamioitunut Odetteksi. 19. Pas de six. Prinsessat tanssivat. 20. Hongroise-tanssi. 21. Danse espagnole. 22. Napolilainen tanssi. 23. Danse Mazurka. 24. Scène. -Siegfried valitsee Odilen morsiamekseen uskoen, että tämä on Odette. Von Rothbart pakenee salista pöllönä. Siegfried ryntää yöhön etsimään Odettea.

• Tšaikovski lisäsi myöhemmin kolmanteen näytökseen pas de deux'n, joka tunnetaan nimellä "Mustan joutsenen pas de de deux".

4. näytös: 25. Entr'acte. 26. Scène. -Odetten ystävät odottavat hänen paluutaan järvelle. 27. Danse des petits cygnes. 28. Scène. Odette lyyhistyy kumppaneidensa syliin. Hän kertoo heille, mitä on tapahtunut. Myrsky nousee. Siegfried tavoittaa Odetten. 29. Loppukohtaus. -Odrie Siegfried anoo Siegfriediltä anteeksiantoa. Odjettie kuolee suruun hänen syliinsä. Hän heittää hänen kruununsa veteen. Aallot hukuttavat hänet. Joutsenet liukuvat pois järven yli.

 

Libretto ja partituuri

Vuonna 1871 Tšaikovski vietti kesää Ukrainassa sisarensa Alexandra Davydovan kanssa. Juuri tämän kotona Kamenkassa hän kirjoitti lyhyen baletin joutsenista tämän lapsille esitettäväksi. Baletin tarina perustui saksalaiseen satuun "Joutsenjärvi". Tšaikovski käytti tämän lasten baletin musiikkiaiheita kypsässä Joutsenlammessa. Tästä lapsille suunnatusta baletista tiedetään vain vähän muuta.

Vuonna 1875 Vladimir Begitšev pyysi Tšaikovskia kirjoittamaan baletin joutsenista. Begitšev oli keisarillisten teattereiden ohjelmistosta vastaava virkamies. Tšaikovski hyväksyi hänen kutsunsa kirjoittaa baletti. Hän kertoi Rimski-Korsakoville: "Otin työn vastaan osittain siksi, että haluan rahaa, mutta myös siksi, että minulla on ollut jo pitkään halu kokeilla kättäni tämänkaltaisessa musiikissa". Elokuussa hän oli saanut valmiiksi luonnokset kahteen näytökseen. Hän sai baletin valmiiksi 10. huhtikuuta 1876.

On epävarmaa, kuka kirjoitti baletin libreton. Sekä Begitchev että tanssija Vasily Geltzer mainitaan ohjelmassa. He perustivat sen todennäköisesti Begitševin salongissa tavattujen taiteilijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin. He käyttivät myös Johann Musäusin Volksmärchen der Deutschen (1782-86) -teoksesta, joka on kokoelma saksalaisia satuja ja kansansatuja.

 

Koostumus

Tšaikovskilla ei ollut kokemusta balettimusiikin kirjoittamisesta ammattiteatterille, kun hän otti Begitševin kutsun vastaan. Vuonna 1875 hän aloitti Joutsenlammen työstämisen. Se oli hänen ensimmäinen balettinsa. Hän tutki muiden säveltäjien balettimusiikkia. Hän piti Leo Delibesin musiikista ja baleteista. Tšaikovskin mielestä Delibesin musiikki oli kaunista ja sävykästä. Tšaikovski kuitenkin perustaisi Joutsenlammen sinfoniseen asteikkoon. Joutsenlammen musiikin kirjoittaminen oli Tšaikovskille keino välttää homoseksuaalisuuden todellisuutta tsaarin Venäjällä. Venäjä oli sortovaltio. Homoseksuaalit passitettiin vankilaan, karkotettiin tai karkotettiin. Sinfoniat eivät helpottaneet stressiä samalla tavalla kuin balettimusiikki; hän joutui laittamaan sinfonioihin liikaa sisäistä elämäänsä. Hänet palkattiin kirjoittamaan Joutsenlampi toukokuussa 1875. Hän sai musiikin valmiiksi huhtikuussa 1876. Bolšoi-teatterin musiikista vastaava virkamies piti Tšaikovskin musiikkia mahdottomana ymmärtää. Tšaikovskin veljentyttärilleen ja sisarenpojilleen tekemän pienen balettimusiikin johtomotiivia alettiin kutsua "Joutsenten lauluksi". Tšaikovski käytti tätä johtomotiivia Joutsenlammessa.

