AlegsaOnline.com

Naisten syrjinnän poistamisen yleissopimus (CEDAW) – määritelmä ja vaikutukset

CEDAW – selitys, merkitys ja vaikutukset: miten Naisten syrjinnän poistamisen yleissopimus turvaa naisten ihmisoikeudet ja edistää tasa-arvoa maailmanlaajuisesti.

Tekijä: Leandro Alegsa

23-12-2025

Kaikenlaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 1979 hyväksymä ja 3. syyskuuta 1981 voimaan tullut yleissopimus, joka kuuluu kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja jonka tarkoituksena on kieltää kaikenlainen naisiin kohdistuva syrjintä ja taata heidän ihmisoikeutensa ja vapautensa tasa-arvoisesti miesten kanssa. Vuoteen 2017 mennessä 189 maata oli ratifioinut tämän yleissopimuksen eli luvannut toteuttaa sen. Maat, jotka eivät olleet ratifioineet sitä, olivat Iran, Somalia, Etelä-Sudan, Tonga, Yhdysvallat ja Vatikaani.

Mitä CEDAW velvoittaa?

CEDAW (Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women) määrittelee naisiin kohdistuvan syrjinnän laajasti ja velvoittaa sopimusvaltiot ryhtymään sekä lainsäädännöllisiin että käytännön toimenpiteisiin syrjinnän poistamiseksi. Keskeisiä velvoitteita ovat muun muassa:

poistaa syrjivät lait ja käytännöt sekä säätää ja toimeenpanna laki, joka turvaa naisten ja miesten tasa-arvon;
ottaa käyttöön toimenpiteitä, kuten koulutusta ja tietoisuuskampanjoita, jotka purkavat sukupuolistereotypioita;
turvata naisten taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset ja sivistykselliset oikeudet ja pääsy palveluihin (esim. terveydenhuolto, koulutus, työmarkkinat);
suojella naisia väkivallalta, ihmiskaupalla ja hyväksikäytöltä;
ottaa käyttöön tilapäiset erityistoimet (temporary special measures) korjaamaan historiallista epätasa-arvoa.

Keskeiset artiklat ja tulkintalinjaukset

CEDAW:n artiklat käsittelevät muun muassa syrjinnän määritelmää (artikla 1), valtion yleisvelvoitetta kumota syrjintä (artikla 2), naisten osallistumista politiikkaan ja talouselämään (artiklat 7–8), terveyteen liittyviä oikeuksia (artikla 12), työelämän tasa-arvoa ja äitiysasemaa (artikla 11) sekä perheoikeutta ja avioliittoa (artikla 16). Komitea on antanut useita yleisohjeita (General Recommendations), esimerkiksi:

General Recommendation 19 (1992) – väkivalta naisia kohtaan tulkitaan ihmisoikeusrikkomukseksi;
General Recommendation 28 (2013) – korostaa usean syrjintäperusteisen yhdessä esiintyvän syrjinnän (intersectionality) huomioimista;
komitea on myös tulkinnut oikeuden terveyteen sisältävän laajemman pääsyn lisääntyvään ja turvalliseen lisääntymisterveyden palveluihin.

Seuranta ja toimeenpano

CEDAW:n toimeenpanoa valvoo YK:n CEDAW-komitea, joka koostuu asiantuntijoista. Sopimusvaltiot laativat komitealle määräaikaisia kertomuksia (initial and periodic reports) siitä, miten velvoitteet on pannaan toimeen. Komitea antaa kertomusten perusteella concluding observations eli suosituksia ja huomioita. Lisäksi on olemassa Optional Protocol (vuodelta 1999), joka antaa mahdollisuuden yksittäisten valitusten tutkimiseen ja kansallisten tilanteiden erityistutkimuksiin (inquiry procedure), kun valtio on ratifioinut myös tämän pöytäkirjan.

