Taiwan | maa Itä-Aasiassa

Alue

Useimmat ihmiset tuntevat Kiinan tasavallan hallitseman alueen Taiwanin saarena. Kiinan tasavallan hallitus kutsuu Taiwanin saaren useimpia paikkoja virallisissa asioissa "Taiwanin maakunnaksi", lukuun ottamatta kahta suurinta kaupunkia, Taipeita ja Kaohsiungia. Taiwanin saaren länsipuolella on kolme pientä saariryhmää, jotka myös kuuluvat Kiinan kansantasavallalle. Ne ovat:

• Pescadores (Penghu, 澎湖列島): Ne ovat myös osa Taiwanin maakuntaa.
• Quemoy (Kinmen, 金門): Osa Fujianin maakuntaa, nimeltään Kinmenin lääni(金門縣).
• Matsu (馬祖列島): pienin piirikunta, nimeltään Lienchiangin piirikunta (連江縣), myös osa Fujianin maakuntaa.
• Diaoyutai-saaret:Diaoyutai-saaret (釣魚臺列嶼|Diàoyútái Lièyû|ㄉㄧㄠˋㄩˊㄊㄞˊㄌㄧㄝˋㄩˊ) ovat saariryhmä, jossa ei asu ketään ja jonka Kiinan tasavalta (ROC) väittää kuuluvan sille, mutta myös Kiinan kansantasavalta (Kiinan kansantasavalta) ja Japani vaativat niitä itselleen. Japanin kielessä saaret tunnetaan nimellä Senkaku-saaret (尖閣諸島, Senkaku Shotō?). Saaret ovat nyt Japanin hallinnassa.
• Dong-Sha-saaret: Pratasaaret eli Dong-Sha-saaret (東沙羣島) koostuvat kolmesta saaresta Etelä-Kiinanmeren koillisosassa, 340 km Hongkongista kaakkoon.
• Taiping (perinteinen kiina: 太平島|Tàipíngdǎo|ㄊㄞˋㄆㄧㄥˊㄉㄠˇ), joka tunnetaan myös nimellä Itu Aba, on suurin Etelä-Kiinan merellä sijaitsevista Nansha-saarista (Spratlysaaret).

Kiinan kansantasavalta hallitsi myös Manner-Kiinaa vuosina 1911-1949, ja se oli YK:n perustajajäsen (Kiinana) vuonna 1945. Nykyään Manner-Kiinaa hallitsee kommunistinen Kiinan kansantasavalta; katso Kiinan historia ja poliittiset ongelmat. Kiinan kansantasavalta julistaa kuitenkin edelleen Manner-Kiinan virallisesti alueekseen. Kiinan tasavalta hallitsi aiemmin myös Mongoliaa.

 
Tämä on Kiinan tasavallan alue vuosina 1912-1949.  

Hallinnolliset yksiköt

Hallinnollisia osastoja on eri tasoja ja tyyppejä.

• Maakunnat (省 shěng ㄕㄥˇ)
  (1. taso):
• Taiwanin maakunta
• Fujianin maakunta

• Erityiskunnat (直轄市 zhíxiáshì ㄓˊㄒㄧㄚˊㄕˋ)
  (1. ja 2. taso):
• Kaohsiungin kaupunki
• Uusi Taipein kaupunki
• Taipein kaupunki
• Taichungin kaupunki
• Tainanin kaupunki
• Taoyuanin kaupunki

• Maakuntakaupungit (市 shì ㄕˋ)
  (2. taso):
• Keelungin kaupunki
• Hsinchun kaupunki
• Chiayi kaupunki

• Maakunnat (縣 xiàn ㄒㄧㄢˋ)
  (2. taso):
• Changhuan piirikunta
• Chiayi County
• Hsinchun piirikunta
• Hualienin piirikunta
• Kinmenin piirikunta
• Lienchiangin piirikunta
• Miaolin piirikunta
• Yilanin piirikunta
• Yunlinin piirikunta

157 piirikuntaa (區 qū ㄑㄩ), 17 maan hallinnassa olevaa kaupunkia (縣轄市 xiànxiáshì ㄒㄧㄢˋㄒㄧㄚˊㄕˋ), 41 kaupunkikaupunkia (鎮 zhèn ㄓㄣˋ) ja 153 maaseutukaupunkia (鄉 xiāng ㄒㄧㄤ) ovat kolmannella tasolla. Piirikunnat kuuluvat joko erityisten kuntien tai maakuntakaupunkien alaisuuteen; maakuntien alaisuuteen kuuluvat maakuntien alaiset kaupungit, kaupunkikunnat ja maaseutukunnat.

