Siviilioikeus common law -maissa: määritelmä ja keskeiset piirteet
Siviilioikeus common law -maissa: selkeä määritelmä ja keskeiset piirteet — ryhmäkanteet, rangaistusluonteiset vahingonkorvaukset ja amerikkalaiset vs. eurooppalaiset erot
Siviilioikeus on common law -maiden oikeudenhaara, joka säätelee yksityisten osapuolten välisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Siviilioikeus käsittelee esimerkiksi sopimus- ja vahingonkorvausoikeutta, omaisuuteen liittyviä kysymyksiä, perheoikeutta ja perintöasioita. Toinen common law -oikeuden haara on rikosoikeus. Siviilioikeus koskee velvoitteita, joita yksilöt ovat velkaa toisilleen tai tiettyihin julkisiin toimintoihin liittyen (esim. verot tai hallinnolliset korvaukset), mutta se ei koske rangaistuksia rikoksista: velvollisuus olla tekemättä rikoksia on rikosoikeuden alueella.
Amerikkalainen siviilioikeus eroaa monin tavoin monista eurooppalaisista oikeusjärjestelmistä, jotka perustuvat enemmän kirjattuun lainsäädäntöön (siviililaki/Code). Common law -järjestelmissä oikeuskäytäntö (tuomioistuinten ennakkopäätökset) ja tuomareiden oikeuskäytännön kehitys ovat keskeisiä oikeudenlähteitä. Yhdysvalloissa kaksi erottuvaa piirrettä ovat ryhmäkanteet (class actions) ja mahdollisuus saada rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia (punitive damages) vahingonkorvausasioissa, mikä voi johtaa huomattaviin korvaussummiin.
Keskeiset osa-alueet ja piirteet
- Sopimusoikeus: sopimuksen syntyminen, sitovuus, täytäntöönpano ja korvaus sopimusrikkomuksista. Common law -järjestelmissä keskeinen käsite on usein "consideration" (vastike), joka erottaa sopimuksen esim. pelkästä lahjasta.
- Vahingonkorvausoikeus (tort): kattaa huolimattomuudesta (negligence), tahallisista tekoista ja tiukasta vastuusta johtuvat vahingot. Korvaukset voivat olla kompensoivia (compensatory) tai rangaistusluonteisia.
- Oikeudenmukaisuusoikeus ja oikeustekniset hyvitykset: tuomioistuimet voivat myöntää rahakorvausten lisäksi kieltotuomioita (injunctions), täytäntöönpanomääräyksiä tai erityissuorituksia (specific performance) sopimuksissa.
- Oikeusperiaatteet ja ennakkotapausjärjestelmä: stare decisis -periaate merkitsee, että aiemmat tuomioistuinratkaisut sitovat alempia tuomioistuimia, mikä luo ennustettavuutta ja oikeuskäytännön kehitystä.
- Prosessuaaliset piirteet: siviiliprosessissa käytetään usein laajaa todistusaineiston vaihdantaa (discovery), mahdollisuutta valamiehistöön tietyissä asioissa, sekä eriasteisia menettelyjä kuten summary judgment -ratkaisuja ja valitusasteita.
- Vastuuperiaatteet: esimerkiksi verraten todennäköisyyteen perustuva todistustaakka (preponderance of the evidence) eroaa rikosoikeuden korkeammasta näyttövaatimuksesta.
Miksi Yhdysvalloissa on paljon siviilikannekäytäntöä?
Monia selittäviä tekijöitä ovat muun muassa oikeudellisen edun (contingency fee) järjestelmät, laaja discoveryn käyttö, valamiehistön merkitys ja kulttuuriset erottuvuudet vastuukysymyksissä. Lisäksi vakuutuskäytännöt ja yksityisten korvausvaatimusten rooli terveydenhuollon kustannusten kattaessa (tai olla kattamatta) vaikuttavat siihen, että amerikkalaiset haastavat usein oikeuteen korvauksista ja sairauskuluista, jotka joissain muissa maissa katetaan laajemmasti julkisella sairausvakuutuksella tai valtion korvausmekanismein.
