Bertrand Russell — filosofi, loogikko, matemaatikko ja sodanvastustaja
Bertrand Russell — filosofi, loogikko ja matemaatikko; kuuluisa sodanvastustaja ja 1900-luvun ajattelun vaikuttaja. Tutustu elämään, teoksiin ja kiistanlaisiin käsityksiin.
Bertrand Arthur William Russell, 3. jaarli Russell, OM, FRS, (18. toukokuuta 1872 - 2. helmikuuta 1970) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä ja laajimmin tunnetuista ajattelijoista. Hän oli filosofi, loogikko ja matemaatikko. Russell syntyi Walesissa, mutta vietti suurimman osan elämästään ja akateemisesta urastaan Englannissa. Hänen työskentelynsä painottui erityisesti 1900-luvulle, ja hänen vaikutuksensa ulottuu niin tieteenfilosofiaan, logiikan ja matematiikan perustakysymyksiin kuin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen aktivismiin.
Elämä ja ura
Russell syntyi aatelissukuun ja peri myöhemmin arvonimen, minkä takia hänestä tuli 3. jaarli. Hän opiskeli matematiikkaa ja filosofiaa sekä toimi pitkään Cambridge'n yliopistossa, missä hänestä kasvoi keskeinen hahmo analyyttisen filosofian kehityksessä. Varhaisessa vaiheessa Russell teki merkittäviä löytöjä matemaattisissa ja loogisissa perusteissa: hänen nimensä liittyy mm. niin kutsuttuun Russellin paradoksiin, joka paljasti ongelmia niin sanotussa naiivissa joukko-opissa ja vaikutti voimakkaasti koko matematiikan ja logiikan perusrakenteiden uudelleenmiettimiseen.
Filosofia, logiikka ja tieteiden perustat
Russell pyrki loogisen tarkan kielen ja päättelyn avulla selittämään matematiikan perusteet. Yhdessä Alfred North Whiteheadin kanssa hän julkaisi monumentaalisen teossarjan Principia Mathematica, jonka tavoitteena oli johtaa matematiikka loogisista alkuperiaatteista. Russellin tarkka analyyttinen lähestymistapa ja hänen kiinnostuksensa kielen ja merkityksen ongelmiin auttoivat luomaan pohjan nykyiselle analyyttiselle filosofiolle. Hänen kuuluisa filosofinen artikkelinsa "On Denoting", jota on kuvailtu yhdeksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista filosofian esseistä, esittelee niin kutsutun kuvauksen teorian (theory of descriptions), joka selkeyttää, miten kieli viittaa ja miten lauseiden totuusarvot määräytyvät.
Kirjallinen työ ja julkinen vaikuttaminen
Russell oli erittäin tuottelias kirjoittaja: hän kirjoitti tieteellisiä artikkeleita ja teoksia, mutta myös suosittuja kirjoja ja esseitä, joissa hän käsitteli politiikkaa, uskontoa, etiikkaa ja arkielämän kysymyksiä. Tunnettuja teoksia ovat muun muassa The Problems of Philosophy ja laaja yleisesitys A History of Western Philosophy, joka teki hänestä monelle lukijalle tutun filosofian tulkin. Vuonna 1950 Russellille myönnettiin Nobel-palkinto kirjallisuudesta tunnustuksena hänen monipuolisesta kirjallisesta tuotannostaan ja ajattelunsa humanistisesta vaikutuksesta.
Poliittinen toiminta ja aktivismi
Russell oli elämänsä aikana sekä poliittisesti että moraalisesti aktiivinen. Hänet tunnettiin liberaalina ja osin sosialistina, ja hän toimi aktiivisesti sodanvastaisissa liikkeissä, erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana. Hänen sodanvastaisuutensa johti ristiriitoihin viranomaisten kanssa: hänet tuomittiin ja vangittiin lyhyeksi ajaksi WWI:n aikaisesta toiminnasta. Myöhemmin hän myös vastusti ydinasevarustelua ja oli mukana herättämässä julkista keskustelua ydinuhan vaaroista — yksi hänen merkittävimmistä teoistaan tältä saralta oli osanotto Russell–Einstein-manifestiin (1955), joka kutsui tieteentekijät ja poliitikot vakavaan pohdintaan ydinaseiden uhasta. Vuodesta 1931 kuolemaansa saakka hän oli ylähuoneen jäsen, ja käytti paikkaansa myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen areenana.
