Conrad Gessner

Ura

Hän opiskeli Strasbourgissa, Bourgesissa (1532-1533) ja Pariisissa. Vuonna 1535 uskonnolliset levottomuudet ajoivat hänet takaisin Zürichiin, jossa hän solmi harkitsemattoman avioliiton. Hänen ystävänsä tulivat hänen avukseen, mahdollistivat hänen opiskelunsa Baselissa (1536) ja hankkivat hänelle vuonna 1537 kreikan kielen professuurin vastaperustetussa Lausannen akatemiassa (joka silloin kuului Berniin). Täällä hänellä oli vapaa-aikaa omistautua tieteellisille tutkimuksille, erityisesti kasvitieteelle.

Vuosina 1540-1541 hän vieraili Montpellier'n kuuluisassa lääketieteellisessä yliopistossa, suoritti lääketieteen tohtorin tutkinnon (1541) Baselissa ja asettui sen jälkeen työskentelemään Zürichiin, jossa hän sai fysiikan lehtorin viran Carolinumissa, joka oli Zürichin yliopiston edeltäjä. Siellä hän vietti loppuelämänsä lukuun ottamatta muutamia ulkomaanmatkoja ja vuosittaisia kesäisiä kasvitieteellisiä matkoja kotimaassaan. Hän omistautui valmistelemaan teoksia monista erilaisista aiheista. Hän kuoli ruttoon aateloinnin jälkeisenä vuonna.

 

Works

Aikalaisilleen hän oli parhaiten tunnettu kasvitieteilijänä, vaikka hänen kasvitieteelliset käsikirjoituksensa julkaistiin vasta kauan hänen kuolemansa jälkeen (Nürnbergissä, 1751-1771, 2 volyymia, folio), ja hän itse julkaisi vain Enchiridion historiae plantarum -teoksen (1541) ja Catalogus plantarum -teoksen (1542) neljällä kielellä.

Vuonna 1545 hän julkaisi merkittävän Bibliotheca universalis -teoksensa (toim. J. Simler 1574), joka oli oletettavasti luettelo (latinaksi, kreikaksi ja hepreaksi) kaikista koskaan eläneistä kirjailijoista ja heidän teostensa otsikoista jne. Toinen osa, Pandectarium sive partitionum universalium Conradi Gesneri Ligurini libri xxi, ilmestyi vuonna 1548; tuolloin oli saatu päätökseen vain yhdeksäntoista kirjaa. Viimeinen, teologinen tietosanakirja, julkaistiin vuonna 1549, mutta toiseksi viimeistä edellistä, joka oli tarkoitus sisällyttää hänen lääketieteelliset teoksensa, ei koskaan saatu valmiiksi.

Hänen suuri eläintieteellinen teoksensa Historiae animalium ilmestyi Zürichissä neljänä niteenä (nelivarvas-, lintu- ja kalateokset) foliossa 1551-1558, ja viides osa (käärmeet) julkaistiin vuonna 1587. Tämä teos on modernin eläintieteen lähtökohta. Gessner ei tyytynyt näin laajoihin teoksiin, vaan julkaisi vuonna 1555 kirjan nimeltä Mithridates de differentis linguis, joka käsitteli noin 130 tunnettua kieltä ja sisälsi Isä meidän -rukouksen kahdellakymmenelläkahdella kielellä, ja vuonna 1556 ilmestyi hänen painoksensa Claudius Aelianuksen teoksista.

Gessnerin teos Fossiilisia esineitä sisältää muun muassa tunnustuksen joidenkin fossiilien todellisesta orgaanisesta luonteesta.

Muille kuin tieteellisille lukijoille Gessner tunnetaan parhaiten hänen rakkaudestaan vuoristoon (lumirajan alapuolella) ja lukuisista retkistään vuorten keskelle, joita hän teki osittain kasvitieteilijänä, mutta myös liikunnan ja luonnon kauneudesta nauttimisen vuoksi. Vuonna 1541 hän liitti Libellus de lacte et operibus lactariis -teoksensa liitteeksi Glaruksen ystävälleen J. Vogelille osoitetun kirjeen, jossa hän kertoi vuorten ihmeellisyydestä, rakkaudestaan niitä kohtaan ja vakaasta päätöksestään kiivetä vuosittain vähintään yhdelle vuorelle, ei ainoastaan kerätäkseen kukkia vaan myös harjoittaakseen kehoaan. Vuonna 1555 Gessner julkaisi kertomuksen (Descriptio Montis Fracti sive Montis Pilati) retkestään Gnepfsteinille (1920 m), joka on Pilatus-ketjun alin kohta.

Huom:

• Gessner kuvasi ensimmäisenä ruskean rotan Euroopassa.
• Gessner oli osittain vastuussa teoksesta Insectorum, sive, Minimorum animalium theatrum eli Hyönteisten teatteri, Tämän teoksen kirjoittivat yhdessä Gessner (postuumisti), Edward Wotton, Thomas Muffet ja Thomas Penny.
• Gessner kuvasi vuonna 1551 ensimmäisenä rasvakudoksen.

 
Historiae Animalium -teoksen nimiölehti  


Conrad Gesnerin alkuperäinen piirros Fragaria vescasta (metsämansikka tai fraises des bois).