Länsi-Flanderi (Belgia) — maakunta, Brugge ja Pohjanmeren rannikko

Koordinaatit: 51°13′N 3°14′E / 51.217°N 3.233°E / 51.217; 3.233

Länsi-Flanderi (hollanniksi West-Vlaanderen, ranskaksi West-Vlaanderen): (Province de) Flandre-Occidentale; saksa: Westflandern) on yksi Flanderin alueen viidestä maakunnasta ja yksi Belgian kymmenestä maakunnasta. Se on Flanderin läntisin maakunta.

Sen pääkaupunki on Brugge (hollanniksi Brugge, ranskaksi Brugge, saksaksi Brügge).

Länsi-Flanderin alueella sijaitsee koko Belgian Pohjanmeren rannikko, joka on tärkeä matkailukohde. Rannikkoa pitkin kulkee raitiovaunulinja Ranskan rajalla sijaitsevasta De Pannesta Oostenden sataman (hollanniksi Oostende) kautta Alankomaiden rajalla sijaitsevaan Knokke-Heistiin.

Maantiede ja luonto

Länsi-Flanderi ulottuu Pohjanmeren rannikolta sisämaahan saakka. Alue on suurelta osin matalaa ja tasamaista peltomaata ja poldereita, mutta etelässä ja kaakossa on kumpuilevampia alueita, joissa sijaitsee maakunnan korkeimmat kohdat kuten Kemmelberg. Rannikolla on hiekkarantoja, dyynivyöhykkeitä ja suojeltuja kosteikkoalueita. Merkittävä luonnonsuojelualue on muun muassa Het Zwin, joka on tärkeä lintujen muuttoreittien pysähdyspaikka ja vetää lintuharrastajia ympäri Euroopan.

Historia

Alueella on pitkä ja monivaiheinen historia: keskiajalla Brugge oli merkittävä kauppakaupunki ja osa kansainvälisiä kauppaverkostoja. Myöhemmin alueeseen ovat vaikuttaneet Habsburgit, Ranska ja muut Euroopan valtiot ennen Belgian muodostumista. 1900-luvulla Länsi-Flanderi oli ensimmäisten maailmansotien näyttämöä erityisesti Ieperin (Ypres) ympäristössä, jossa taistelut jättivät laajat muistomerkit, hautausmaat ja museot. Nykyään sota-ajan perintö on tärkeä osa alueen kulttuurimuistamista ja matkailua.

Kulttuuri ja kieli

Pääasiallinen kieli on hollanti (paikallinen muoto: flaami), ja maakunnassa puhutaan usein tunnistettavaa länsiflaamilaista murretta. Hallinnollisesti Länsi-Flanderi kuuluu Flanderin alueeseen, ja virallinen hallintokieli on hollanti. Alueella on rikas kulttuuriperintö: keskiaikaiset kaupunkikeskustat, kirkot, markkinatorit sekä perinteinen käsityö ja ruokakulttuuri (mm. paikalliset oluet ja merelliset herkut).

Talous

Talous perustuu monipuolisesti maatalouteen, kalastukseen, satamatoimintaan, teollisuuteen ja matkailuun. Merkittäviä talouden vetureita ovat esimerkiksi Bruggen historiallinen matkailu, Oostenden satama ja lentokenttä sekä Zeebruggen suuri tavarasatama ja matkustajaliikenne. Sisämaassa toimialoja edustavat tekstiili- ja konepajateollisuus sekä elintarviketuotanto. Rannikon lomakohteet tuovat runsaasti sesonkiluonteista matkailua.

Liikenne ja yhteydet

Maakunnan sisäiset ja ulkoiset yhteydet ovat hyvät: rautatiet yhdistävät suurimmat kaupungit kuten Bruggen, Kortrijkin ja Oostenden, ja moottoritieverkosto tarjoaa yhteyksiä mm. Brysseliin ja Ranskaan. Rannikolla kulkee kuuluisa raitiovaunulinja, Kusttram, joka yhdistää rannikon kohteet De Pannesta Knokke-Heistiin — se on Euroopan pisin rannikkoraitiotie ja suosittu sekä paikallisten että turistien liikkumistapa. Maakunnassa on myös lentokenttä Ostend–Bruges ja useita satamia.

