Kodifikaatio (laki)
Oikeudessa kodifiointi on prosessi, jossa kootaan ja muotoillaan uudelleen tietyn lainkäyttöalueen lainsäädäntö. Ne luetellaan yleensä aihepiireittäin, ja niistä muodostetaan oikeudellinen säännöstö (koodeksi tai lakikirja). Kodifikaatio on siviilioikeudellisille lainkäyttöalueille ominainen piirre.
Historia
Muinaisen Sumerin Ur-Nammun säännöstö laadittiin noin 2100-2050 eKr. Se on varhaisin tunnettu säilynyt siviililaki. Kolme vuosisataa myöhemmin Babylonian kuningas Hammurabi antoi hänen mukaansa nimetyn lakikokoelman.
Uskonnolliset lait, kuten Toora, kodifioitiin. Merkittäviä kodifikaatioita kehitettiin muinaisessa Rooman valtakunnassa Lex Duodecim Tabularumin kokoelmien myötä. Paljon myöhemmin koottiin Corpus Iuris Civilis. Nämä kodifioidut lait olivat pikemminkin poikkeuksia kuin sääntö. Suurimman osan antiikin historiasta Rooman lait jätettiin enimmäkseen kodifioimatta.
Ensimmäinen pysyvä kodifioitu lakijärjestelmä löytyi Kiinasta. Tämä tapahtui, kun Tangin säännöstö laadittiin vuonna 624 jKr. Se muodosti Kiinan rikoslain perustan. Tämän jälkeen se korvattiin Suurella Qingin oikeudellisella säännöstöllä. Tämä säännöstö puolestaan kumottiin vuonna 1912 Xinhain vallankumouksen ja Kiinan tasavallan perustamisen jälkeen. Kiinan tasavallan uudet lait saivat vaikutteita saksalaisesta kodifioidusta teoksesta, Bürgerliches Gesetzbuchista. Erittäin vaikutusvaltainen esimerkki Euroopassa oli Ranskan Napoleonin lakikokoelma vuodelta 1804.
Toinen varhainen lakijärjestelmä on Manun laatima hindulaki, jota kutsutaan nimellä Manu Smriti. Ne ovat peräisin 2. vuosisadalta eaa. Siviililakien käyttö islamilaisessa sharia-lainsäädännössä alkoi ottomaanien valtakunnassa 1500-luvulla jKr.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä kodifikaatio on oikeudessa?
V: Kodifiointi on oikeudessa prosessi, jossa kootaan ja laaditaan uudelleen jonkin lainkäyttöalueen laki.
K: Mitä kodifiointi johtaa?
V: Kodifioinnin tuloksena syntyy oikeudellinen säännöstö, joka yleensä luetellaan aihepiireittäin koodeksin tai lakikirjan muodossa.
K: Mikä on siviilioikeudellisten oikeudenkäyttöalueiden tunnusmerkki?
V: Siviilioikeudellisten oikeudenkäyttöalueiden tunnusmerkki on kodifiointi.
K: Mitä kodifioinnilla saavutetaan?
V: Kodifioinnilla kerätään ja muotoillaan uudelleen tietyn lainkäyttöalueen laki oikeudelliseksi säännöstöksi.
K: Mikä on koodeksi oikeudessa?
V: Oikeudellisella koodeksilla tarkoitetaan lakikirjaa, johon on kodifiointiprosessin tuloksena koottu yhteenveto lainkäyttöalueen lainsäädännöstä aihepiireittäin.
K: Mitä lainkäyttöalueita kodifiointi koskee?
V: Kodifiointi koskee erityisesti siviilioikeudellisia lainkäyttöalueita.
K: Mitä lain uudelleenmuotoiluun liittyy kodifioinnissa?
V: Lain uudelleenmuotoiluun kodifioinnissa kuuluu lakien järjestäminen aihepiireittäin ja niiden selventäminen, jotta ne olisivat yleisölle helpommin saatavilla ja ymmärrettävämpiä.
