Aatelisarvonimikkeet Yhdysvaltain perustuslaissa Muutos ja ratifiointitilanne
Titles of Nobility Amendment on muutosehdotus Yhdysvaltojen perustuslakiin, jonka 11. kongressi hyväksyi 1. toukokuuta 1810 ja joka lähetettiin osavaltioiden lainsäätäjille ratifioitavaksi. Ehdotus olisi poistanut Yhdysvaltojen kansalaisuuden henkilöiltä, jotka olisivat hyväksyneet aatelisarvonimen tai vastaavan arvonimen jostakin vieraasta maasta, ja se sisälsi myös säännöksiä tällaisissa tapauksissa julkisten virkojen saavasta kelpoisuuden menettämisestä. Kahdesti vuosina 1812–1816 se oli niin lähellä ratifiointia, että tarvittiin vain kahden osavaltion lisäratifiointi, jotta siitä olisi tullut osa perustuslakia; kongressi ei kuitenkaan asettanut ehdotukselle määräaikaa, joten muutos on edelleen osavaltioiden käsiteltävänä.
Sisältö ja tarkoitus
Ehdotuksen keskeinen tavoite oli estää ulkomailta tuleva aatelisarvojen tai vastaavien etuoikeuksien vaikutus yhdysvaltalaiseen politiikkaan ja julkisiin virkoihin. Se olisi luonut selkeän rangaistuksen (kansalaisuuden menetyksen ja viranhoidon eston) niille, jotka hyväksyvät ulkomaisia arvonimiä tai niiden vastikkeena annettuja etuja. Tätä pidettiin osana laajempaa 1800‑luvun alun huolta siitä, että kansallista itsenäisyyttä ja kansalaisten lojaalisuutta ei vaarannettaisi ulkopuolisten vaikutuksen kautta.
Ratifiointitilanne ja juridinen asema
Kongressin määräämättä määräaikaa ehdotus pysyy virallisesti avoimena ratifioinnille osavaltioissa. Koska osavaltioiden lukumäärä on kasvanut Yhdysvaltain laajetessa, tarvittava määrä ratifiointeja määräytyy kulloisenkin osavaltioiden kokonaismäärän kolmen neljäsosan perusteella. Nyt, kun osavaltioiden määrä on kasvanut, tarvitaan vielä 26 osavaltion ratifiointi, jotta tämä muutos voitaisiin hyväksyä.
Käytännön vaikutus ja keskustelu
- Perustuslaissa on jo olemassa muita määräyksiä, jotka rajoittavat viranomaisten vastaanottamia arvonimiä ja etuoikeuksia ulkomailta (esimerkiksi perustuslain artiklat, jotka rajoittavat arvonimien antamista ja ulkomaisia lahjoja). Tämän vuoksi ehdotuksen käytännön vaikutus olisi ollut sekä symboleinen että oikeudellinen: se olisi laajentanut seuraamuksia yksityishenkilöihin.
- Koska muutos ei ole tullut osaksi perustuslakia, sen määräyksiä ei sovelleta nykyisessä oikeustilanteessa, ja tästä syystä korkeat oikeudelliset ja poliittiset seuraukset ovat lähinnä historiallista kiinnostusta.
- Ehdotukseen liittyy myös paljon väärinkäsityksiä ja myyttejä; ajoittain on esitetty virheellisiä väitteitä, että muutos olisi salaa tullut voimaan, mutta viralliset lähteet eivät tue näitä väitteitä.
Miksi asia on edelleen merkityksellinen?
Vaikka ehdotus ei ole osa nykyistä perustuslakia, se heijastaa aikakauden arvoja ja pelkoja ulkomaisesta vaikutuksesta. Se toimii esimerkkinä siitä, miten 1800‑luvun poliittinen keskustelu pyrki suojelemaan nuorta tasavaltaa ulkomaiselta hierarkialta ja etuoikeuksilta. Lisäksi se herättää yhä peruskysymyksiä siitä, miten perustuslakimuutoksia tulee käsitellä, mitä merkitsee määräajan asettaminen ratifioinneille ja miten historialliset ratifioinnit lasketaan suhteessa uusien osavaltioiden liittymiseen liittoon.
Teksti
Jos joku Yhdysvaltojen kansalainen hyväksyy, vaatii, vastaanottaa tai pitää itsellään aatelis- tai kunniatittelin tai hyväksyy ja pitää itsellään ilman kongressin suostumusta minkä tahansa lahjan, eläkkeen, viran tai minkä tahansa korvauksen keisarilta, kuninkaalta, ruhtinaalta tai muulta valtiolta, hän lakkaa olemasta Yhdysvaltojen kansalainen eikä voi enää toimia missään luottamus- tai voittoa tuottavassa virassa Yhdysvaltojen tai kummankaan niistä alaisuudessa.
