Conrad Gessner: sveitsiläinen luonnontieteilijä ja bibliografi
Conrad Gessner — sveitsiläinen luonnontieteilijä ja bibliografi, Historiae animaliumin pioneeri; tutustu hänen elämäänsä, tieteellisiin saavutuksiinsa ja kasvisuku Gesnerian perintöön.
Conrad Gessner (tai Konrad Gessner, 26. maaliskuuta 1516 - 13. joulukuuta 1565) oli sveitsiläinen luonnontieteilijä ja bibliografi. Hänen viisiosainen teoksensa Historiae animalium (1551-1558) on modernin eläintieteen edelläkävijä. Kukkiva kasvisuku Gesneria on nimetty hänen mukaansa.
Elämä ja ura
Conrad Gessner syntyi Zürichissä 26. maaliskuuta 1516. Hän opiskeli klassisia aineita ja lääketiedettä, ja toimi sekä lääkärinä että tutkijana. Gessner oli laajasti verkottunut eurooppalaiseen oppineistoon: hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa muiden tutkijoiden, keräilijöiden ja kustantajien kanssa, mikä auttoi häntä kokoamaan tietoa ja lähdeaineistoa teoksiaan varten.
Tärkeimmät teokset
Gessnerin tuotanto on monipuolinen; hänen merkittävimpiä teoksiaan ovat muun muassa:
- Bibliotheca universalis (1545) — varhainen yritys luetteloida ja jäsennellä kirjallisuutta antiikin ja oman ajan tekijöiden osalta. Teos toimi eräänlaisena yleisbibliografiana, jossa oli maininnat kirjoittajista ja heidän teoksistaan eri kielillä.
- Historiae animalium (1551–1558) — hänen tunnetuin teoksensa, viisiosainen lajikuvauskokoelma, jossa yhdistyvät antiikin lähteiden tiedot, myöhemmin kerätty kirjallisuus ja omat havaintotiedot. Teoksessa on runsaasti kuvauksia ja kuvitusta, ja se vaikutti voimakkaasti myöhempään eläintieteelliseen kirjallisuuteen.
- Lisäksi Gessner julkaisi lääketieteellisiä ja naturalistisia kirjoituksia, kuvakokoelmia sekä useita pienempiä tutkimuksia eri aloilta.
Tieteellinen lähestymistapa ja vaikutus
Gessner pyrki yhdistämään klassisten auktoriteettien (kuten Aristoteleen ja Plinin) kuvaukset omiin havaintoihinsa ja nykyaikaisiin lähteisiin. Hän kiinnitti huomiota myös kuvamateriaaliin: teoksissaan hän käytti ja tilasi runsaasti kuvitusta, mikä teki tiedosta helpommin lähestyttävää ja vertailtavaa. Gessnerin metodi — lähteiden tarkastelu, oman havainnon korostaminen ja laaja kokoelmatyö — oli merkittävä siirto kohti nykyaikaista luonnontiedettä ja bibliografista systematiikkaa.
Perintö
Gessnerin vaikutus näkyy sekä eläin- ja kasvitieteessä että kirjallisuustutkimuksessa. Monet myöhemmät luonnontieteilijät ja taksonomit omaksuivat hänen järjestelyperiaatteitaan; hänen mukaansa nimetty kasvisuku Gesneria (perheessä Gesneriaceae) kertoo hänen asemastaan botanisen tutkimuksen historiaa. Gessnerin laajat muistiinpanot, kirjeenvaihto ja käsikirjoitukset ovat arvokas lähde tutkijoille, ja niitä säilytetään eri kirjastoissa ja arkistoissa.
Vaikka tieteellinen maailma on sittemmin muuttunut ja systematiikka kehittynyt, Conrad Gessneria pidetään edelleen yhtenä renessanssin merkittävimmistä luonnontutkijoista ja bibliografeista, jonka työt auttoivat siirtymää auktoriteettikeskeisestä oppineisuudesta kohti havaintoihin perustuvaa tutkimusta.
Ura
Hän opiskeli Strasbourgissa, Bourgesissa (1532-1533) ja Pariisissa. Vuonna 1535 uskonnolliset levottomuudet ajoivat hänet takaisin Zürichiin, jossa hän solmi harkitsemattoman avioliiton. Hänen ystävänsä tulivat hänen avukseen, mahdollistivat hänen opiskelunsa Baselissa (1536) ja hankkivat hänelle vuonna 1537 kreikan kielen professuurin vastaperustetussa Lausannen akatemiassa (joka silloin kuului Berniin). Täällä hänellä oli vapaa-aikaa omistautua tieteellisille tutkimuksille, erityisesti kasvitieteelle.
Vuosina 1540-1541 hän vieraili Montpellier'n kuuluisassa lääketieteellisessä yliopistossa, suoritti lääketieteen tohtorin tutkinnon (1541) Baselissa ja asettui sen jälkeen työskentelemään Zürichiin, jossa hän sai fysiikan lehtorin viran Carolinumissa, joka oli Zürichin yliopiston edeltäjä. Siellä hän vietti loppuelämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomaanmatkoja ja vuosittaisia kesäisiä kasvitieteellisiä matkoja kotimaassaan. Hän omistautui valmistelemaan teoksia monista erilaisista aiheista. Hän kuoli ruttoon aateloinnin jälkeisenä vuonna.