 

Baletin hahmot

• Odette, Joutsenprinsessa. Odette on päivisin joutsen (kuten sisarjoutsenensa) ja öisin neito. Hän esiintyy näytöksissä 2 ja 4 sekä hyvin lyhyesti näytöksessä 3.
• Prinssi Siegfried, Odetten rakastaja. Prinssi Siegfried rakastuu Odetteen ja lupaa olla hänelle ikuisesti uskollinen. Hän pettää Odetten vahingossa. Hän esiintyy kaikissa neljässä näytöksessä.
• Von Rothbart on taikuri, joka pitää Odettea ja hänen sisaruksiaan joutsenia taikaloitsun loukussa. Hän ottaa pöllön muodon. Hänet kukistetaan baletin lopussa. Hän esiintyy näytöksissä 2, 3 ja 4. Hänestä käytetään joskus nimitystä Rotbart. Hänen nimensä tarkoittaa "punapartaa".
• Odile, Von Rothbartin tytär. Hän on naamioitunut Odetteksi. Hän huijaa prinssiä lupaamaan hänelle rakkauttaan tanssiaisissa, ja näin prinssi pettää Odetten. Hän esiintyy vain kolmannessa näytöksessä. Joskus Odettea esittävä ballerina esittää myös Odilen roolia.
• Wolfgang, prinssin kotiopettaja. Wolfgang esiintyy yleensä ensimmäisessä näytöksessä. Hän juopuu viinistä. Hän esiintyy näytöksissä 1 ja 3.
• Benno, prinssin ystävä. Benno ehdottaa prinssiä ja hänen ystäviään metsästämään joutsenia ensimmäisessä näytöksessä. Benno esiintyy näytöksissä 1 ja 3.
• Kuningataräiti, Siegfriedin äiti. Kuningataräiti haluaa poikansa valitsevan morsiamen. Hän antaa hänelle yleensä 1. näytöksen syntymäpäivälahjaksi varsijousen. Hän esiintyy näytöksissä 1 ja 3. Kuningataräiti on pantomiimirooli.

 
Pavel Gerdt prinssi Siegfriedinä Pietarin kantaesityksessä 1895.  

Baletin rakenne

• Overture

1. näytös

• Nro 1: Scène
• Nro 2: Valse (Valssi)
• Nro 3: Scène
• Nro 4: Pas de trois
• Nro 5: Pas de deux
• Nro 6: Pas d'action
• Nro 7: Sujet
• Nro 8: Danses des couppes {Goblet Dance}
• Nro 9: Finaali

2. näytös

• Nro 10: Scène
• Nro 11: Scène
• Nro 12: Scène
• No.13: Danses des cygnes (Sikalatanssit)
• Nro 14: Scène

3. näytös

• Nro 16: Danse du corps de ballet and des nains (Tanssi balettijoukoille ja kääpiöille)
• Nro 17: Scène -La sortie des invités et la Valse (Vieraiden saapuminen ja valssi)
• Nro 18: Scène
• Nro 19: Pas de six (Tanssi kuudelle prinsessalle)
• Nro 20: Danse hongroise (unkarilainen tanssi)
• Nro 21: Danse espangnole (espanjalainen tanssi)
• Nro 22: Napolilainen tanssi (Danse napolitaine)
• No.23: Danse Mazurka (Mazurka)
• Nro 24: Scène
• Joskus ensimmäisen esityksen jälkeen Tšaikovski lisäsi Mazurkan jälkeen näyttävän pas de deux'n (nykyään Mustan joutsenen pas de deux).

4. näytös

• Nro 25: Entr'acte
• Nro 26: Scène
• Nro 27: Danse des petits cygnes (Joutsenpoikasten tanssi)
• Nro 28: Scène
• Nro 29: Scène finale

 
Pierina Legnani Odettena Pietarin näytelmässä, 1895.  

