Hermann Emil Fischer — Nobel-palkittu kemisti ja hiilihydraattien pioneeri
Tutustu Hermann Emil Fischeriin — Nobel-kemisti, hiilihydraattien ja peptidien pioneeri. Merkittäviä löytöjä: sokerirakenteet, kofeiinitutkimus ja lukko‑avaintoteoria.
Hermann Emil Fischer (9. lokakuuta 1852 – 15. heinäkuuta 1919) oli saksalainen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1902. Fischer tunnetaan laajalti yhdeksi orgaanisen kemian ja biokemian varhaisista muovaajista: hänen työnsä selkeytti monien luonnontuotteiden rakennetta ja synteesiperiaatteita, ja hän vaikutti merkittävästi siihen, miten stereokemiaa ja biomolekyylien rakennetta ymmärretään.
Biografia ja ura
Fischer syntyi vuonna 1852 ja teki 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mittavia tutkimuksia, jotka toivat hänelle kansainvälisen maineen. Hän työskenteli useissa laboratorioissa ja yliopistoissa ja ohjasi myös useita oppilaita, jotka jatkoivat hänen perintöään kemian eri aloilla. Fischerin tutkimukset ajoittuivat aikaan, jolloin orgaaninen kemia kehittyi nopeasti, ja hänen menetelmänsä auttoivat muokkaamaan modernin biokemian perustaa.
Tieteelliset saavutukset
Fischer oli primaaristen luonnontuotteiden - hiilihydraattien, puriinien ja nukleosidien, peptidien ja proteiinien - kemian perustaja. Hän selvitti monien sokereiden rakenteita ja stereokemiallisia suhteita, kehitti kuuluisan Fischer-projektion esittämään monosakkaridien konfiguraatioita ja määritteli D- ja L-merkinnän suhteessa glyceraldehydiin. Fischer suoritti useiden sokereiden synteesejä ja osoitti käytännössä, miten stereokemian periaatteet vaikuttavat biologisiin molekyyleihin.
Peptidien ja proteiinien tutkimuksessa Fischer oli edelläkävijä: hän oli ensimmäisten joukossa, joka tuotti synteettisiä peptidejä ja kehitti menetelmiä aminohappojen yhdistämiseen. Nämä työnsä auttoivat ymmärtämään peptideissä ja proteiineissa esiintyviä sidoksia sekä rakenteen ja toiminnan välistä yhteyttä.
Fischerin kiinnostus ulottui myös puriineihin ja niihin liittyviin nukleosideihin, minkä myötä hän tutki ja synteesi myös inhimillisen ruokavalion tärkeitä alkaloideja. Hän analysoi ja synteettisesti tutki muun muassa teen, kahvin ja kaakaon vaikuttavia aineita eli kofeiinia ja teobromiinia, mikä laajensi ymmärrystä näiden voimakkaiden luonnontuotteiden kemiasta.
Lisäksi Fischer ehdotti myös entsyymien toiminnan lukko- ja avainmallia (lock-and-key), jolla hän kuvasi entsyymien ja substraattien keskinäistä spesifisyyttä. Tämä malli oli keskeinen askel kohti nykyaikaista entsyymologiassa käytettyä käsitystä molekyylitason tunnistuksesta ja sitä on myöhemmin täydentänyt muun muassa induktio- eli "induced fit" -malli.
Vaikutus ja perintö
Fischerin työn vaikutus on pitkäkestoinen: hänen kehittämänsä käsitteet, esitystavat (kuten Fischer-projektio) ja synteesimenetelmät muodostavat perustan monille nykyisille biokemian ja orgaanisen kemian tutkimusmenetelmille. Nobel-palkinto vuonna 1902 tunnusti erityisesti hänen työnsä sokereiden ja puriinien alalla. Hänen tutkimuksensa ovat vaikuttaneet sekä perustutkimukseen että sovelluksiin, kuten lääkekemian ja bioteknologian kehitykseen.
Fischerin nimetyt menetelmät ja käsitteet ovat edelleen osa kemian peruskäsitteistöä, ja hänen työnsä innoittamana monet myöhemmät löydöt biokemian alalla ovat mahdollistuneet. Hänet muistetaan yhtenä niistä tutkijoista, jotka yhdistivät teoreettisen kemian ja käytännön synteesitekniikat tavalla, joka muutti tieteenalaa pysyvästi.
Perhe
Fischer avioitui Agnes Gerlachin kanssa helmikuussa 1888, mutta tämä kuoli seitsemän vuotta avioliiton jälkeen. Heillä oli kolme poikaa, jotka saivat nimet Hermann Otto Laurenz Fischer (16.12.1888 - 09.3.1960), Walter (05.7.1891 - 04.11.1916) ja Alfred (3.10.1894 - 29.3.1917). Alfred kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, Walter teki 25-vuotiaana itsemurhan pakollisen sotilaskoulutuksen seurauksena.
Hänen vanhin poikansa Hermann Otto Laurenz Fischer toimi biokemian professorina Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuodesta 1948 kuolemaansa saakka vuonna 1960.
Kuolema
Lopulta hän sairasti kuolemaan johtavaa syöpää, ja hänen uskotaan tehneen itsemurhan vuonna 1919.
Emil Fischer on haudattu Friedhof Wannseen hautausmaalle, Lindenstraße, ja vuodesta 1956 lähtien hänet on nimetty kunniahaudaksi poikkeuksellisista palveluista tai saavutuksista hänen elinaikanaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Milloin Hermann Emil Fischer syntyi?
V: Hermann Emil Fischer syntyi 9. lokakuuta 1852.
K: Mikä oli Hermann Emil Fischerin ammatti?
V: Hermann Emil Fischer oli saksalainen kemisti.
Q: Mistä Hermann Emil Fischer sai Nobelin kemianpalkinnon?
V: Hermann Emil Fischer voitti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1902.
K: Mitä Hermann Emil Fischer löysi luonnontuotteista?
V: Hermann Emil Fischer oli primaaristen luonnontuotteiden, kuten hiilihydraattien, puriinien ja nukleosidien, peptidien ja proteiinien kemian perustaja.
K: Mitä vaikuttavia aineita Hermann Emil Fischer tutki teessä, kahvissa ja kaakaossa?
V: Hermann Emil Fischer tutki teen, kahvin ja kaakaon vaikuttavia aineita, jotka olivat kofeiini ja teobromiini.
K: Mikä oli Hermann Emil Fischerin panos entsyymien toimintaan?
V: Hermann Emil Fischer ehdotti entsyymien toiminnan lukko- ja avainmallia.
K: Mikä oli Hermann Emil Fischerin merkittävin saavutus?
V: Hermann Emil Fischerin merkittävimpiin saavutuksiin kuuluu hiilihydraattien rakenteen löytäminen ja se, että hän oli ensimmäinen, joka sai synteettisiä peptidejä.
Etsiä