Cara Carleton "Carly" Fiorina (o.s. Sneed; s. 6. syyskuuta 1954) on yhdysvaltalainen liikenainen ja poliittinen toimija. Fiorina tunnetaan ensisijaisesti toiminnastaan Hewlett-Packardin (HP) toimitusjohtajana sekä hyväntekeväisyysjärjestö Good360:n puheenjohtajana. Hän pyrki republikaanisen puolueen ehdokkaaksi Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2016. Maaliskuussa 2016 Fiorina ilmaisi tukensa Ted Cruzia kohtaan, ja huhtikuun 27. päivänä 2016 Cruz nimesi Fiorinan vastaehdokkaakseen. Toukokuun 3. päivänä 2016 Cruz kuitenkin luopui ehdokkuudestaan. Joulukuun 19. päivänä 2016, Trumpin vaalivoiton jälkeen valitsijamieskollegio kokoontui, ja Fiorina sai yhden valitsijamiesäänen Yhdysvaltain varapresidentiksi.
Varhainen ura ja koulutus
Fiorina aloitti uransa liike-elämässä useissa eri tehtävissä ennen nousuaan suurempien teknologiayritysten johtoon. Hän toimi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ja hankki kokemusta myynnistä, markkinoinnista ja johtamisesta. Fiorina on myös toiminut yrittäjänä ja neuvonantajana useissa organisaatioissa sekä osallistunut hyväntekeväisyyteen ja julkiseen keskusteluun yritysvastuusta ja talouspolitiikasta.
Toiminta Hewlett-Packardissa (1999–2005)
HP:n toimitusjohtajana vuosina 1999–2005 Fiorina oli ensimmäinen nainen, joka johti Fortune-lehden listalla 20 parhaan yrityksen joukkoon kuuluvaa yhtiötä. Hänen johtajakaudellaan HP oli voimakkaan muutoksen keskellä: vuonna 2002 Fiorina ajoi läpi historiallisen alansa suurimman fuusion, jonka seurauksena HP osti kilpailevan tietokonevalmistaja Compaqin. Fuusion tavoitteena oli vahvistaa HP:n asemaa henkilökohtaisissa tietokoneissa ja muissa teknologiamarkkinoissa, ja kauppa teki HP:stä tuolloin maailman suurimman PC-myyjän.
Fuusioon ja sen jälkitoimiin liittyi laajoja organisaatiorakenteen muutoksia. Yhtiö ilmoitti merkittävistä henkilöstövähennyksistä, joiden vaikutuksista ja laajuudesta syntyi paljon julkista keskustelua. Johdon päätökset yhdistymisistä, irtisanomisista ja yrityksen strategiasta jakivat mielipiteitä — osa analyytikoista ja sijoittajista arvosti muutoksia markkina-aseman vahvistamiseksi, kun taas osa arvosteli toteutusta ja viestintää työntekijöille ja osakkeenomistajille.
Helmikuussa 2005 Fiorina joutui eroamaan toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävistä johtokunnan erimielisyyksien vuoksi. Hänen eronsa seurasi pitkään jatkuneita kiistoja strategisista valinnoista ja johtamistavasta.
Poliittinen toiminta ja vuoden 2016 presidentinvaalit
Fiorina siirtyi HP:stä politiikan ja julkisen keskustelun pariin. Hänestä tuli näkyvä konservatiivinen ääni, joka osallistui vaalikeskusteluihin, kirjoitti ja puhui julkisesti taloudesta, yritysjohdosta ja kansallisesta turvallisuudesta koskevista kysymyksistä. Vuoden 2016 presidentinvaaleissa hän osallistui republikaanien esivaaleihin yrittäen nousta puolueen presidenttiehdokkaaksi. Kampanjan aikana Fiorina nousi ajoittain mediahuomion kohteeksi ja sai kannatusta erityisesti liikemaailman taustansa ja suorapuheisuutensa vuoksi. Kun hänen ehdokkuutensa ei edennyt, hän tuki valintaprosessissa aluksi Ted Cruzia, joka myöhemmin esitti hänet varapresidenttiehdokkaaksi ennen oman kampanjansa lopettamista.
Jälkikappaleet, kirjallinen ja yhteiskunnallinen työ
HP-kauden jälkeen Fiorina on toiminut monissa julkisissa rooleissa: hän on ollut mukana hyväntekeväisyydessä, puhunut yrittäjyydestä ja naisten johtajuudesta sekä osallistunut eri hallitustyöhön ja neuvoa-antaviin tehtäviin. Hän on myös esiintynyt kommentaattorina ja puhujana politiikkaan ja talouteen liittyvissä kysymyksissä. Fiorina on herättänyt sekä kiitosta että kritiikkiä uransa päätöksistä, ja hänen toimintansa yritysmaailmassa ja politiikassa on osa laajempaa keskustelua johtajuudesta, sukupuolesta yritysjohtajina ja yrityskauppojen vaikutuksista työntekijöihin ja markkinoihin.
Merkitys ja perintö
Carly Fiorinaa muistetaan erityisesti siitä, että hän oli harvinainen nainen suuren kansainvälisen teknologiayrityksen huipulla ja että hän ajoi läpi merkittävän yrityskaupan, joka muutti PC-markkinoiden kilpailuasetelmaa. Samalla hänen aikakautensa HP:ssä näyttää, kuinka vaativia ja ristiriitaisia suurten yritysten yhdistämiseen liittyvät päätökset voivat olla sekä liiketoiminnallisesta että inhimillisestä näkökulmasta.