Muita huomioitavia seikkoja
- Ryhmäkanteet: mahdollistavat suuren joukon edustavan kanteen, mikä tekee pienistä yksittäisestä korvausvaatimuksista taloudellisesti kannattavia nostaa tuomioistuimeen.
- Rangaistusluonteiset korvaukset: niiden tarkoitus on rangaista tekijää ja estää vastaavia tekoja tulevaisuudessa; niiden suuruudesta ja soveltamisesta käydään myös poliittista ja oikeudellista keskustelua.
- Lainsäädännölliset erot: vaikka common law muodostaa perustan, kongressin tai parlamentin säädökset (statutes) voivat muuttaa tai rajoittaa oikeuskäytännön soveltamista tietyillä aloilla (esim. kuluttajansuoja, ympäristölainsäädäntö).
- Sovittelu ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät: monet siviilikannat ratkaistaan sovinnollisesti tai välimiesmenettelyssä ilman täyttä oikeudenkäyntiä.
- Aikarajat ja prosessit: kanteet voivat vanhentua määräajassa (statute of limitations) ja menettelylliset vaatimukset vaikuttavat tapauksiin merkittävästi.
Yhteenvetona: common law -maan siviilioikeus rakentuu vahvasti tuomioistuinten ennakkopäätösten ja lainsäädännön vuorovaikutukselle. Se kattaa laajan kirjon yksityisoikeudellisia kysymyksiä ja painottaa sekä oikeudellisia että oikeudenmukaisuuteen liittyviä hyvityksiä. Eri maille ominaiset instituutiot, vakuutusratkaisut ja prosessuaaliset tavat selittävät huomattavat erot esimerkiksi amerikkalaisen ja monien eurooppalaisten järjestelmien välillä.
Siviilitapaukset
Siviilioikeus käsittelee esimerkiksi avioeroa, lasten huoltajuutta ja elatusapua sekä niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Sopimusasiat, vahingonkorvausasiat (kun joku loukkaantuu ja hakee korvausta) ja rikokset, jotka käsitellään rikostuomioistuimessa ja sen jälkeen siviilioikeudessa. Esimerkkeinä voidaan mainita rattijuopumuksesta tai yliajosta johtuvat tapaukset.
Siviilitapauksissa käytetään alhaisempaa todisteiden ylivoimaista näyttöä, kun taas rikosoikeudellisissa tapauksissa käytetään korkeampaa näyttöä, joka on perustellun epäilyn rajoissa. Esimerkkinä eroista ja siitä, että sama rikos voi johtaa sekä rikos- että siviilioikeudenkäyntiin, ovat O. J. Simpsonin oikeudenkäynnit. Hänen rikosoikeudenkäynnissään valamiehistö päätti, että todisteet eivät täyttäneet korkeampaa vaatimustasoa, joten hänet vapautettiin murhasyytteistä. Siviilioikeudellisessa kuolemantuottamusta koskevassa oikeudenkäynnissä hänet kuitenkin todettiin syylliseksi.
Siviilioikeudenkäynnit valamiehistöllä
Oikeus valamiehistön oikeudenkäyntiin siviiliasioissa on Yhdysvalloissa, mutta vain harvoissa muissa maissa. Englannissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa valamiehistöoikeudenkäynnit on lähes kokonaan poistettu ja niissä on siirrytty penkkioikeudenkäynteihin. Yhdysvalloissa alle 1 prosentti siviilioikeudenkäynneistä on valamiehistöoikeudenkäyntejä. Siellä, missä valamiehistöä käytetään, valamiehistön läsnäolo on muuttanut siviiliprosessien muotoa. Valamiehistö on kutsuttava koolle, sen on kuultava todistajia ja käytävä läpi todisteet ennen kuin se tekee päätöksensä. Tuomion on puolestaan noudatettava tuomarin antamia ohjeita.