Musiikki

John Warrack huomauttaa, että Tšaikovski puki tarinan dramaattisuuden musiikkiin: "Tekemällä B:n tragedian sävellajiksi hän aloittaa musiikillisen "juonen", jossa Rothbartin synkät voimat pyrkivät vetämään tonaalisuutta alaspäin matalampiin sävellajeihin. Päätoiminta sen sijaan sijoittuu A:n äänialalle." Tšaikovski tasapainotti kaikki teoksen musiikilliset osatekijät. "Divertissementit ovat hänen kevyimmässä, miellyttävimmässä musiikillisessa tavassaan", Warrack kirjoittaa, "juonta edistävät tanssit ovat musiikillisesti melko paljon sisällöllisempiä, kun taas kerronnan ja toiminnan kohtaukset ovat hänen "sinfoniseksi" havaitulla tavallaan." Kriitikkojen mielestä Tšaikovskin musiikki oli "liian meluisaa, liian 'wagnerilaista' ja liian sinfonista".

 
"Joutsenvauvojen tanssi" 4. näytöksestä  

Ensimmäinen esitys

Joutsenlammen harjoitukset alkoivat ennen kuin Tšaikovski sai partituurin valmiiksi, ja ne kestivät 11 kuukautta. Kaikki tuotantoon osallistuneet eivät olleet koskaan kuulleet näin monimutkaista balettipartituuria. He kuvailivat musiikkia "tanssimattomaksi". Jopa kapellimestari nosti epätoivoisena kätensä pystyyn musiikin takia.

Koreografi Julius Reisinger oli epäpätevä, ja lavasteista puuttui yhtenäisyys, koska ne oli suunnitellut kolme eri miestä. Lisäksi Bolšoi-teatteri kärsi tuolloin ongelmista, kuten balettimestarin puuttumisesta, joka olisi voinut kehittää partituurin pohjalta tuotoksen. Odetten roolia ei annettu ensiluokkaiselle tanssijalle, vaan toissijaiselle lahjakkuudelle. Syy saattoi olla poliittinen.

Joutsenlampi esitettiin ensi kertaa 4. maaliskuuta 1877 Moskovan Bolšoi-teatterissa. Julius Reisinger suunnitteli tanssit. Pauline Karpakova tanssi Odettea. Hän siirsi Joutsenlammelle joitakin mieleisiään numeroita muista baleteista. Baletti oli epäonnistunut. Vuonna 1883 Bolšoi poisti baletin ohjelmistostaan. Tuolloin lavasteet olivat hajoamassa. Vasta vuonna 1901 Aleksander Gorski toteutti Joutsenlammen uuden produktion Bolšoille.

 

Mitä ihmiset ajattelivat baletista

Tšaikovskin baletit

Joutsenjärvi (1877) Ruusunen (1890) Pähkinänsärkijä (1892)

Joutsenlammen ensimmäinen esitys oli katastrofi. Herman Laroche kirjoitti: "Minun on sanottava, etten ole koskaan nähnyt huonompaa esitystä Bolšoin näyttämöllä. Puvut, sisustus ja koneet eivät peittäneet lainkaan tanssien tyhjyyttä. Yksikään balettitanssija ei saanut siitä edes viiden minuutin nautintoa." Hän kehui musiikkia. Hän kirjoitti, että Tšaikovski oli "erinomaisella tuulella ... hän oli täysin neroutensa huipulla". Tšaikovskin veli Modest kirjoitti: "Lavastuksen köyhyys, joka tarkoitti sisustusta ja pukuja, loistavien esiintyjien puuttuminen, balettimestarin mielikuvituksen heikkous ja lopuksi orkesteri ... kaikki tämä yhdessä antoi [Tšaikovskille] hyvän syyn syyttää epäonnistumisesta muita." Baletti oli kuitenkin kohtalainen menestys teatterikävijöiden keskuudessa. Sitä esitettiin 33 kertaa sen ensi-illan Bolshoi-teatterissa vuonna 1877 ja sen viimeisen esityksen vuonna 1883 välisenä aikana.