Vaikutukset käytännössä

CEDAW on ollut työkalu lainsäädännöllisille uudistuksille ja käytännön toimenpiteille monissa maissa. Sen avulla on muun muassa:

uudistettu perheoikeutta ja syrjiviä avioliittoon liittyviä säännöksiä;
kirkastettu työn, koulutuksen ja terveyspalveluiden tasa-arvoa koskevia säännöksiä;
vahvistettu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevia lakeja ja palveluja;
edistetty naisten osallistumista politiikkaan ja päätöksentekoon.

Vaikutus riippuu kuitenkin valtion poliittisesta tahdosta, kansallisesta lainsäädännöstä ja kansalaisyhteiskunnan aktiivisuudesta.

Rajoitukset ja kritiikki

CEDAW ei ole itsessään täytäntöönpanovalta; sen vaikutus perustuu sopimusvaltioiden sitoutumiseen, komitean suositusten vaikutukseen ja kansalaisyhteiskunnan valvontaan. Monissa maissa on tehty varauksia (reservations), jotka rajoittavat sopimuksen soveltamista esimerkiksi perheoikeudessa tai avioliittoon liittyvissä kysymyksissä. Kritiikkiä on myös siitä, että valtiot usein jättävät kertomukset myöhään ja suosituksia ei aina toimeenpaneta riittävästi.

Miten yksilö tai järjestö voi hyödyntää CEDAWia?

CEDAW tarjoaa joukon työkaluja oikeuksien edistämiseen:

käytä CEDAW:n normeja kansallisessa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä — tuomioistuimet ja lakimiehet voivat vedota sen periaatteisiin;
laadi ja toimita varjokertomuksia (shadow reports) komitealle yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa — nämä täydentävät valtion kertomuksia ja voivat vaikuttaa komitean suosituksiin;
jos valtio on ratifioinut Optional Protocolin, harkitse yksityisoikeudellista valitusta komitealle tilanteissa, joissa kotimaiset oikeussuojakeinot on käytetty loppuun;
yhteistyö kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja tasa-arvoviranomaisten kanssa voi vahvistaa toimeenpanoa ja seurantaa suositusten toteutumista.

Yhteenvetona: CEDAW on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän keskeinen väline naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelemiseksi. Sen tehokkuus riippuu kuitenkin valtioiden sitoutumisesta, kansallisesta toimeenpanosta ja kansalaisyhteiskunnan aktiivisuudesta suositusten seuraamisessa ja niiden vaatimuksessa.

Yleissopimuksen tila (vihreä:ratifioitu, keltainen:vain allekirjoitettu ja punainen:ei kumpikaan).

Pääsisältö

1 artikla Naisiin kohdistuvalla syrjinnällä tarkoitetaan kaikenlaista naisten ihmisoikeuksien ja vapauksien erottelua, poissulkemista tai rajoittamista.

2 artikla Maiden on kiellettävä kaikenlainen naisten syrjintä, jota harjoittavat kuka tahansa, mitkä tahansa ryhmät ja yritykset, ja niiden on muutettava kaikkia lakeja naisten suojelemiseksi syrjinnältä.

4 artikla Erityistoimenpiteet miesten ja naisten välisen todellisen tasa-arvon edistämiseksi ja äitinaisten suojelemiseksi eivät ole syrjintää.

5 artikla Poistetaan kaikki ennakkoluulot ja tavat, jotka perustuvat ajatukseen, jonka mukaan jompikumpi sukupuoli on alempi- tai ylempiarvoinen, tai stereotyyppisiin miesten ja naisten rooleihin.

6 artikla Naisten suojelu kaikelta ihmiskaupalta ja prostituutiolta.

7 artikla Naisten äänioikeus ja oikeus osallistua hallituksen politiikkaan.

8 artikla Naisten oikeus edustaa hallitustaan ja osallistua kansainvälisten järjestöjen toimintaan.

9 artikla Naisten oikeus vaihtaa kansalaisuutta ja avioliitossa ulkomaalaisen kanssa naiset eivät automaattisesti vaihda kansalaisuuttaan aviomiehen kansalaisuuden mukaan, ja heillä on sama oikeus kuin miehillä lapsensa kansalaisuuteen.

