Kasvitieteessä braktea (brakti) on muunnettu lehti, erityisesti kukan tai kukinnon yhteydessä oleva lehti. Lehdykkeet eroavat tavallisista lehdistä muodoltaan, kooltaan, väriltään tai rakenteeltaan: ne voivat olla pienempiä tai suurempia kuin tavallinen lehti, värikkäitä tai ohuita ja kuivia. Usein ne myös näyttävät erilaisilta kuin kukan varsinaiset osat, kuten terälehdet ja/tai verholehdet.

Miten brakteat eroavat muista lehdistä?

Brakteat ovat morfologisesti lehtiin kuuluvia mutta kehittyneitä rakenteita, jotka sijaitsevat yleensä kukkaa tai kukintoa vasten tai sen alapuolella. Niitä erottaa esimerkiksi:

  • muoto: voivat olla lehtimäisiä, liuskaisia, skaalamaisia tai lähes vähäisiä;
  • väri: monilla lajeilla brakteat ovat värikkäitä ja muistuttavat terälehtiä;
  • sijainti: ne sijaitsevat usein kukkaa ympäröivänä suojuksena tai kukinnon alaoksilla;
  • rakenne: sisältävät joskus erityisiä rauhasia, meheviä osia tai tukirakenteita.

Toiminnot ja merkitys

Brakteilla on useita tehtäviä kasvin elämässä:

  • suojata nuppuja ja kehittyviä kukkia mekaaniselta vauriolta ja sääolosuhteilta;
  • houkutella pölyttäjiä, kun brakteat muuttuvat värikkäiksi tai tarjoavat kontrastin varsinaisille terälehdille;
  • toimia tukirakenteena tai eräänlaisena "lavastuksena" kukinnon kohdalla, jolloin pieniä kukkia on helpompi havaita;
  • joissain lajeissa brakteat osallistuvat siementen leviämiseen tai suojaamiseen.

Erityistapauksia ja termistöä

  • Brakteole (brakteolit) = pienemmät brakteat, joita voi olla varsinaisen braktean tai yksittäisten kukkien juurella.
  • Involuukki (involucre) = useista brakteista muodostuva kihara tai suojus, tyypillinen esimerkiksi Asteraceae-heimon kukinnoissa (sykeröt), joissa brakteat kutsutaan joskus phyllareiksi.
  • Spathe = suurempi lehtimäinen braktea, joka ympäröi koko kukinnon, esimerkiksi arumkasveilla (Araceae) ja kielon kaltaisilla lajeilla.
  • Epicalyx (alalehti) = muodostuma aidon kelmun ulkopuolelle, esiintyy esimerkiksi malvakasveilla.
  • Joissain kasveissa kuten ruohokasveissa glumat, lemma ja palea ovat braktean eri muotoja tai sukua.

Esimerkkejä

  • Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) – näyttävät punaiset tai vaaleanpunaiset osat ovat brakteita, jotka houkuttelevat pölyttäjiä ja tekevät kukasta huomattavan.
  • Bougainvillea – paperimaiset värikkäät osat ovat brakteita ja itse kukat ovat pieniä ja huomaamattomia.
  • Kalla ja muut Araceae-suvut – spathe on suuri braktea, joka ympäröi spadix-kukinnoa; spathen väri ja muoto ovat usein lajin tuntomerkkejä.
  • Artisokka (Cynara cardunculus var. scolymus) – syötävät osat ovat käytännössä brakteista koostuvia rakenteita, joissa kukinnon alaosat ovat lihavia.
  • Asteraceae-heimo – kukinnon ulkoreunan phyllarit (involuukki) ovat brakteista muodostuva suojus.
  • Heliconia ja muut trooppiset lajit – näyttävät, värikkäät brakteat suojaavat ja palvelevat pölyttäjien houkuttimena.
  • Maissi – maissintähkän yi-suojaavat lehdet eli huskit ovat eräs braktean muoto.

Käytännön huomioita

Brakteat saatetaan joskus sekoittaa terälehtiin tai kelmuihin, mutta niiden sijainti ja kehittyminen paljastavat eron: brakteat ovat lehtiperäisiä alkuperältään ja liittyvät usein kukinnon tai kukan tyveen. Kasvitieteellisessä kuvauksessa braktean tarkempi määrittely (esimerkiksi brakteole, involuukki, spathe) auttaa tunnistuksessa ja lajien välisen eroavaisuuden ymmärtämisessä.