Chusquea — Etelä-Amerikan vuoristobambut: suku, lajit ja ominaisuudet
Chusquea — Etelä-Amerikan vuoristobambut: tutustu sukuun, lajeihin ja kiinteävartisiin ominaisuuksiin sekä niiden ekologiaan Latinalaisen Amerikan vuoristoissa.
Chusquea on ruohokasvien heimoon kuuluva ikivihreiden bambujen suku. Useimmat niistä ovat kotoisin Latinalaisen Amerikan vuoristoalueilta Meksikosta Chilen ja Argentiinan eteläosiin.
Niitä kutsutaan joskus Etelä-Amerikan vuoristobambuiksi. Toisin kuin useimpien muiden ruohojen, näiden lajien varret ovat kiinteitä, eivät onttoja. Joitakin eläimiä liittyy Chusquea-kasvustoihin, esimerkiksi inka-apila ja pehmokorento.
Kuvaus ja tunnistettavia piirteitä
Chusquea-lajit ovat yleensä ikivihreitä ja vaihtelevat kooltaan pensaikkoisista matalista lajeista yli 10 metriä korkeiksi bambuiksi. Useimmille lajille on ominaista:
- Kiinteät varret (kannukset) – toisin kuin monilla muilla bambuilla, niiden varret eivät ole onttoja, mikä tekee niistä mekaanisesti kestäviä.
- Tiheä lehtimainen kasvusto – monet lajit muodostavat tiheitä pensaita tai aidemaisia kasvustoja, jotka peittävät metsänalustan ja rinteet.
- Juurtumismuoto – lajit voivat olla sekä juurevan että rönsyilevän (rhizomatoottisen) kasvutavan omaavia, mikä vaikuttaa niiden leviämiseen ja käyttöön eroosion estossa.
- Hitaat kukintasyklit – kuten monet bambut, myös Chusquea-lajit kukkivat harvoin ja joskus useiden vuosikymmenten välein, jolloin voi tapahtua massakukintaa.
Levinneisyys ja elinympäristö
Chusquea-kasvit viihtyvät tyypillisesti vuoristoisissa ja pilvimetsäympäristöissä, mutta niitä tavataan myös paramo-alueilla ja metsänreunoilla. Ne sietävät usein viileitä, kosteita oloja ja tarjoavat tärkeitä elinympäristöjä monille vuoristoekosysteemien lajeille. Kasvustoja löytyy sekä trooppisilta että subtrooppisilta vyöhykkeiltä, ja monet lajit ovat endeemisiä – eli rajoittuvat kapeille alueille.
Ekologinen merkitys
Chusquea-kasvustot vaikuttavat laajasti vuoristometsien rakenteeseen ja monimuotoisuuteen. Ne tarjoavat suojapaikkoja ja ravintoa linnuille, hyönteisille ja piennisäkkäille. Lisäksi tiheät bamburyteiköt hidastavat maaperän eroosiota ja auttavat vettä pidättävässä kasvillisuusrakenteessa. Monilla alueilla bambun massakukinta johtaa sen jälkeiseen kuivumiseen ja lahoamiseen, mikä voi muuttaa paikallista eläinpopulaatiota ja jopa aiheuttaa esimerkiksi jyrsijäpopulaatioiden vaihteluita.
Kukinta ja lisääntyminen
Monet bambulajit kukkivat harvoin ja päättyvät kukinnan jälkeen yleensä kuolemaan (monokarpia). Chusquea-lajeilla esiintyy samaa ilmiötä: yksittäiset yksilöt tai laajat populaatiot voivat kukkia samanaikaisesti pitkien ajanjaksojen jälkeen. Tällainen massakukinta voi johtaa laajoihin tiheiköiden uudistumisiin, mutta myös väliaikaisiin ekologisiin häiriöihin.
Lajistosta ja ihmiskäytöstä
Suku sisältää useita kymmeniä lajeja, ja niiden morfologia sekä käyttötavat vaihtelevat. Joitakin lajeja käytetään paikallisesti rakennusmateriaalina, aidanteissa, käsitöissä ja kotitalouskäytössä. Myös maisemakäyttöön eli puutarha- ja suojakasvustoksi sopivat lajit ovat tunnettuja sellaisilla alueilla, joissa ilmasto on suotuisa.
