Butch Goring – NHL-pelaaja ja valmentaja, Islandersin Stanley Cup -legenda

Robert Thomas "Butch" Goring (s. 22. lokakuuta 1949) on kanadalainen entinen ammattilaisjääkiekkoilija ja valmentaja. Hän pelasi 16 kautta National Hockey Leaguessa (NHL) Los Angeles Kingsissä, New York Islandersissa ja Boston Bruinsissa. Hän on nelinkertainen Stanley Cup -voittaja Islandersin kanssa, ja hänet muistetaan usein seuradynastian ”viimeisenä palasena” kevään 1980 siirtotakarajalla tehdyn kaupan ansiosta. Pelaajauransa päätyttyä hän on toiminut sekä Bruinsin että Islandersin päävalmentajana. Nykyisin hän työskentelee Islandersin televisiolähetysten asiantuntijakommentaattorina yhdessä selostaja Brendan Burken kanssa.

Varhaiset vuodet ja tie NHL:ään

Goring kasvoi Manitobassa ja nousi esiin taitavana, työteliäänä keskushyökkääjänä, joka teki pisteitä mutta tunnettiin ennen kaikkea luotettavana kahden suunnan pelaajana. Hän liittyi Los Angeles Kingsiin nuorena ja vakiinnutti paikkansa nopeasti NHL-tasolla johtavana sentterinä, joka pelasi isoja minuutteja yli- ja alivoimalla.

Ura NHL:ssä

Goring pelasi National Hockey Leaguessa yhteensä yli tuhat runkosarjaottelua ja saavutti urallaan satoja tehopisteitä. Los Angeles Kingsissä hän nousi joukkueensa luottopelaajaksi ja kapteenistoon kuuluvaksi johtajaksi. Keväällä 1980 hänet hankittiin New York Islandersissa pelaavaan joukkueeseen siirtotakarajalla – siirtoa on sittemmin kuvailtu yhdeksi NHL-historian vaikuttavimmista kevään vahvistuksista. Islandersissa Goring voitti neljä peräkkäistä mestaruutta (1980–1983), ja hänet palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Conn Smythe Trophyllä vuonna 1981. Uransa lopulla hän pelasi vielä Boston Bruinsissa.

Pelityyli ja merkkipiirteet

Goring oli esimerkillinen kahden suunnan keskushyökkääjä: vahva kiekoton pelaaminen, aloittajantaito ja kurinalainen alivoimapelaaminen olivat hänen tavaramerkkejään. Hän otti urallaan hyvin vähän rangaistuksia – yhtenä huippukautenaan vain yhden pienen rangaistuksen – ja hänet palkittiin herrasmiesmäisestä, tehokkaasta pelaamisestaan Lady Byng Memorial Trophyllä. Goring erottui myös kentällä ikonisen vanhan kypäränsä ansiosta, jota hän käytti läpi koko NHL-uransa. Islandersissa hän käytti pelinumeroa 91 – varhaisia esimerkkejä numeron 19 ”kääntämisestä”, koska 19 oli jo varattu seuralegenda Bryan Trottierille.

Valmennusura

Pelaajauransa päätyttyä Goring siirtyi valmennustehtäviin. Hän toimi Boston Bruinsissa päävalmentajana 1980-luvun puolivälissä ja myöhemmin New York Islandersissa päävalmentajana kausilla 1999–2001. Lisäksi hänellä on kokemusta myös farmi- ja ammattilaisliigojen pää- ja apuvalmentajatehtävistä, joissa hänet tunnettiin pelaajien valmentajana: vaativa mutta oikeudenmukainen ja kehittämiseen keskittyvä johtaja.

Ura mediassa

Valmennusvuosien jälkeen Goring on ollut pitkään näkyvä kasvo Islandersin ottelulähetyksissä. Hän toimii nykyisin televisiolähetysten väri- eli asiantuntijakommentaattorina yhdessä selostaja Brendan Burken kanssa, ja hänet tunnetaan suorapuheisista mutta analyyttisistä otteluhavainnoistaan sekä kevyestä huumoristaan lähetyksissä.

Palkinnot ja tunnustukset

• Neljänkertainen Stanley Cup -mestari New York Islandersissa (1980–1983)
• Conn Smythe Trophy – NHL:n pudotuspelien arvokkain pelaaja (1981)
• Lady Byng Memorial Trophy – herrasmiesmäinen ja tehokas pelaaminen (1970-luvun lopulla)
• Islanders retired hänen pelinumeronsa 91 kunnianosoituksena seuran merkkihenkilöille (2020)

Perintö

Goring muistetaan ennen kaikkea voittavana keskushyökkääjänä, jonka saapuminen New York Islandersissa keväällä 1980 auttoi käynnistämään yhden NHL-historian merkittävimmistä mestaruusputkista. Hänen vaikutuksensa näkyy niin joukkueen voittavassa kulttuurissa, seurahistoriassa kuin sukupolvien ajan jatkuneessa arvostuksessa – sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Hae kirjaimella