Henkilökohtainen elämä ja perintö
Russellin yksityiselämä oli monivaiheinen; hän meni useaan otteeseen naimisiin ja hänen näkemyksensä etiikasta, avioliitosta ja sukupuolesta herättivät usein julkista keskustelua. Hänet muistetaan myös opettajana ja mentorina: nuorempana hän oli esim. vaikutusvaltainen opettaja Ludwig Wittgensteinille. Russellin työ loi pohjan monille myöhemmille kehityksille logiikassa, tietojenkäsittelytieteessä, kielifilosofiassa ja analyyttisessä perinteessä yleensä.
Bertrand Russell kuoli 2. helmikuuta 1970 lähes 98-vuotiaana. Hänen laaja kirjallinen ja älyllinen perintönsä sekä julkinen toimintansa tekevät hänestä yhden 1900-luvun keskeisistä ajattelijoista, jonka vaikutus tuntuu edelleen filosofiassa, tieteessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Henkilökohtainen elämä
Hän syntyi Britannian taloudellisen ja poliittisen nousukauden huipulla ja kuoli influenssaan lähes sata vuotta myöhemmin, kun brittiläinen imperiumi oli lähes kadonnut ja sen valta oli hajonnut kahdessa voitokkaassa mutta heikentävässä maailmansodassa. Russellin äänellä oli valtava moraalinen auktoriteetti vielä 90-vuotiaana. Russell kannatti paljon ydinaseriisuntaa, mutta ei kannattanut Yhdysvaltain sotaa Vietnamissa, vaikka se oli suosittu.
Vuonna 1950 Russell sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon "tunnustuksena hänen monipuolisista ja merkittävistä kirjoituksistaan, joissa hän puolustaa humanitaarisia ihanteita ja ajatuksenvapautta". Hän kuoli influenssaan.
Uskomukset
Russelin kirjassa The Impact of Science on Society hän kirjoitti:
" Uskon, että aihe, jolla on poliittisesti suurin merkitys, on massapsykologia. Joukkopsykologia ei ole tieteellisesti katsoen kovin pitkälle kehittynyt tutkimus, eivätkä sen professorit ole tähän mennessä olleet yliopistoissa: he ovat olleet mainostajia, poliitikkoja ja ennen kaikkea diktaattoreita. Tästä tutkimuksesta on suunnattomasti hyötyä käytännön ihmisille, halusivatpa he sitten rikastua tai hankkia itselleen hallituksen. Sen merkitys on kasvanut valtavasti nykyaikaisten propagandamenetelmien kasvun myötä. Niistä vaikutusvaltaisin on niin sanottu "koulutus". Uskonnolla on oma, joskin vähenevä osuutensa; lehdistöllä, elokuvilla ja radiolla on yhä suurempi merkitys...