Siviilioikeudenkäynnit
Siviilioikeudenkäynnit käydään yleensä eri tavalla kuin valamiehistöoikeudenkäynnit. Tuomarit suosivat yleensä sovintoratkaisuja oikeudenkäyntien sijasta ja suosivat penkkioikeudenkäyntejä, koska ne säästävät aikaa. Tuomari voi tehostaa asian käsittelyä pyytämällä sitä, mitä hän haluaa nähdä ja kuulla, eikä sitä, mitä esitetään valamiehistöä varten.
Penkkikokeilla on useita etuja. Ne ovat yleensä paljon vähemmän muodollisia kuin valamiehistöoikeudenkäynti. Molempien osapuolten asianajajat voivat yleensä sopia tapauksen tosiseikoista ennen oikeudenkäynnin alkua. Näin voidaan säästää paljon aikaa, joka muuten kuluisi todistajien kuulemiseen ja todisteiden tarkasteluun. Näin voidaan säästää oikeudenkäynnin kustannuksissa. Valamiehistöoikeudenkäynnissä tuomarin on annettava valamiehistölle ohjeet ennen asian käsittelyä. Jos tuomari tekee ohjeissaan virheen, sitä kutsutaan kumoavaksi virheeksi, ja sitä voidaan käyttää muutoksenhaun perusteena. Penkkioikeudenkäynnissä tuomari ei anna ohjeita, koska valamiehistöä ei ole. Tämä tarkoittaa, että tuomaria ei voida kumota ohjeissa olevan virheen vuoksi.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Siviililaki
- Hallinto-oikeus
- Liittovaltion siviiliprosessisäännöt
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on siviilioikeus?
A: Siviilioikeus on common law -maiden oikeudenhaara, joka käsittelee velvollisuuksia, joita yksilöt ovat velkaa muille ihmisille tai hallitukselle.
K: Mitä on rikosoikeus?
V: Rikosoikeus on common law -oikeuden toinen haara, joka käsittelee rikoksia, jotka kohdistuvat koko yhteiskuntaan.
K: Mitä siviilioikeus ei sisällä?
V: Siviilioikeus sulkee pois velvollisuuden olla tekemättä rikoksia.
K: Miten amerikkalainen siviilioikeus eroaa eurooppalaisista järjestelmistä?
V: Amerikkalainen siviilioikeus eroaa huomattavasti eurooppalaisista järjestelmistä kahdella tavalla: ryhmäkanteet ja rangaistusluonteisten vahingonkorvausten myöntäminen vahingonkorvausasioissa.
K: Mitä ryhmäkanteet ovat?
V: Ryhmäkanteet ovat oikeudenkäynnin tyyppi, jossa suuri joukko ihmisiä haastaa vastaajan oikeuteen suuremman ryhmän puolesta, joka on kärsinyt samanlaista vahinkoa.
K: Mitä ovat vahingonkorvaukset vahingonkorvausasioissa?
V: Vahingonkorvaukset vahingonkorvausoikeudellisissa asioissa ovat vahingonkorvauksia, jotka myönnetään kantajalle ja jotka ylittävät vahingonkorvauksen määrän, joka on tarpeen hänen menetystensä korvaamiseksi. Niiden tarkoituksena on rangaista vastaajaa tämän teoista.
K: Miksi monet ihmiset muissa maissa hämmästelevät siviilioikeudenkäyntien määrää Yhdysvalloissa?
V: Monet ihmiset muissa maissa hämmästelevät siviilioikeudellisten tapausten määrää Yhdysvalloissa, koska amerikkalaiset haastavat monenlaisissa tapauksissa oikeuteen korvauksista ja sairauskuluista, jotka katetaan muissa maissa kansallisilla sairausvakuutuksilla ja valtion korvausohjelmilla.
Etsiä