Matkailu ja nähtävyydet

Länsi-Flanderi on merkittävä matkailualue. Tärkeitä nähtävyyksiä ja kokemuksia ovat:

  • Bruggen historiallinen keskusta ja sen UNESCOn maailmanperintökohteet, kanavat, keskiaikaiset rakennukset ja museot.
  • Ieper (Ypres) ja sen sota-muistomerkit, kuten Menen portti ja lukuisat ensimmäisen maailmansodan hautausmaat sekä muistomuseot.
  • Pohjanmeren rantakohteet: Knokke-Heist, Oostende, De Panne ja muut rantakaupungit, joissa on rantoja, promenadeja ja kylpyläpalveluja.
  • Luontokohteet kuten Het Zwin ja dyynialueet, jotka sopivat lintubongaukseen ja luontoretkille.
  • Paikallinen gastronomia ja panimo-kulttuuri: alueella on runsaasti panimoita ja ravintoloita, jotka tarjoavat alueellisia erikoisuuksia.

Hallinto ja paikallisyhteisöt

Länsi-Flanderi muodostaa yhden Belgian maakunnista ja kuuluu Flanderin alueeseen. Hallinnollinen keskus on Brugge, jossa sijaitsee maakunnan hallintorakenteet. Alue käsittää lukuisia kuntia ja paikallisyhteisöjä, joilla on omat kulttuuri- ja taloustoimintonsa.

Käytännön vinkkejä matkailijalle

  • Sesonki rannikkokohteissa on kesällä; kevät ja alkusyksy tarjoavat rauhallisempia olosuhteita mutta silti hyvää säätä retkeilyyn ja kaupunkikierroksiin.
  • Julkinen liikenne, erityisesti Kusttram rannikkokohteissa, on kätevä tapa liikkua ilman autoa.
  • Monissa historiallisissa muistomerkeissä ja museoissa on englanninkieliset opastukset tai informaatio, mutta peruskieli arkisissa tilanteissa on hollanti.

Yhteenvetona Länsi-Flanderi tarjoaa monipuolisen yhdistelmän merenrantaa, historiallisia kaupunkikeskustoja, merkittävää sotahistoriaa ja vilkasta nykyelämää — kaikki tämä lyhyen matkan päässä niin Ranskan kuin Alankomaidenkin rajoista.

Maantiede

Länsi-Flanderin maakunta sijaitsee Länsi-Euroopan tiheimmin asutulla alueella. Siellä on 1 181 828 asukasta, ja asukastiheys on 378,2 asukasta neliökilometrillä. Se rajoittuu Pohjanmereen, Pohjois-Ranskaan, Zeelandiin Alankomaissa, Itä-Flanderin flaaminkieliseen maakuntaan (hollanniksi Oost-Vlaanderen) ja Hainaut'n vallonilaiseen maakuntaan (hollanniksi Henegouwen) Belgiassa. Länsi-Flanderi on ainoa Belgian maakunta, joka rajoittuu sekä Ranskaan että Alankomaihin.

Provinssin pinta-ala on 3 125 km2 (1 207 sq mi). Se on pinta-alaltaan Flanderin alueen suurin maakunta ja Belgian viidenneksi suurin.

Länsi-Flanderin maisema on hyvin tasaista ja poldereiden ympäröimää, lukuun ottamatta rannikon dyyniriviä ja Westvlaamse Bergen -nimellä tunnettua pienten kukkuloiden aluetta, jonka korkein kohta on Kemmelberg (159 m).

Maakunnan tärkeimmät joet ovat Leie (ranskaksi Lys) ja Yser (hollanniksi IJzer). Yser laskee Pohjanmereen Nieuwpoortin kaupungin kohdalla ja Leie Scheldejokeen.

Belgian rannikko lähellä De PanneaZoom
Belgian rannikko lähellä De Pannea

Toimiala

Maakunnan pohjoisosassa suurin osa teollisuudesta on keskittynyt Bruggen ja Oostenden kaupunkeihin ja niiden ympärille. Molemmissa kaupungeissa on myös tärkeitä merisatamia: Brugge-Zeebruggen satama ja Oostenden satama. Etelä tunnetaan tekstiiliteollisuudestaan.

Matkailu on myös tärkeä elinkeino Länsi-Flanderissa. Tärkeimpiä matkailukohteita ovat Belgian rannikko, Bruggen historiallinen keskusta ja paikat, joissa käytiin taisteluita Ypresin ympärillä ensimmäisen maailmansodan aikana.

Hallinnollinen jako

Länsi-Flanderin maakunta on jaettu 8 arrondissementtiin ja yhteensä 64 kuntaan.