Tämä aihe tulee edistymään huomattavasti, kun tiedemiehet ottavat sen käsittelyynsä tieteellisen diktatuurin alaisuudessa... Tulevaisuuden sosiaalipsykologeilla on useita koululaisluokkia, joihin he kokeilevat erilaisia menetelmiä, joilla saadaan aikaan vankkumaton vakaumus siitä, että lumi on mustaa. Pian päästään erilaisiin tuloksiin. Ensinnäkin, että kodin vaikutus on estävä. Toiseksi, että paljon ei voida tehdä, ellei indoktrinaatiota aloiteta ennen kymmenvuotispäivää. Kolmanneksi, että säkeistöt, jotka on sävelletty ja toistuvasti intonoitu, ovat hyvin tehokkaita. Neljänneksi, että jos on sitä mieltä, että lumi on valkoista, on osoitettava sairaalloista mieltymystä eksentrisyyteen. Mutta minä ennakoin. Tulevien tiedemiesten tehtävänä on täsmentää nämä periaatteet ja selvittää tarkalleen, kuinka paljon maksaa henkeä kohti saada lapset uskomaan, että lumi on mustaa, ja kuinka paljon vähemmän maksaisi saada heidät uskomaan, että se on tummanharmaata. Vaikka tätä tiedettä tutkitaan ahkerasti, se rajataan tiukasti hallitsevaan luokkaan. Kansan ei anneta tietää, miten sen vakaumukset ovat syntyneet. Kun tekniikka on saatu täydelliseksi, jokainen hallitus, joka on ollut vastuussa koulutuksesta sukupolven ajan, pystyy valvomaan alamaisiaan turvallisesti ilman armeijoita tai poliiseja."
Mitä ihmiset sanoivat Russellista
Miehenä
"Bertrand Russell ei olisi halunnut, että häntä kutsuttaisiin minkäänlaiseksi pyhimykseksi, mutta hän oli suuri ja hyvä mies."
- A.J. Ayer, Bertrand Russell, NY: Russell Russell: Viking Press, 1972.
Filosofina
"On vaikea liioitella sitä, missä määrin Russellin ajattelu hallitsi 1900-luvun analyyttistä filosofiaa: lähes kaikki sen kehityssuunnat ovat joko peräisin hänestä tai muuttuneet hänen kauttaan. Analyyttinen filosofia itse on olemassaolostaan enemmän Russellille kuin kenellekään muulle filosofille."
- Nicholas Griffin, The Cambridge Companion to Bertrand Russell, Cambridge: Cambridge University Press, 2003.
Kirjailijana ja hänen paikkansa historiassa
"T.S. Eliot on verrannut Russellin proosaa David Humen proosaan. Minä luokittelisin sen korkeammalle, sillä siinä oli enemmän väriä, mehua ja huumoria. Mutta olla selkeä, jännittävä ja syvällinen pääteoksessaan on hyveiden yhdistelmä, joka on annettu vain harvoille filosofeille. Bertrand Russell on saavuttanut kuolemattomuuden filosofisilla kirjoituksillaan."
- Sidney Hook, Out of Step, An Unquiet Life in the 20th Century, NY: Carol & Graff, 1988.
"Russellin kirjat pitäisi sitoa kaksivärisinä, matemaattista logiikkaa käsittelevät kirjat punaisella - ja kaikkien filosofian opiskelijoiden pitäisi lukea ne; etiikkaa ja politiikkaa käsittelevät kirjat sinisellä - eikä kenenkään pitäisi saada lukea niitä."
- Ludwig Wittgensteinia lainattu teoksessa Rush Rhees, Recollections of Wittgenstein, Oxford Paperbacks, 1984.
Matemaatikkona ja loogikkona
Principia: Principia: "...sen pysyvä arvo oli yksinkertaisesti matematiikan keskeisten käsitteiden ja niiden peruslakien ja keskinäisten suhteiden syvempi ymmärtäminen. Niiden täydellinen käännettävyys vain alkeislogiikkaan ja yksinkertaiseen tuttuun kaksipaikkaiseen predikaattiin, jäsennykseen, on itsessään filosofinen sensaatio."
- W.V. Quine, From Stimulus to Science, Cambridge: Cambridge: Harvard University Press, 1995.
Aktivistina
"Voi, Bertrand Russell! Voi, Hewlett Johnson! Missä, oi missä, oli teidän liekehtivä omatuntonne tuolloin? "
- Aleksandr I. Solženitsyn, The Gulag Archipelago, Harper & Row, 1974.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajana -
Toisin sanoen häntä ei nimenomaan kunnioitettu hänen kiistatta suurista filosofian saavutuksistaan - The Principles of Mathematics, "On Denoting" ja Principia Mathematica - vaan myöhemmästä työstään, jota hänen filosofikollegansa pitivät yksimielisesti huonompana.
