Vienanmeri on Barentsinmeren eteläinen suvanto. Se sijaitsee Venäjän luoteisrannikolla. Sitä ympäröivät Karjala lännessä, Kuolan niemimaa pohjoisessa ja Kaninin niemimaa koillisessa. Koko Vienanmeri on Venäjän hallinnassa, ja sitä pidetään osana Venäjän sisäisiä vesiä. Se on jaettu Arkangelin ja Murmanskin alueiden sekä Karjalan tasavallan kesken.

Arkangelin suurin satama sijaitsee Vienanmeren rannalla. Se on tärkeä Neuvostoliiton laivasto- ja sukellusvenetukikohta. Vienanmeren ja Itämeren kanava yhdistää Vienanmeren ja Itämeren.

Valkoinen meri on yksi neljästä englanninkielisestä merestä, jotka on nimetty yleisten väritermien mukaan. Muut ovat Musta meri, Punainen meri ja Keltainen meri.

Sijainti ja maantiede

Vienanmeri (suomeksi White Sea) on melko matala sisämeri, jonka pinta-ala on arvioilta noin 90 000 km². Siihen laskee useita merkittäviä jokia, kuten Pohjan-Dvina (Northern Dvina), Onega ja Mezen, jotka muokkaavat meren sedimenttikuormaa ja suolapitoisuutta. Meressä on useita lahtia ja sisälahtia, tunnetuimmat ovat Kandalaksha-lahti, Oneganlahti sekä Dvinanlahti. Solovetskin saaret (Solovetsky Islands) sijaitsevat meren pohjoisosassa ja ovat merkittävä kulttuuri- ja luontokohde.

Fysiikka ja ilmasto

Vienanmeri on osittain matala (keskisyvyys on suhteellisen pieni) mutta samalla paikoin syvempiä kohtia löytyy. Meri jäätyy lähes vuosittain: jääpeite muodostuu tavallisesti myöhään syksyllä ja sulaa kesän kuluessa, minkä vuoksi talvikautena alueella tarvitaan jäänmurtajia kaupallisessa ja sotilaallisessa merenkulussa. Vuorovesivaihtelut ovat merkittäviä erityisesti Kandalaksha-lahdella ja joissain sisälahdissa, mikä vaikuttaa rannikkolinnojen ja satamien toimintaan.

Ekologia ja luonnonvarat

Vienanmeri on biologisesti rikas alue: siellä esiintyy Atlantin lohta, turskaa, silakkaa ja muita kala- ja äyriäislajeja. Rannikkoalueilla on laajoja soita ja metsiä, jotka ovat tärkeitä lintujen muuttoreiteille ja paikalliselle biodiversiteetille. Merialueella hyödynnetään myös metsätuotteita ja kalastusta sekä paikoin öljy- ja kaasuesiintymiä mantereellisella reunavyöhykkeellä. Ekologisesti herkät alueet, kuten Solovetskin saaret ja Kandalaksha-lahti, on tunnustettu arvokkaiksi luontokohteiksi.

Ihmistoiminta ja satamat

Vienanmeren rannikoilla on pitkät merenkulkuperinteet: paikalliset pomorit harjoittivat kalastusta ja merenkulkua jo vuosisatojen ajan. Nykyisin tärkeimpiä satamia ovat Arkangel (Arkhangelsk), Severodvinsk (tärkeä laivanrakennus- ja huoltokeskus), Kandalaksha ja Belomorsk. Alueella on myös teollisuutta, kuten metsäteollisuutta ja kalanjalostusta, sekä merkittäviä laivanrakennus- ja huoltokeskuksia, erityisesti sukellusvene- ja sotilasalusten rakentamiseen liittyen.

Historia

Vienanmeri on ollut historiallisesti tärkeä Venäjän ja Pohjois-Euroopan välinen kauppareitti: 1500–1600-luvuilla Arkangelsk oli yksi Venäjän tärkeimmistä vientisatamista erityisesti suhteessa Länsi-Eurooppaan. Venäjän pohjoinen laajeneminen ja Pietarin perustaminen 1700-luvulla siirsivät merkitystä itään, mutta Vienanmeri säilyi merkittävänä alueellisena merenkulun ja kalastuksen keskuksen. 1900-luvulla alueella oli sotilaallinen merkitys — toisen maailmansodan aikana Arkangel ja Murmansk olivat liittoutuneiden konvojen määräsatamia, ja Neuvostoliiton kaudella Vienanmeri toimi tärkeänä laivasto- ja sukellusvenetukikohtien sijaintina.

Merkittävä ihmisen rakentama yhteys on Vienanmeren ja Itämeren välinen Valamon/Vienanmeren–Itämeren kanava (White Sea–Baltic Canal), joka rakennettiin 1930-luvulla Neuvostoliiton aikana. Kanavan rakentaminen oli massiivinen projekti ja siihen liittyi pakkotyötä ja Gulag-järjestelmän käyttöä; kanava lyhensi merireittiä Valta- tai Itämeren suuntaan mutta on kooltaan ja syvyydeltään rajoittunut verrattuna suuriin kansainvälisiin kanaviin.

Nykytilanne ja oikeudellinen asema

Nykyään Vienanmeri on kokonaan Venäjän hallinnassa ja luokitellaan osaksi maan sisäisiä vesiä, minkä vuoksi Venäjä valvoo merenkulkua, luonnonvarojen käyttöä ja ympäristösuojelua alueella. Taloudelliset aktiviteetit painottuvat kalastukseen, satamatoimintaan, metsäteollisuuteen sekä laivanrakennukseen ja -huoltoon. Talvella liikennettä rajoittavat jääolosuhteet, jolloin jäänmurtajien rooli korostuu.

Luontokohteet ja kulttuuri

Solovetskin saaret tunnetaan historiallisista luostareistaan ja ovat Unescon maailmanperintökohde; saaret sekä rannikkovyöhykkeet houkuttelevat myös luontomatkailijoita ja tutkijoita. Alueen perinteinen pomor-kulttuuri, paikalliset kylät ja merelliset tavat ovat osa Vienanmeren kulttuuriperintöä.

Vienanmeri yhdistää arktisen meriluonnon, pitkän ihmishistorian ja nykyiset taloudelliset intressit. Sen ainutlaatuiset luontokohteet, haasteet jäiden ja ilmaston kanssa sekä sotilaallinen ja kaupallinen merkitys tekevät siitä tärkeän osan Pohjois-Euroopan merialueita.