Vienanmeri – Venäjän eteläinen suvanto: sijainti, ominaisuudet ja historia
Vienanmeri — Venäjän luoteisrannikon eteläinen suvanto: sijainti, luonnonpiirteet, historia, satamat ja meriyhteydet.
Vienanmeri on Barentsinmeren eteläinen suvanto. Se sijaitsee Venäjän luoteisrannikolla. Sitä ympäröivät Karjala lännessä, Kuolan niemimaa pohjoisessa ja Kaninin niemimaa koillisessa. Koko Vienanmeri on Venäjän hallinnassa, ja sitä pidetään osana Venäjän sisäisiä vesiä. Se on jaettu Arkangelin ja Murmanskin alueiden sekä Karjalan tasavallan kesken.
Arkangelin suurin satama sijaitsee Vienanmeren rannalla. Se on tärkeä Neuvostoliiton laivasto- ja sukellusvenetukikohta. Vienanmeren ja Itämeren kanava yhdistää Vienanmeren ja Itämeren.
Valkoinen meri on yksi neljästä englanninkielisestä merestä, jotka on nimetty yleisten väritermien mukaan. Muut ovat Musta meri, Punainen meri ja Keltainen meri.
Sijainti ja maantiede
Vienanmeri (suomeksi White Sea) on melko matala sisämeri, jonka pinta-ala on arvioilta noin 90 000 km². Siihen laskee useita merkittäviä jokia, kuten Pohjan-Dvina (Northern Dvina), Onega ja Mezen, jotka muokkaavat meren sedimenttikuormaa ja suolapitoisuutta. Meressä on useita lahtia ja sisälahtia, tunnetuimmat ovat Kandalaksha-lahti, Oneganlahti sekä Dvinanlahti. Solovetskin saaret (Solovetsky Islands) sijaitsevat meren pohjoisosassa ja ovat merkittävä kulttuuri- ja luontokohde.
Fysiikka ja ilmasto
Vienanmeri on osittain matala (keskisyvyys on suhteellisen pieni) mutta samalla paikoin syvempiä kohtia löytyy. Meri jäätyy lähes vuosittain: jääpeite muodostuu tavallisesti myöhään syksyllä ja sulaa kesän kuluessa, minkä vuoksi talvikautena alueella tarvitaan jäänmurtajia kaupallisessa ja sotilaallisessa merenkulussa. Vuorovesivaihtelut ovat merkittäviä erityisesti Kandalaksha-lahdella ja joissain sisälahdissa, mikä vaikuttaa rannikkolinnojen ja satamien toimintaan.
Ekologia ja luonnonvarat
Vienanmeri on biologisesti rikas alue: siellä esiintyy Atlantin lohta, turskaa, silakkaa ja muita kala- ja äyriäislajeja. Rannikkoalueilla on laajoja soita ja metsiä, jotka ovat tärkeitä lintujen muuttoreiteille ja paikalliselle biodiversiteetille. Merialueella hyödynnetään myös metsätuotteita ja kalastusta sekä paikoin öljy- ja kaasuesiintymiä mantereellisella reunavyöhykkeellä. Ekologisesti herkät alueet, kuten Solovetskin saaret ja Kandalaksha-lahti, on tunnustettu arvokkaiksi luontokohteiksi.
Ihmistoiminta ja satamat
Vienanmeren rannikoilla on pitkät merenkulkuperinteet: paikalliset pomorit harjoittivat kalastusta ja merenkulkua jo vuosisatojen ajan. Nykyisin tärkeimpiä satamia ovat Arkangel (Arkhangelsk), Severodvinsk (tärkeä laivanrakennus- ja huoltokeskus), Kandalaksha ja Belomorsk. Alueella on myös teollisuutta, kuten metsäteollisuutta ja kalanjalostusta, sekä merkittäviä laivanrakennus- ja huoltokeskuksia, erityisesti sukellusvene- ja sotilasalusten rakentamiseen liittyen.
Historia
Vienanmeri on ollut historiallisesti tärkeä Venäjän ja Pohjois-Euroopan välinen kauppareitti: 1500–1600-luvuilla Arkangelsk oli yksi Venäjän tärkeimmistä vientisatamista erityisesti suhteessa Länsi-Eurooppaan. Venäjän pohjoinen laajeneminen ja Pietarin perustaminen 1700-luvulla siirsivät merkitystä itään, mutta Vienanmeri säilyi merkittävänä alueellisena merenkulun ja kalastuksen keskuksen. 1900-luvulla alueella oli sotilaallinen merkitys — toisen maailmansodan aikana Arkangel ja Murmansk olivat liittoutuneiden konvojen määräsatamia, ja Neuvostoliiton kaudella Vienanmeri toimi tärkeänä laivasto- ja sukellusvenetukikohtien sijaintina.
Merkittävä ihmisen rakentama yhteys on Vienanmeren ja Itämeren välinen Valamon/Vienanmeren–Itämeren kanava (White Sea–Baltic Canal), joka rakennettiin 1930-luvulla Neuvostoliiton aikana. Kanavan rakentaminen oli massiivinen projekti ja siihen liittyi pakkotyötä ja Gulag-järjestelmän käyttöä; kanava lyhensi merireittiä Valta- tai Itämeren suuntaan mutta on kooltaan ja syvyydeltään rajoittunut verrattuna suuriin kansainvälisiin kanaviin.