- Ray Monk, Bertrand Russell, The Ghost of Madness, s. 332.
Tyttäreltä
"Hän oli kiehtovin mies, jonka olen koskaan tuntenut, ainoa mies, jota olen koskaan rakastanut, mahtavin mies, jonka tulen koskaan tapaamaan, nokkelin, iloisin, hurmaavin. Oli etuoikeus tuntea hänet, ja kiitän Jumalaa siitä, että hän oli isäni."
- Katharine Tait, My Father Bertrand Russell, NY: Harcourt Brace Jovanovich, 1975, s. 202.
Lainaukset
- "Sota ei ratkaise, kuka on oikeassa. Vain sitä, kuka on jäljellä." (Usein Russellille liitetty, mutta lähteitä ei ole.)
- "Onnellisuuden salaisuus on kohdata se tosiasia, että maailma on kauhea, kauhea, kauhea." "Onnellisuuden salaisuus on kohdata se tosiasia, että maailma on kamala, kamala, kamala." (Lähde: Alan Wood, Bertrand Russell, intohimoinen skeptikko, 1957).
- "Koko maailman ongelma on se, että hölmöt ja fanaatikot ovat aina niin varmoja itsestään, mutta viisaammat ihmiset ovat niin täynnä epäilyksiä." (Lähde?)
- "Hänen [Aldous Huxleyn] keskustelusta saattoi päätellä, mitä Encyclopaedia Britannican nidettä hän oli lukenut. Yhtenä päivänä hän luki Alpit, Andit ja Apenniinit ja seuraavana Himalajan vuoret ja Hippokrateen valan." (Lähde: S: Parris, M., Scorn: With Added Vitriol, Lontoo: Penguin, 1996, siteeraten Russellin kirjettä Ronald W. Clarkille vuodelta 1963).
- "Tarina kahdesta moraalista" "Inhoan Nietzscheä", Russell kirjoitti, "koska hän pitää kivun pohtimisesta, koska hän nostaa omahyväisyyden velvollisuudeksi, koska ne miehet, joita hän eniten ihailee, ovat valloittajia, joiden kunnia on taitavuutta saada ihmiset kuolemaan." (Lähde: History of Western Philosophy, luku Nietzsche, viimeinen kappale).
Katso myös
- Russellin teekannu
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Bertrand Russell?
A: Bertrand Russell oli brittiläinen filosofi, loogikko ja matemaatikko, joka vietti suurimman osan elämästään Englannissa.
K: Millä vuosisadalla Bertrand Russell työskenteli?
V: Bertrand Russell työskenteli pääasiassa 1900-luvulla.
K: Minkä palkinnon Bertrand Russell voitti vuonna 1950?
V: Bertrand Russell voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1950.
K: Mikä on "On Denoting"?
V: "On Denoting" on Bertrand Russellin kirjoittama essee, jota on kuvailtu yhdeksi 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista filosofian esseistä.
K: Mitkä olivat aiheita, joista Bertrand Russell esitti mielipiteensä?
V: Bertrand Russell esitti mielipiteensä monista aiheista, myös hyvin vakavista asioista ja arkipäiväisistä asioista.
K: Oliko Bertrand Russell suosittu?
V: Kyllä, Bertrand Russell oli tunnettu liberaali, sosialisti ja sodanvastainen aktivisti, ja miljoonat ihmiset ihailivat häntä luovan ja järkevän elämän profeettana.
K: Oliko Bertrand Russellin kanta aiheisiin aina laajalti hyväksytty?
V: Ei, monet Bertrand Russellin kannanotot olivat erittäin kiistanalaisia. Vuodesta 1931 kuolemaansa saakka hän oli ylähuoneen jäsen.
Etsiä