NHL-kausi 1970-71 oli National Hockey Leaguen (NHL) 54. kausi. Neljätoista joukkuetta pelasi kukin 78 ottelua. Montreal Canadiens oli Stanley Cupin voittaja, kun se pyyhkäisi Chicago Black Hawksin seitsemässä ottelussa finaalisarjassa. Buffalo Sabres ja Vancouver Canucks tekivät tällä kaudella NHL-debyyttinsä.

 

Yleiskuva kaudesta

Kaudella 1970–71 NHL oli laajentunut 14 joukkueeseen, ja sarja pelattiin 78 ottelun runkosarjalla. Se oli aikaa, jolloin hyökkäyspeli oli vahvassa nousussa ja yksittäiset pelaajat tekivät merkittäviä piste-ennätyksiä. Laajentuminen toi liigaan uusia markkina-alueita ja tuoreita kasvoja, ja kevään pudotuspelit huipentuivat jännittävään seitsemän ottelun Stanley Cup -finaaliin Montrealin ja Chicagon välillä.

Regular season — kohokohtia

  • Phil Esposito (Boston Bruins) oli yksi kauden näkyvimpiä pistemiehiä ja nousi sarjan kärkipelaajiin tehoillaan.
  • Kauden aikana nähtiin useita yksittäisiä huippusuorituksia ja ennätysyrityksiä, mikä kuvasti aikaa, jolloin hyökkäyspainotteinen pelityyli dominoi ja pisteitä tehtiin runsaasti.
  • Laajennusjoukkueet Buffalo Sabres ja Vancouver Canucks ottivat tuntumaa NHL-tasoon, ja molemmissa organisaatioissa keskityttiin rakentamaan kilpailukykyisiä pelaajaryhmiä pitkän tähtäimen kehitystä varten.

Pudotuspelit ja mestaruus

Pudotuspeleissä Montreal Canadiens nosti jälleen pokaalin. Joukkueen maalivahtitämäys ja nuorten pelaajien nousu ratkaisupaikoissa olivat avainasemassa. Erityisesti maalivahti Ken Dryden nousi kauden ja pudotuspelien myötä suuren yleisön tietoisuuteen: Dryden pelasi vähäisen määrän runkosarjan otteluita, mutta oli ratkaisevassa roolissa Canadiensin playoff-voitossa ja palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana (Conn Smythe Trophy) — hänen läpimurtonsa on yksi kauden tunnetuimmista tarinoista.

Finaalisarja Montreal–Chicago venyi seitsemänteen otteluun, ja Montreal varmisti mestaruuden loppuun asti kestäneessä väännössä.

Uudet joukkueet: Buffalo ja Vancouver

Kauden suurin organisaatiomuutos oli liigan laajentuminen. Buffalo Sabres ja Vancouver Canucks liittyivät liigaan ja alkoivat rakentaa omia profiilejaan. Sabresin organisaatio sai nopeasti näkyvyyttä, kun heidän nuori tähtensä Gilbert Perreault teki vahvan sisääntulon ja voitti Calder Trophyn vuoden parhaana tulokkaana — hänen tyylinsä ja taitonsa antoivat Sabresille heti identiteetin ja faneille toiveita tulevasta menestyksestä. Vancouverin ensimmäinen kausi oli opettelua ja vakiinnuttamista NHL-tasolle, mutta joukkue aloitti prosessin, jonka tavoitteena oli vakaa kilpailukyky tulevina vuosina.

Palkinnot ja yksilösuoritukset

  • Phil Esposito oli yksi runkosarjan pistepörssin kärkinimistä ja oli keskeinen tekijä Boston Bruinsin hyökkäyksessä.
  • Gilbert Perreault (Buffalo Sabres) palkittiin Calder Trophylla vuoden tulokkaana ja nousi nopeasti koko liigan seuratuimpiin nuoriin pelaajiin.
  • Ken Drydenin läpimurto pudotuspeleissä nosti hänet suurseurojen eturiviin ja oli yksi syistä Montrealin mestaruuteen.

Merkitys ja perintö

1970–71-kausi muistetaan monesta syystä: se oli ajan merkittävä laajennusaskel NHL:lle, se toi mukanaan uusia tulevaisuuden tähtiä ja se sisälsi yhden historian mytologisimmista läpimurroista, kun Ken Dryden nousi lähes tyhjästä pudotuspelisankariksi. Montrealin mestaruus lisäsi seuran jo ennestään vankkaa perintöä, ja Buffalon ja Vancouverin liittyminen liigaan antoi NHL:lle laajemman maantieteellisen ja fanipohjan.

Kauden tapahtumat vaikuttivat liigan kehitykseen pitkällä tähtäimellä: sekä laajentuminen että nuorten tähtien esiinmarssi muovasivat NHL:n suuntaa 1970-luvalla.