 

Pietarin tarkistus, 1895

Tšaikovski kuoli 6. marraskuuta 1893. Ihmiset alkoivat kiinnostua hänen musiikistaan enemmän hänen kuolemansa jälkeen. Lev Ivanov oli Pietarin Mariinski-teatterin apulaisbalettimestari. Hän suunnitteli uusia tansseja toiseen näytökseen. Tämä näytös esitettiin 1. maaliskuuta 1894 Mariinskin konsertissa Tšaikovskin muistoksi. Pierina Legnani tanssi Odettea. Uudistettu näytös oli suuri menestys. Se esitettiin uudelleen vielä suuremmalla menestyksellä. Marius Petipa toimi Mariinskin balettimestarina. Hän oli vaikuttunut näiden kahden esityksen menestyksestä. Hän teki päätöksen esittää koko baletti Mariinskissa. Hän suunnitteli 1. ja 3. näytöksen tanssit, kun taas Ivanov suunnitteli 2. ja 4. näytöksen tanssit.

Riccardo Drigo oli Mariinski-orkesterin kapellimestari. Hän pudotti joitakin numeroita baletista. Hän orkestroi kolme pianonumeroa Tšaikovskin teoksesta Op. 72. Sitten hän lisäsi ne balettiin. Nämä kolme numeroa olivat "L'Espiègle", "Valse Bluette" ja "Un poco di Chopin". Sitten hän laittoi kolmanteen näytökseen numeron, jonka hän oli saattanut kirjoittaa itse.

Tšaikovskin veli Modest muutti baletin tarinaa hieman tarkistusta varten. Hän antoi baletille onnellisen lopun. Uusi Joutsenlampi esitettiin 27. tammikuuta 1895 Mariinskin teatterissa. Pierina Legnani tanssi sekä Odettea että Odilea. Baletti oli suuri menestys. Tämä versio baletista on nykyään yleisesti nähty versio.

 
Mariinski-teatteri, Pietari  

Thirty-two fouettés en tournant

Joutsenlampi on kuuluisa 3. näytöksen 32 fouettés en tournant -teoksesta. Nämä fouettés tanssii Odilea esittävä ballerina "Mustan joutsenen" pas de deux -teoksen lopussa. Pas oli Tšaikovskin jälkihanke. Se ei sisältynyt alkuperäiseen tuotantoon. Se koostuu avausadagiosta, jota seuraa miestanssijan variaatio. Tätä seuraa ballerinan muunnelma. Kokonaisuus päättyy molempien tanssijoiden reippaaseen liikkeeseen, johon sisältyy fouettés. Pierina Legnani tanssi fouettésin ensimmäisen kerran Mariinskin produktiossa vuonna 1895. Balettikatsojat olivat epävarmoja 32 fouettésin suhteen. Jotkut pitivät niitä vain temppuna. Toiset pitivät niitä jännittävinä. Nämä balettikävijät kävivät jokaisessa esityksessä laskemassa kierrosten määrän.

 
Tanssija tekee fouettés en tournant -esitystä  

Muu varhainen tuotanto

Joutsenlampi tuli tunnetuksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa pian sen jälkeen, kun tarkistettu versio esitettiin Mariinski-teatterissa vuonna 1895. Euroopassa se esitettiin ensimmäisen kerran Prahassa kesäkuussa 1907. Yhdysvalloissa se esitettiin ensimmäisen kerran Metropolitan-oopperatalossa joulukuussa 1911. Diagilevin Ballets Russes esitti kaksiosaisen Joutsenlammen Lontoossa vuonna 1911. Ballets Russes esitti yksiosaisen version Lontoossa vuonna 1925. Sadler's Wellsin baletti esitti täydellisen Joutsenlammen ensimmäisen kerran Englannissa marraskuussa 1934. Odettea esittävät muun muassa Mathilde Kchessinska, Anna Pavlova ja Margot Fonteyn. Pavel Gerdt oli Pietarin vuoden 1895 esityksessä prinssi Siegfried. Myös Nijinsky ja Rudolph Nurejev ovat esittäneet prinssi Siegfriediä.