Kunnat arrondissementeittain ja niiden numerot kartalla.

Brugge

Courtrai

Diksmuide

Ostende

  • Beernem (5)
  • Blankenberge (6)
  • Brugge (8)
  • Damme (9)
  • Jabbeke (24)
  • Knokke-Heist (25)
  • Oostkamp (43)
  • Torhout (53)
  • Zedelgem (61)
  • Zuienkerke (63)

  • Anzegem (2)
  • Avelgem (4)
  • Kortrijk (29)
  • Deerlijk (12)
  • Harelbeke (16)
  • Kuurne (30)
  • Lendelede (33)
  • Menen (36)
  • Spiere-Helkijn (50)
  • Waregem (56)
  • Wevelgem (58)
  • Zwevegem (64)

  • Diksmuide (14)
  • Houthulst (19)
  • Koekelare (26)
  • Kortemark (28)
  • Lo-Reninge (35)

  • Bredene (7)
  • De Haan (10)
  • Gistel (15)
  • Ichtegem (20)
  • Middelkerke (39)
  • Oostende (42)
  • Oudenburg (45)

Roeselare

Tielt

Veurne

Ypres

  • Hooglede (18)
  • Ingelmunster (22)
  • Izegem (23)
  • Ledegem (32)
  • Lichtervelde (34)
  • Moorslede (40)
  • Roeselare (48)
  • Staden (51)

  • Ardooie (3)
  • Dentergem (13)
  • Meulebeke (38)
  • Oostrozebeke (44)
  • Pittem (46)
  • Ruiselede (49)
  • Tielt (52)
  • Wielsbeke (59)
  • Wingene (60)

  • Alveringem (1)
  • De Panne (11)
  • Koksijde (27)
  • Nieuwpoort (41)
  • Veurne (54)

  • Heuvelland (17)
  • Langemark-Poelkapelle (31)
  • Mesen (37)
  • Poperinge (47)
  • Vleteren (55)
  • Wervik (57)
  • Ypres (21)
  • Zonnebeke (62)
Länsi-Flanderin kuntien kartta (nimet seuraavassa taulukossa)Zoom
Länsi-Flanderin kuntien kartta (nimet seuraavassa taulukossa)

Väestö arrondissementeittain

Väestö kunkin vuoden tammikuun 1. päivänä.

Arrondissement

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Brugge

274,772

275,599

275,974

276,313

277,343

278,486

Courtrai

278,160

278,672

280,049

281,112

282,130

283,176

Diksmuide

48,570

49,012

49,352

49,675

49,958

50,262

Ostende

148,325

149,287

150,291

150,841

152,210

153,105

Roeselare

142,776

143,616

144,154

145,024

145,933

146,706

Tielt

89,178

89,584

90,042

90,274

90,672

91,065

Veurne

59,299

59,573

59,920

60,299

60,566

60,775

Ypres

104,798

105,144

105,508

105,828

106,155

106,415


Länsi-Flanderin maakunta

1,145,878

1,150,487

1,155,290

1,159,366

1,164,967

1,169,990

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Länsi-Flanderin pääkaupunki?


V: Länsi-Flanderin pääkaupunki on Brugge (hollanniksi Brugge, ranskaksi Brugge, saksaksi Brügge).

Q: Mihin alueeseen Länsi-Flanderi kuuluu?


V: Länsi-Flanderi on yksi Flanderin alueen viidestä maakunnasta, jota kutsutaan myös Flanderiksi, ja se on myös yksi Belgian kymmenestä maakunnasta.

K: Missä sijaitsee Belgian Pohjanmeren rannikko?


V: Koko Belgian Pohjanmeren rannikko sijaitsee Länsi-Flanderissa.

Kysymys: Onko matkailu tärkeää tällä alueella?


V: Kyllä, matkailu on tärkeä osa tätä aluetta, koska se sijaitsee Belgian Pohjanmeren rannikolla.

K: Onko rannikolla julkisia liikennevälineitä?


V: Kyllä, Ranskan rajalla sijaitsevasta De Pannesta Alankomaiden rajalla sijaitsevaan Knokke-Heistiin kulkee raitiovaunulinja koko rannikon pituudelta.

K: Mitä kieliä Länsi-Flanderissa puhutaan?


V: Länsi-Flanderissa puhutaan hollantia, ranskaa, saksaa ja länsiflanderin kieltä.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3