Nykytilanne ja oikeudellinen asema
Nykyään Vienanmeri on kokonaan Venäjän hallinnassa ja luokitellaan osaksi maan sisäisiä vesiä, minkä vuoksi Venäjä valvoo merenkulkua, luonnonvarojen käyttöä ja ympäristösuojelua alueella. Taloudelliset aktiviteetit painottuvat kalastukseen, satamatoimintaan, metsäteollisuuteen sekä laivanrakennukseen ja -huoltoon. Talvella liikennettä rajoittavat jääolosuhteet, jolloin jäänmurtajien rooli korostuu.
Luontokohteet ja kulttuuri
Solovetskin saaret tunnetaan historiallisista luostareistaan ja ovat Unescon maailmanperintökohde; saaret sekä rannikkovyöhykkeet houkuttelevat myös luontomatkailijoita ja tutkijoita. Alueen perinteinen pomor-kulttuuri, paikalliset kylät ja merelliset tavat ovat osa Vienanmeren kulttuuriperintöä.
Vienanmeri yhdistää arktisen meriluonnon, pitkän ihmishistorian ja nykyiset taloudelliset intressit. Sen ainutlaatuiset luontokohteet, haasteet jäiden ja ilmaston kanssa sekä sotilaallinen ja kaupallinen merkitys tekevät siitä tärkeän osan Pohjois-Euroopan merialueita.
Kandalakshanlahti
Maantiede
Valkoisella merellä on neljä suurta lahtea tai merenlahtea. Kandalaksanlahti sijaitsee Vienanmeren länsiosassa. Se on meren syvin osa, ja sen syvyys on 340 metriä (1 115 jalkaa). Etelässä Onegan lahteen laskee Onega-joki. Kaakossa Dvinanlahti vastaanottaa Pohjois-Dvina-joen Arkangelin suuressa satamassa. Itäpuolella, Kuolan niemimaata vastapäätä, on Mezenin lahti. Siihen laskevat Mezen-joki ja Kulojoki. Muita suuria mereen laskevia jokia ovat Vyg, Niva, Umba, Varzuga ja Ponoy.
Keskiosassa ja Dvinan lahdella merenpohjaa peittää siltti ja hiekka. Pohjoisosan, Kandalaksanlahden ja Onegan lahden pohja on hiekan ja kivien sekoitusta.
Vienanmerellä on paljon saaria, mutta useimmat niistä ovat pieniä. Tärkein saariryhmä on Solovetskin saaret. Ne sijaitsevat lähes keskellä merta, lähellä Onegan lahden suuaukkoa. Onegan lahdella sijaitseva Kiy-saari on tärkeä historiallisen luostarin vuoksi. Velikiy-saari, joka on lähellä rantaa, on Kandalaksanlahden suurin saari.
Onegan lahden ranta Kiy-saarella
Kesäpäivä Severodvinskin lähellä olevalla rannalla meren kaakkoisrannalla.
Eläimistö ja talous
Meressä on yli 700 selkärangatonta lajia, noin 60 kalalajia ja 5 merinisäkäslajia. Kalastusteollisuus on vähäistä. Kalastuksen kohteena ovat lähinnä harmaahylkeet, norppa, silakka, sahrami, tuulenkala, turska ja lohi. Merileväteollisuus on kehittymässä.
Vienanmeri on Luoteis-Venäjän tärkeä liikennekeskus. Vienanmeren ja Itämeren kanava yhdistää sen Onega-järven kautta Itämereen ja Pietarin suurkaupunkiin ja satamaan. Itämeri on puolestaan yhteydessä Volgan ja Baltian vesiväylän kautta Volgan jokeen, Mustaan, Kaspian ja Azovin meriin. Vienanmeren tärkeimmät satamat ovat Arkangelin, Belomorskin, Onegan, Mezenin, Kemin, Kandalaksan ja Umban satamat. Vaikka meri on talvella jäässä, veneet voivat kulkea merellä ympäri vuoden jäänmurtajien ansiosta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä sijaitsee Valkoinen meri?
V: Vienanmeri sijaitsee Venäjän luoteisrannikolla.
K: Mitkä maamassat rajaavat Vienanmerta?
V: Karjala rajoittuu lännessä Vienanmereen, Kuolan niemimaa pohjoisessa ja Kaninin niemimaa koillisessa.
K: Kuka hallitsee Vienanmerta?
V: Vienanmeri on Venäjän valvonnassa, ja sitä pidetään osana Venäjän sisäisiä vesiä.
Kysymys: Mitkä Venäjän alueet pitävät Vienanmerta omana alueenaan?
V: Vienanmeri on jaettu Arkangelin ja Murmanskin alueiden sekä Karjalan tasavallan kesken.
K: Mikä on Valkoisella merellä sijaitseva suurin satama?
V: Valkoisella merellä sijaitseva suurin satama on Arkangelin satama.
K: Mikä on Vienanmeren ja Baltian kanava?
V: Vienanmeren ja Itämeren kanava on kanava, joka yhdistää Vienanmeren ja Itämeren.
K: Kuinka monta merta on nimetty englanniksi yleisten väritermien mukaan?
V: Neljä merta on nimetty englanniksi yleisten väritermien mukaan, mukaan lukien Valkoinen meri, Musta meri, Punainen meri ja Keltainen meri.
Etsiä