 
Joutsenjärvi (Tšekki, 2009)  

Rakenne

Tässä vertailussa käytetään Tšaikovskin partituuria. Se voi poiketa Riccardo Drigon partituurista, jota yleensä esitetään nykyään. Kunkin numeron otsikot on otettu alkuperäisestä julkaistusta partituurista. Joidenkin numeroiden otsikot ovat pelkkiä musiikillisia merkintöjä, ja ne numerot, joita ei ole otsikoitu, on käännetty niiden alkuperäisistä ranskalaisista otsikoista.

Johdanto

Moderato assai - Allegro non troppo - Tempo I

I näytös

Nro 1 Scène: Allegro giusto

Nro 2 Valssi: Tempo di valse

Nro 3 Scène: Allegro moderato

Nro 4 Pas de trois

I. Intrada (tai Entrée): Allegro

II. Andante sostenuto

III. Allegro semplice, Presto

IV. Moderato

V. Allegro

VI. Coda: Allegro vivace

Nro 5 Pas de deux kahdelle iloiselle tekijälle (tästä numerosta tehtiin myöhemmin Black Swan Pas de Deux).

I. Tempo di valse ma non troppo vivo, quasi moderato.

II. Andante - Allegro

III. Tempo di valse

IV. Coda: Allegro molto vivace (Allegro molto vivace)

Nro 6 Pas d'action: Andantino quasi moderato - Allegro.

Nro 7 Sujet (Johdanto pikaritanssiin)

Nro 8 Tanssi pikareiden kanssa: Tempo di polacca

Nro 9 Finaali: Sujet, Andante

Toinen näytös

Nro 10 Scène: Moderato

Nro 11 Scène: Allegro moderato, Moderato, Allegro vivo: Allegro moderato, Moderato, Allegro vivo

Nro 12 Scène: Allegro, Moderato assai quasi andante.

Nro 13 Joutsenten tanssit

I. Tempo di valse

II. Moderato assai

III. Tempo di valse

IV. Allegro moderato (tästä numerosta tuli myöhemmin kuuluisa Pikkujoutsenten tanssi).

V. Pas d'action: Allegro (materiaalia lainattu Undinasta).

VI. Tempo di valse

VII. Coda: Allegro vivo

Nro 14 Scène: Moderato

III näytös

Nro 15 Scène: Allegro giusto

Nro 16 Ballabile: Corps de Balletin ja kääpiöiden tanssi: Moderato assai, Allegro vivo

Nro 17 Vieraiden sisäänkäynti ja valssi: Allegro, Tempo di valse

Nro 18 Scène: Allegro, Allegro giusto

Nro 19 Grand Pas de six.

I. Intrada (tai Entrée): Moderato assai

II. Variaatio 1: Allegro

III. Variaatio 2: Andante con moto

IV. Variaatio 3: Moderato

V. Variaatio 4: Allegro

VI. Variaatio 5: Moderato, Allegro semplice.

VII. Grand Coda: Allegro molto

Lisäys I

Pas de deux Anna Sobeshchanskayalle Léon Minkusin alkuperäisestä musiikista (AKA Tchaikovskyn Pas de Deux).

Nro 20 Unkarilainen tanssi: Czardas - Moderato assai, Allegro moderato, Vivace.

Lisäys II

Nro 20a Venäläinen tanssi neiti Pelageja Karpakovalle: Moderato, Andante semplice, Allegro vivo, Presto

Nro 21 Espanjalainen tanssi: Allegro non troppo (Tempo di bolero).

N:o 22 Napoliininen/venetsialainen tanssi: Allegro moderato, Andantino quasi moderato, Presto.

Nro 23 Mazurka: Tempo di mazurka

Nro 24 Scène: Allegro, Tempo di valse, Allegro vivo: Allegro, Tempo di valse, Allegro vivo

Neljäs näytös

Nro 25 Entr'acte: Moderato

Nro 26 Scène: Allegro non troppo

Nro 27 Pikkujoutsenten tanssi: Moderato

Nro 28 Scène: Molto meno mosso, Allegro vivace, Molto meno mosso, Molto meno mosso, Allegro vivace.

Nro 29 Scène finale: Moderato e maestoso, Moderato.