Uhat ja suojelu
Vuoristobambujen elinympäristöt ovat usein herkkiä ihmistoiminnan, metsähakkuiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Useat lajit ovat alueellisesti uhanalaisia, koska niiden elinalueet ovat hyvin rajattuja. Suojelu edellyttää luonnonvaraisten metsien säilyttämistä, kestävää käyttöä ja tutkimusta lajien ekologiasta.
Yhteenveto
Chusquea edustaa tärkeää ja monimuotoista bambujen sukua Etelä- ja Keski-Amerikan vuoristoissa. Kiinteät varret, erilaiset kasvutavat ja harvinaiset kukintasyklit erottavat sen monista muista bambuista. Suku tarjoaa merkittäviä ekosysteemipalveluja, mutta kärsii myös ihmisen aiheuttamista uhkista, joten sen tuntemus ja suojelu ovat tärkeitä vuoristoekosysteemien säilyttämiseksi.
Huomionarvoiset lajit
Chusquea culeou, eteläisestä Chilestä ja läntisestä Argentiinasta peräisin oleva colihue-ruoko, on merkittävin pakkasta parhaiten sietävä eteläamerikkalainen bambu, ja se on ainoa bambu, jota on kasvatettu menestyksekkäästi lauhkealla pohjoisella pallonpuoliskolla, ja se on kasvanut menestyksekkäästi koristekasvina pohjoiseen Skotlantiin asti. Mapuches-intiaanit käyttivät colihue-ruokoa soittimien valmistukseen ja keihäänheittoon Araucon sodan aikana.
Chusquea quila (espanjaksi quila) on Colihue-lajista poiketen levittäytyvä tai köynnöskasvuinen. Se suosii märkiä paikkoja eikä kasva yli 500 metrin korkeudessa, jossa C. coleou on hallitsevampi. Chusquea quila voi muodostaa puhtaita metsiköitä, joita kutsutaan quilantaleiksi. Hyvin harvat kasvit voivat kasvaa tämän lajin alla.
Taksonomia
Chusquea-sukuun kuuluu nyt lajeja, jotka aiemmin luokiteltiin Dendragrostis-, Rettbergia-, Swallenochloa- ja Neurolepis-luokkiin. Suku on järjestetty kolmeen alasukuun, alalahkoon Rettbergia, alalahkoon Swallenochloa ja alalahkoon Chusquea, vaikka molekyylitodisteet tukevat vain monofyleettistä alalahkoa Rettbergia.
Laji
- Chusquea abietifolia
- Chusquea acuminata
- Chusquea albilanata
- Chusquea amistadensis
- Chusquea andina
- Chusquea anelythra
- Chusquea anelytroides
- Chusquea angustifolia
- Chusquea antioquensis
- Chusquea aperta
- Chusquea arachniformis
- Chusquea aristata
- Chusquea aspera
- Chusquea asymmetrica
- Chusquea attenuata
- Chusquea baculifera
- Chusquea bahiana
- Chusquea bambusoides
- Chusquea barbata
- Chusquea bilimekii
- Chusquea bradei
- Chusquea caparaoensis
- Chusquea capitata
- Chusquea capituliflora
- Chusquea ciliata
- Chusquea circinata
- Chusquea cordata
- Chusquea coronalis
- Chusquea costaricensis
- Chusquea culeou
- Chusquea cumingii
- Chusquea cylindrica
- Chusquea decolorata
- Chusquea deficiens
- Chusquea deflexa
- Chusquea delicatula
- Chusquea depauperata
- Chusquea diversiglumis
- Chusquea dombeyana
- Chusquea elata
- Chusquea elegans
- Chusquea erecta
- Chusquea exasperata
- Chusquea falcata
- Chusquea fasciculata
- Chusquea fendleri
- Chusquea fernandeziana
- Chusquea foliosa
- Chusquea galeottiana
- Chusquea gigantea
- Chusquea glauca
- Chusquea glomerata
- Chusquea gracilis
- Chusquea grandiflora
- Chusquea guirigayensis
