Bokserikapina oli kansannousu, joka tapahtui Kiinassa vuosina 1900 ja 1901 (2. marraskuuta 1900 - 7. syyskuuta 1901). Sitä johtivat bokserit, joukko Kiinan kansalaisia, jotka eivät pitäneet Kiinassa vallitsevasta valtavasta ulkomaisesta vaikutusvallasta.

 

Tausta ja syyt

Bokserikapinalla oli useita toisiinsa liittyviä syitä:

  • Ulkomainen vaikutusvalta: 1800-luvun loppuun mennessä Euroopan suurvallat, Japani ja Yhdysvallat olivat saaneet laajoja etuoikeuksia Kiinaan — satamia avattu, alueita vuokrattu ja kauppasopimuksia, jotka heikensivät Qing-dynastian suvereniteettia.
  • Kristinuskon leviäminen: Lähetyssaarnaajat ja paikalliset kääntyneet aiheuttivat konflikteja kyläyhteisöissä; kristityiksi kääntyneet saatettiin nähdä uhkana perinteiselle yhteisörakenteelle.
  • Taloudelliset ja yhteiskunnalliset paineet: Maaseudun köyhyys, nälänhätä, luonnonkatastrofit ja työttömyys lisäsivät tyytymättömyyttä.
  • Kulttuurinen vastarinta: Monet näkivät länsimaisen teknologian, kristillisen moraalin ja oikeusjärjestelmän heikentävän kiinalaista identiteettiä.

Bokserit ja heidän ideologiansa

Bokserit tunnettiin nimellä Yihequan (义和拳, "oikeudenmukaiset ja harmoniset nyrkit"). He olivat enimmäkseen maanviljelijöitä ja kylien asukkaita, jotka harjoittivat perinteisiä taistelulajeja ja rituaaleja. Monet uskoivat rituaaliseen suojeluun ja siihen, että taikatempaukset tekisivät heidät haavoittumattomiksi luodeille. Liikkeessä oli myös voimakas anti-kristillinen ja anti-ulkomainen sävy: kirkkoja, lähetyskoteja ja ulkomaalaisia kohdeltiin usein väkivaltaisesti.

Tapahtumien kulku

  • Alkuvaihe: Levottomuudet alkoivat paikallisina väkivaltaisuuksina ja hyökkäyksinä lähetyssaarnaajien sekä kristittyjen kyläläisten kimppuun 1899–1900.
  • Pekingin piiritys: Kesällä 1900 bokserit yhdessä osiensa Qing-hallinnon jaloista tukijoista saivat aikaan hyökkäyksiä Pekingissä (Beijingin) ja erityisesti niin kutsutun legaatin korttelin (diplomaattisen alueen) ympärillä. Diplomaatit, ulkomaalaiset avustajat ja kiinalaiset kristityt joutuivat piiritykseen useiksi viikoiksi.
  • Katastrofi ja vastatoimi: Tilannetta hyödyntäen kahdeksanvaltainliitto (Japani, Venäjä, Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Saksa, Italia ja Itävalta-Unkari) lähetti sotajoukkoja pelastamaan legaatin henkilöstön ja kukistamaan kapinan. Liittoutuneiden joukkojen eteneminen johti laajoihin taisteluihin, kostotoimiin ja ryöstelyyn.

Seuraukset ja Boxer-protokolla

Kapinan kukistamisen jälkeen Kiinaa painettiin ankarilla ehdoilla. Vuonna 1901 solmittu Boxer-protokolla (ks. allekirjoitus 7. syyskuuta 1901) sisälsi useita seuraamuksia:

  • Suuret sotakorvaukset Kiinalle — merkittävä taloudellinen rasitus valtiolle, useimmiten mainittu summana noin 450 miljoonaa taelia maksettavaksi useiden vuosikymmenten aikana.
  • Rangaistuksia ja oikeustoimia Qing-virkamiehiä vastaan, joita syytettiin kapinan tukemisesta tai kiihoittamisesta.
  • Ulkomaisten joukkojen oikeus pitää asevoimia tietyillä paikoilla ja oikeus kuljettaa joukkoja Kiinan sisäosiin.
  • Kirkkojen ja lähetyskeskusten suoja- ja korvausvaatimuksia, sekä kieltoja aseellisen kansannousun tukemiselle tulevaisuudessa.

Uhrimäärät ja inhimillinen hinta

Tarkkoja uhrilukuja on vaikea määrittää. Arviolta kymmeniätuhansia kiinalaisia — mukaan lukien bokserit, paikalliset siviilit ja kiinalaiset kristityt — kuoli kapinan ja liittoutuneiden kostotoimien seurauksena. Ulkomaalaisten ja diplomaatiohenkilöstön tappiot olivat pienemmät mutta merkittäviä, samoin kuin lähetyssaarnaajien ja sotilaiden joukossa.

Poliittinen ja kulttuurinen merkitys

Bokserikapinalla oli pitkäaikaisia vaikutuksia Kiinaan:

  • Qing-dynastian heikkeneminen: Kapinan seuraukset ja ulkomainen painostus kiihdyttivät hallinnon uskottavuuden heikkenemistä ja tekivät selväksi, että dynaaminen uudistuminen oli välttämätöntä.
  • Uudistukset: Myöhemmin Qing-hallinto käynnisti niin kutsutut "uudet politiikat" (New Policies) pyrkien armeijan, koulutuksen ja hallinnon uudistamiseen.
  • Kansallinen herääminen: Kapina ja sen lopputulos synnyttivät myös Kiinan nationalistisia liikkeitä ja vahvisti radikaalimpien uudistajien sekä vallankumouksellisten kannatusta — kehityssuunta, joka johti lopulta Qing-dynastian kaatumiseen vuonna 1911.
  • Muistijälki: Bokserikapina on jäänyt monimuotoiseksi historialliseksi tapahtumaksi, jota tulkitaan eri tavoin — kansallisena vastarintana ulkomaista valtaa vastaan, mutta myös väkivaltaisena ja traagisena liikkeenä, jonka rituaalit ja taistelutavat johtivat moniin kärsimyksiin.

Nykyiset tulkinnat

Historiantutkijat eivät ole yksimielisiä kapinan motiiveista tai merkityksistä: jotkut korostavat taloudellisia ja sosiaalisia paineita, toiset korostavat kulttuurista ja uskonnollista vastakkainasettelua tai Qing-viranomaisten roolia. Yhteistä on kuitenkin näkemys, että bokserikapina oli käännekohta, joka paljasti Kiinan sisäiset ongelmat ja ulkomaisen painostuksen yhdistelmän.

Yhteenvetona: bokserikapina oli monisyinen kansannousu, jonka seuraukset muokkasivat Kiinaa poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti koko 1900-luvun alkuvuosikymmeniksi.