John Dunstaple — englantilainen säveltäjä, renessanssin edelläkävijä
John Dunstaple — englantilainen säveltäjä ja renessanssin edelläkävijä: vaikutus burgundilaiseen tyyliin, 1400-luvun musiikin murros ja kestävä sävelperintö.
John Dunstaple tai Dunstable (s. noin 1390; k. 24. joulukuuta 1453) oli englantilainen säveltäjä, joka vaikutti keskiajan loppuvaiheen ja renessanssin alkupuolen musiikkiin. Hän oli yksi 1400-luvun alun merkittävimmistä säveltäjistä, ja hänen tyylinsä vaikutti voimakkaasti sekä Englannissa että mantereella: erityisesti burgundilaisen koulukunnan kehitykseen ja myöhempiin renessanssisäveltäjiin.
Nykyisin tutkijat käyttävät yleisesti muotoa Dunstaple, koska tämän kirjoitusasun esiintyminen on yleisempää aikalaisten asiakirjoissa. Joissakin lähdeaineistoissa esiintyy myös muoto Dunstable.
Tyyli ja merkitys
Dunstaplen musiikkia pidetään usein siirtymävaiheen ilmentymänä keskiajan polyfoniasta renessanssin harmoniakäsitykseen. Hänen ilmaisunsa tunnetaan erityisesti pehmeämpinä, kolmisointuisuutta ja kuudensointuja hyödyntävinä sointukulkuina, jotka erosivat aikaisemmasta kvinttikeskeisestä äänikelasta. Tämä niin kutsuttu contenance angloise — englannilaisen soinnin leima — levisi mantereelle ja vaikutti muun muassa burgundilaisten säveltäjien, kuten Binchoisin ja Dufayn, tuotantoon.
Sävellykset ja lähteet
Dunstaple sävelsi muun muassa messuja, motetteja ja lauluja. Suurin osa hänen teoksistaan säilyy mantereellisissa käsikirjoissa, ja monien kappaleiden attribuutiot ovat myöhempien kopioijien varassa, joten tarkka luettelo on osin epävarma. Säilyneet teokset osoittavat kuitenkin hänen taitonsa melodiankäsittelyssä, harmonisissa ratkaisussa ja äänitasojen välisessä tasapainossa.
Elämäntilanne ja työympäristö
Tietoja Dunstaplen elämästä on niukasti. On todennäköistä, että hän toimi sekä kirkollisissa että hovioloissa ja että hänen musiikkinsa kulki laajasti eurooppalaisten käsikirjoitusten mukana. Hänen työnsä on ollut arvostettua jo aikalaiskirjoituksissa, ja myöhemmät runoilijat ja musiikkikirjoittajat kiinnittivät huomiota erityisesti hänen sointimaailmaansa.
Perintö ja moderni kiinnostus
Dunstaplen merkitys korostuu musiikin historioitsijoiden arvioissa siirtymävaiheen säveltäjänä, joka avasi tietä renessanssin harmoniakielelle. 1900-luvulta alkaen hänen tuotantoaan on julkaistu moderneissa editioissa ja esitetty lukuisilla konserteilla ja levytyksillä, mikä on lisännyt tuntemusta hänen vaikutuksestaan eurooppalaiseen polyfoniaan.
Vaikka monet yksityiskohdat hänen elämästään ja teosten tarkka luettelo jäävät osin epävarmoiksi, John Dunstaple on vakiinnuttanut paikkansa musiikin historiassa tärkeänä sillanrakentajana keskiajan ja renessanssin välillä.
Life
Dunstaple syntyi luultavasti Dunstablesta, Bedfordshirestä noin vuonna 1390. Hänen elämästään tiedämme hyvin vähän. Hän oli hyvin koulutettu ja työskenteli Bedfordin herttuan palveluksessa, joka oli Henrik IV:n neljäs poika ja Henrik V:n veli. Hän on saattanut viettää jonkin aikaa Ranskassa, sillä herttua oli Ranskan regenttinä vuosina 1423-1429 ja Normandian kuvernöörinä vuodesta 1429 kuolemaansa vuonna 1435. Dunstaple omisti omaisuutta Normandiassa sekä Cambridgeshiressä, Essexissä ja Lontoossa vuoden 1436 verotietojen mukaan. Hän työskenteli myös Gloucesterin herttuan palveluksessa.
Monet säveltäjät olivat tuohon aikaan pappeja, mutta Dunstaple ei ollut, vaikka hänellä olikin yhteyksiä St Albansin luostariin. Hän oli todennäköisesti naimisissa. Elämänsä aikana hänet tunnettiin paitsi säveltäjänä myös tähtitieteilijänä, astrologina ja matemaatikkona.
Hän kuoli jouluaattona 1453, ja hänet haudattiin St Stephen Walbrookin kirkkoon Lontoossa, joka myöhemmin tuhoutui vuoden 1666 suurpalossa.
Musiikki ja vaikutus
Dunstaplen musiikista ei juuri ole alkuperäisiä käsikirjoituksia. Englanti oli tuohon aikaan hyvin musikaalinen maa, mutta lähes kaikki musiikki tuhoutui vuosien 1536 ja 1540 välillä Henrik VIII:n hallitseman luostareiden hajottamisen yhteydessä. Suurin osa Dunstaplen säilyneistä teoksista oli mantereelta, lähinnä Pohjois-Italiasta, löydettyjä teoksia. Tämä osoittaa, että hänen on täytynyt olla kuuluisa kaikkialla Euroopassa. Hän vaikutti Dufayhin ja Binchois'hin. Flaamilainen säveltäjä ja musiikkiteoreetikko Tinctoris kirjoitti vuonna 1476, että hän oli Englannissa alkaneen uuden musiikin tärkein muusikko.
Dunstaple oli yksi ensimmäisistä, joka sävelsi messuja käyttäen yhtä melodiaa cantus firmuksena. Hän kirjoitti monia lauluja (uskonnollisia lauluja), mutta emme tiedä, mitkä niistä ovat hänen kirjoittamiaan, koska hän ei allekirjoittanut niitä nimellään. Hän kirjoitti myös maallista musiikkia, mutta se on kadonnut.
Etsiä