Abbot Howard "Abbie" Hoffman (30. marraskuuta 1936 – 12. huhtikuuta 1989) oli yhdysvaltalainen yhteiskunnallinen ja poliittinen aktivisti. Hän oli yksi 1960-luvun näkyvimmistä vastakulttuurin hahmoista, tunnettu provosoivista performansseistaan, mediataidoistaan ja kyvystään yhdistää radikaali poliittinen kritiikki huumoriin ja katuteatteriin. Hoffman kuului Yippie-liikkeen (Youth International Party) perustajiin ja kirjoitti useita vaikutusvaltaisia teoksia, muun muassa Revolution for the Hell of It (1968) ja tunnetun neuvokirjan Steal This Book (1971).
Hän oli yksi "Chicagon kahdeksasta" yhdessä Jerry Rubinin, David Dellingerin, Tom Haydenin, Rennie Davisin, John Froinesin, Lee Weinerin ja Bobby Sealen kanssa, jotka pidätettiin mielenosoituksesta demokraattien vuoden 1968 kansalliskokouksessa. Pidätys ja sitä seurannut oikeudenkäynti saivat runsaasti julkisuutta ja tulkittiin monille symbolina poliittisten protestien ja sananvapauden rajoista sekä viranomaistoiminnan ja maanpäällisen protestitoiminnan välisistä jännitteistä.
Woodstockissa vuonna 1969 Hoffman juoksi lavalle keskeyttämään The Whon esityksen. Hän yritti puhua Valkoinen Pantteri -puolueen John Sinclairin vangitsemista vastaan. Pete Townshend oli säätämässä vahvistinta kappaleiden välissä ja kääntyi katsomaan Hoffmania. Townshend kirosi Hoffmania ja yritti työntää hänet lavalta. Tapaus kuvastaa Hoffmannille tyypillistä, provosoivaa toimintatapaa: hän käytti näyttäviä tempauksia herättääkseen huomiota poliittisiin kysymyksiin.
Hänet pidätettiin sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu kokaiinin myynnistä. Hänellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö vuonna 1980. Hän teki itsemurhan fenobarbitaalin ja alkoholin yliannostuksella.
Tuomioihin ja oikeudellisiin prosesseihin liittyi Hoffmannin elämän myöhempiä vaikeuksia: hänen toimintansa ja maineensa tekivät hänestä usein huomion kohteen, ja hän kamppaili myös päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa. Näihin ongelmiin vaikuttivat sekä pitkään jatkunut julkinen paine että 1960–1970-lukujen aktivismin jälkeinen elämä, jolloin monet vastakulttuurin johtohahmot kohtasivat vaikeuksia sopeutua vallitsevaan yhteiskuntaan.
Hoffman kasvoi juutalaisessa uskossa Worcesterissa, Massachusettsissa, mutta myöhemmin hän tunnustautui ateistiksi. Henkilökohtaisessa elämässään hän oli tunnettu karismaattisuudestaan, terävästä huumoristaan ja taipumuksesta käyttää provokaatiota poliittisena työkaluna.
Abbie Hoffmanin perintö on monimuotoinen: hän on sekä ihannoitu että arvosteltu. Vaikka monet pitivät hänen tempauksiaan teatterina ja oman aikansa poliittisena viestinä, toiset näkivät ne vastuuttomina tai laittomina. Hänen kirjansa ja toimintatapansa ovat kuitenkin vaikuttaneet myöhempiin aktivistiliikkeisiin, ja hänet muistetaan yhtenä 1960-luvun amerikkalaisen protestikulttuurin ikonina.