Kylät (里 lǐ ㄌㄧˇ tai 村 cūn ㄘㄨㄣ) edustavat 4. tasoa, ja naapurustot (鄰 lín ㄌㄧㄣˊ) edustavat 5. tasoa.

 

Historia

Tohtori Sun Yat-senin johtamat kansallismieliset pääsivät eroon mantsujen hallitsemasta Qing-dynastiasta, perustivat Kansainyhteisön ja lopettivat keisarillisen dynastian hallinnan vuoden 1911 lopulla. ROC:lla oli tuolloin Manner-Kiina ja koko se osa, jota nykyään kutsutaan Mongoliaksi.

Sen jälkeen kun liittoutuneet voittivat japanilaiset toisessa maailmansodassa, Taiwan siirtyi Kiinan kansantasavallan hallintaan.

Vuonna 1949 Kiinan kommunistit kävivät sotaa kansallismielisiä vastaan ja voittivat sen. He perustivat Kiinan kansantasavallan. Nationalistit lähtivät Manner-Kiinasta ja saapuivat Taiwaniin.

 
ROC ottaa Taiwanin vuonna 1945 Japanin antauduttua.  

Politiikka

Kun ROC loi tukikohdan Taiwaniin, se toivoi jonain päivänä valloittavansa Manner-Kiinan. Mutta Kiinan kommunistit vahvistuivat, joten kansallismieliset eivät koskaan palanneet takaisin. Kommunistit sanovat korvanneensa ROC:n Kiinan ainoana hallituksena ja kutsuvat myös Taiwania omakseen.

Kyselyt osoittavat, että enemmistö Taiwanin asukkaista ei halua koskaan olla osa Kiinan kansantasavaltaa. Osa näistä ihmisistä uskoo Taiwanin täydelliseen itsenäisyyteen ja haluaa nimetä ROC:n (Taiwan) uudelleen "Taiwanin tasavallaksi", jotta Taiwan voisi osallistua kansainvälisiin asioihin. Useimmat muut haluavat status quo -tilanteen säilyttämistä, mikä tarkoittaa, että kaikki pysyy ennallaan. Pieni vähemmistö haluaa jonain päivänä yhdistyä Kiinan kansantasavallan kanssa; he haluavat Kiinan yhdistymistä.

 

Kieli

Suurin osa taiwanilaisista puhuu mandariinikiinaa, ja osa puhuu paikallisia murteita, kuten min nan (taiwanilainen) tai hakka. Kantonin kieltä, jota puhutaan osassa Etelä-Kiinaa (esimerkiksi Guangdongin maakunnassa, Hongkongissa ja Macaossa), ei puhuta Taiwanissa. Pieni osa taiwanilaisista alkuperäiskansoista puhuu alkuperäiskieliä, mutta muut kiinalaiset ovat kohdelleet heitä huonosti, ja monet näistä ihmisistä ja heidän kielistään kamppailevat selviytyäkseen. Jotkut vanhemmat taiwanilaiset, jotka kävivät koulua maan ollessa Japanin vallan alla, osaavat japania.

Kun kansallismielinen hallitus pakeni mantereelta vuonna 1949, he toivat mukanaan mandariinin kielen ja edistivät sitä Taiwanissa. Sitten kaikkien Taiwanin itsehallintoalueella oli opittava mandariinia. Toisin kuin Manner-Kiinan asukkaat, taiwanilaiset eivät kuitenkaan koskaan siirtyneet yksinkertaistettuihin kiinalaisiin kirjaimiin, joten he ovat aina käyttäneet perinteisiä kiinalaisia kirjaimia. Aiemmin oppilaat eivät saaneet puhua äidinkieltään koulussa, vaan heidän odotettiin puhuvan vain mandariinia. Taiwanin kieltä, hakkaa ja äidinkieliä pidettiin huonoina 1990-luvun alkuun asti, jolloin näiden kielten opetusta alettiin opettaa joissakin koulujärjestelmissä. Niitä edistettiin, mutta siihen mennessä monet nuoret osasivat puhua vain mandariinia.

Tällä hetkellä lähes kolmannes taiwanilaisista ilmoittaa osaavansa jonkin verran englantia. Täydellinen englannin kielen taito ei kuitenkaan ole yleistä. Hallitus aikoo laajentaa englannin opetusta ja tehdä siitä virallisen kielen vuoteen 2030 mennessä.