Works
Aikalaisilleen hän oli parhaiten tunnettu kasvitieteilijänä, vaikka hänen kasvitieteelliset käsikirjoituksensa julkaistiin vasta kauan hänen kuolemansa jälkeen (Nürnbergissä, 1751-1771, 2 volyymia, folio), ja hän itse julkaisi vain Enchiridion historiae plantarum -teoksen (1541) ja Catalogus plantarum -teoksen (1542) neljällä kielellä.
Vuonna 1545 hän julkaisi merkittävän Bibliotheca universalis -teoksensa (toim. J. Simler 1574), joka oli oletettavasti luettelo (latinaksi, kreikaksi ja hepreaksi) kaikista koskaan eläneistä kirjailijoista ja heidän teostensa otsikoista jne. Toinen osa, Pandectarium sive partitionum universalium Conradi Gesneri Ligurini libri xxi, ilmestyi vuonna 1548; tuolloin oli saatu päätökseen vain yhdeksäntoista kirjaa. Viimeinen, teologinen tietosanakirja, julkaistiin vuonna 1549, mutta toiseksi viimeistä edellistä, joka oli tarkoitus sisällyttää hänen lääketieteelliset teoksensa, ei koskaan saatu valmiiksi.
Hänen suuri eläintieteellinen teoksensa Historiae animalium ilmestyi Zürichissä neljänä niteenä (nelivarvas-, lintu- ja kalateokset) foliossa 1551-1558, ja viides osa (käärmeet) julkaistiin vuonna 1587. Tämä teos on modernin eläintieteen lähtökohta. Gessner ei tyytynyt näin laajoihin teoksiin, vaan julkaisi vuonna 1555 kirjan nimeltä Mithridates de differentis linguis, joka käsitteli noin 130 tunnettua kieltä ja sisälsi Isä meidän -rukouksen kahdellakymmenelläkahdella kielellä, ja vuonna 1556 ilmestyi hänen painoksensa Claudius Aelianuksen teoksista.
Gessnerin teos Fossiilisia esineitä sisältää muun muassa tunnustuksen joidenkin fossiilien todellisesta orgaanisesta luonteesta.
Muille kuin tieteellisille lukijoille Gessner tunnetaan parhaiten hänen rakkaudestaan vuoristoon (lumirajan alapuolella) ja lukuisista retkistään vuorten keskelle, joita hän teki osittain kasvitieteilijänä, mutta myös liikunnan ja luonnon kauneudesta nauttimisen vuoksi. Vuonna 1541 hän liitti Libellus de lacte et operibus lactariis -teoksensa liitteeksi Glaruksen ystävälleen J. Vogelille osoitetun kirjeen, jossa hän kertoi vuorten ihmeellisyydestä, rakkaudestaan niitä kohtaan ja vakaasta päätöksestään kiivetä vuosittain vähintään yhdelle vuorelle, ei ainoastaan kerätäkseen kukkia vaan myös harjoittaakseen kehoaan. Vuonna 1555 Gessner julkaisi kertomuksen (Descriptio Montis Fracti sive Montis Pilati) retkestään Gnepfsteinille (1920 m), joka on Pilatus-ketjun alin kohta.
Huom:
- Gessner kuvasi ensimmäisenä ruskean rotan Euroopassa.
- Gessner oli osittain vastuussa teoksesta Insectorum, sive, Minimorum animalium theatrum eli Hyönteisten teatteri, Tämän teoksen kirjoittivat yhdessä Gessner (postuumisti), Edward Wotton, Thomas Muffet ja Thomas Penny.
- Gessner kuvasi vuonna 1551 ensimmäisenä rasvakudoksen.
Historiae Animalium -teoksen nimiölehti
Conrad Gesnerin alkuperäinen piirros Fragaria vescasta (metsämansikka tai fraises des bois).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Conrad Gessner?
V: Conrad Gessner oli sveitsiläinen luonnontieteilijä ja bibliografi.
K: Mikä on yksi hänen tärkeimmistä panoksistaan tieteelle?
V: Yksi hänen tärkeimmistä panoksistaan tieteelle on hänen viisiosainen teoksensa "Historiae animalium", joka on modernin eläintieteen edeltäjä.
K: Milloin Conrad Gessner syntyi ja milloin hän kuoli?
V: Conrad Gessner syntyi 26. maaliskuuta 1516 ja kuoli 13. joulukuuta 1565.
K: Mikä on Conrad Gessnerin mukaan nimetyn kukkakasvien suvun nimi?
V: Conrad Gessnerin mukaan nimetty kukkivien kasvien suku on Gesneria.
K: Mitä on bibliografia?
V: Bibliografia on kirjojen ja muiden kirjallisten teosten tutkimista.
K: Mistä muista aloista Conrad Gessner oli kiinnostunut luonnonhistorian lisäksi?
V: Conrad Gessner oli kiinnostunut myös lääketieteestä, kasvitieteestä ja teologiasta.
K: Miten Conrad Gessner on vaikuttanut nykyaikaisen tieteen kehitykseen?
V: Conrad Gessnerin luonnonhistoriallinen työ, erityisesti hänen viisiosainen teoksensa eläimistä, on vaikuttanut nykyaikaisen eläintieteen kehitykseen.
Etsiä