- Chusquea hatschbackii
- Chusquea heterophylla
- Chusquea huantensis
- Chusquea ibiramae
- Chusquea inamoena
- Chusquea juergensii
- Chusquea laegaardii
- Chusquea lanceolata
- Chusquea latifolia
- Chusquea lehmannii
- Chusquea leonardiorum
- Chusquea leptophylla
- Chusquea liebmannii
- Chusquea ligulata
- Chusquea linearis
- Chusquea londoniae
- Chusquea longifolia
- Chusquea longiligulata
- Chusquea longipendula
- Chusquea longiprophylla
- Chusquea longispiculata
- Chusquea lorentziana
- Chusquea loxensis
- Chusquea maclurei
- Chusquea macrostachya
- Chusquea maculata
- Chusquea magnifolia
- Chusquea meyeriana
- Chusquea microphylla
- Chusquea mimosa
- Chusquea mollis
- Chusquea montana
- Chusquea muelleri
- Chusquea nana
- Chusquea nelsonii
- Chusquea neurophylla
- Chusquea nudiramea
- Chusquea nobilis
- Chusquea nutans
- Chusquea oligophylla
- Chusquea oxylepis
- Chusquea pallida
- Chusquea paludicola
- Chusquea patens
- Chusquea perligulata
- Chusquea perotensis
- Chusquea peruviana
- Chusquea petiolata
- Chusquea picta
- Chusquea pinifolia
- Chusquea pittieri
- Chusquea pohlii
- Chusquea polyclados
- Chusquea pubescens
- Chusquea pubispicula
- Chusquea pulchella
- Chusquea purdieana
- Chusquea quila
- Chusquea ramosissima
- Chusquea renvoizei
- Chusquea repens
- Chusquea rigida
- Chusquea riosaltensis
- Chusquea robusta
- Chusquea scabra
- Chusquea scandens
- Chusquea sclerophylla
- Chusquea sellowii
- Chusquea serpens
- Chusquea serrulata
- Chusquea silverstonei
- Chusquea simpliciflora
- Chusquea smithii
- Chusquea sneidernii
- Chusquea spadicea
- Chusquea spathacea
- Chusquea spectabilis
- Chusquea spencei
- Chusquea spicata
- Chusquea steyermarkii
- Chusquea straminea
- Chusquea subtessellata
- Chusquea subtilis
- Chusquea subulata
- Chusquea sulcata
- Chusquea talamancensis
- Chusquea tarmensis
- Chusquea tenella
- Chusquea tessellata
- Chusquea tomentosa
- Chusquea tonduzii
- Chusquea tovari
- Chusquea tuberculosa
- Chusquea uliginosa
- Chusquea uniflora
- Chusquea urelytra
- Chusquea valdiviensis
- Chusquea villosa
- Chusquea virgata
- Chusquea vulcanalis
- Chusquea wilkesii
- Chusquea windischii
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Chusquea?
V: Chusquea on ruohokasvien heimoon kuuluva ikivihreiden bambujen suku.
K: Missä useimmat Chusquea-lajit ovat kotoisin?
V: Useimmat Chusquea-lajit ovat kotoisin Latinalaisen Amerikan vuoristoalueilta Meksikosta Chilen ja Argentiinan eteläosiin.
K: Millä nimellä Chusqueaa joskus kutsutaan?
V: Chusquea-lajia kutsutaan joskus eteläamerikkalaisiksi vuoristobambuiksi.
K: Ovatko Chusquean varret onttoja vai kiinteitä?
V: Toisin kuin useimpien muiden heinäkasvien, Chusquea-lajien varret ovat kiinteitä, eivät onttoja.
K: Mitä eläimiä liittyy Chusquea-lajin kasvustoihin?
V: Chusquea-kasvustoihin liittyvät eläimet ovat muun muassa inkeroistukka ja pehmytkortikka.
K: Ovatko Chusquea-bambut iki- vai lehtivihreitä?
V: Chusquea-bambut ovat ikivihreitä.
K: Mihin heimoon Chusquea kuuluu?
V: Chusquea kuuluu heinäkasvien heimoon.
Etsiä