Tausta
Ehdotetulla tarkistuksella vahvistettaisiin sekä I artiklan 9 pykälää, jossa kielletään liittovaltion hallitusta myöntämästä aatelis- tai kunniatitteleitä, että 10 pykälää, jossa kielletään osavaltioita myöntämästä niitä.
On arveltu, että kongressi ehdotti muutosta vastauksena Napoleon Bonaparten nuoremman veljen, Jerome, ja Marylandin Baltimoressa asuvan Betsy Pattersonin vuonna 1803 solmimaan avioliittoon. Hän synnytti pojan, jolle hän halusi Ranskalta aristokraattisen tunnustuksen. Lapsi, jonka nimi oli Jérôme Napoleon Bonaparte, ei syntynyt Yhdysvalloissa vaan Isossa-Britanniassa 7. heinäkuuta 1805. Hänellä olisi kuitenkin ollut äitinsä kautta Yhdysvaltain kansalaisuus. Hänen poikansa Charles Joseph Bonaparte puolestaan syntyi vuonna 1851 ja kuoli vuonna 1921. Hän valmistui Harvardin oikeustieteellisestä korkeakoulusta, ja hänestä tuli laivastoministeri ja sitten Theodore Rooseveltin hallinnossa oikeusministeri - ja hän perusti FBI:n. Hän oli myös FBI:n johtaja. Toinen teoria on, että hänen äitinsä itse asiassa halusi itselleen aatelisarvonimen. Häneen viitataan "Baltimoren herttuattarena" monissa muutoksesta kirjoitetuissa teksteissä. Avioliitto oli mitätöity vuonna 1805. Tämä tapahtui hyvissä ajoin ennen kuin 11. kongressi ehdotti muutosta. Siitä huolimatta Pohjois-Carolinasta kotoisin olevan edustaja Nathaniel Maconin on kirjattu sanoneen, että "hän katsoi tämän kysymyksen äänestyksen ratkaisevan sen, tuleeko meillä olemaan tässä maassa kunniamainituslegioonan jäseniä vai ei".
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mikä on aatelisarvonimikkeitä koskeva muutos?
A: Aatelisarvon arvonimiä koskeva muutosehdotus on Yhdysvaltojen perustuslakiin ehdotettu muutosehdotus, joka poistaisi Yhdysvaltojen kansalaisuuden kaikilta kansalaisilta, jotka hyväksyvät aatelisarvonimen vieraalta maalta.
Kysymys: Milloin kongressi hyväksyi aatelisarvon arvonimiä koskevan muutosehdotuksen?
V: Aatelisarvon arvonimiä koskeva lisäys hyväksyttiin 11. kongressissa 1. toukokuuta 1810.
Kysymys: Miksi aatelisarvon arvonimiä koskevasta lisäyksestä ei tullut pätevää osaa perustuslaista?
V: Aatelisarvon arvonimiä koskevasta lisäyksestä ei tullut pätevää perustuslain osaa, koska sen ratifioimiseksi tarvittiin vain kahden osavaltion hyväksyntä, mutta sitä ei ratifioinut riittävä määrä osavaltioita.
Kysymys: Onko kongressi asettanut aikarajan aatelisten arvonimiä koskevan muutoksen ratifioinnille?
V: Kongressi ei ole asettanut aikarajaa aatelisten arvonimiä koskevan muutoksen ratifioinnille.
Kysymys: Kuinka monta uutta osavaltiota tarvittaisiin aatelisten arvonimiä koskevan muutoksen hyväksymiseksi?
V: Aatelisarvon arvonimiä koskevan muutoksen hyväksymiseksi tarvittaisiin 26 osavaltiota lisää.
Kysymys: Milloin kahdessa tapauksessa Titles of Nobility Amendment oli lähellä tulla päteväksi osaksi perustuslakia?
V: Vuosien 1812 ja 1816 välisenä aikana aatelisarvonimityksiä koskevasta muutoksesta oli lähellä tulla pätevä osa perustuslakia.
Kysymys: Miksi tarpeeksi moni osavaltio ei ole ratifioinut aatelisarvonimityksiä koskevaa muutosta, jotta siitä olisi tullut osa perustuslakia?
V: On epäselvää, miksi tarpeeksi moni osavaltio ei ole ratifioinut aatelisarvonimityksiä koskevaa muutosta, jotta siitä tulisi osa perustuslakia.