10 artikla Naisten syrjinnän poistaminen koulutuksen alalla;

a) samat edellytykset uran ja ammatinvalinnanohjauksen osalta
b) mahdollisuus käyttää samaa koulutusohjelmaa, samoja kokeita ja samaa opetushenkilöstöä.
c) Poistetaan kaikki stereotypiat miesten ja naisten roolista kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa.
d) Sama mahdollisuus saada stipendejä
g) samat mahdollisuudet osallistua urheiluun

11 artikla 1. Naisiin kohdistuvan syrjinnän poistaminen työelämässä.

2. Naisten syrjinnän estämiseksi avioliitossa ja äitiydessä ja heidän oikeutensa työhön on varmistettava, että maat ovat

a) kielletään seuraamukset tai irtisanominen raskauden tai äitiysloman vuoksi.
b) antaa äitiysloma, josta maksetaan palkkaa tai sosiaalietuuksia ilman, että entinen ammatti menetetään.
d) suojella raskaana olevia naisia haitallisilta töiltä.

12 artikla Syrjinnän poistaminen terveydenhuollon alalla.

13 artikla

a) Oikeus perhe-etuuksiin
b) oikeudet pankkilainaan ja luottokorttiin

14 artikla Syrjinnän poistaminen maaseudulla.

15 artikla Naisten ja miesten yhdenvertaisuus lain edessä, myös yksityisoikeudellisissa asioissa ja oikeustoimikelpoisuudessa.

16 artikla

a) Oikeus solmia avioliitto
b) Sama oikeus valita puoliso vapaasti.
c) Sama oikeus ja vastuu avioliiton aikana
d) samat oikeudet ja vastuu kuin vanhemmilla
e) samat oikeudet päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa lukumäärästä ja lapsivälistä.
g) samat henkilökohtaiset oikeudet kuin miehellä ja vaimolla, myös oikeus valita sukunimi, ammatti ja työ.

19-30 artiklassa käsitellään komiteaa, joka valvoo, että maat panevat täytäntöön tämän yleissopimuksen. Komitea koostuu 23 jäsenestä, jotka maat ovat valinneet. Heidän on oltava "moraalisesti korkea-arvoisia". Maiden on toimitettava komitealle vähintään joka neljäs vuosi kansallinen raportti, ja komitea toimittaa raportit YK:n talous- ja sosiaalineuvostolle.

Komitea antaa maille myös ehdotuksia naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseen liittyvistä asioista.

Valinnainen pöytäkirja

Tähän yleissopimukseen liittyy myös kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja. Siinä annetaan naisille, joiden ihmisoikeuksia on rikottu tässä yleissopimuksessa, mahdollisuus vedota Yhdistyneiden Kansakuntien komiteaan. Tähän mennessä, syyskuussa 2017, 109 maata on ratifioinut sen eli luvannut Yhdistyneille Kansakunnille toteuttaa sen.

Aiheeseen liittyvät sivut

Nainen
Naisten oikeudet
Syrjintä
Oikeus koulutukseen
Yhdistyneiden kansakuntien naisten kehitysrahasto

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus?

A: Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen vuonna 1979 hyväksymä yleissopimus ja kansainvälinen ihmisoikeuslaki.

K: Mikä oli kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen tavoite?

V: Kaikenlaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen tavoitteena oli kieltää kaikki naisiin kohdistuva syrjintä ja taata heidän ihmisoikeutensa ja vapautensa tasa-arvoisesti miesten kanssa.

Kysymys: Milloin kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tuli voimaan?

V: Kaikenlaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus tuli voimaan 3. syyskuuta 1981.

Kysymys: Kuinka monta maata on ratifioinut kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen?

V: Vuoteen 2017 mennessä 189 maata oli ratifioinut kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen.

Kysymys: Mitkä maat eivät olleet ratifioineet kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta vuoteen 2017 mennessä?

V: Iran, Somalia, Etelä-Sudan, Tonga, Yhdysvallat ja Vatikaani eivät olleet ratifioineet kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta vuoteen 2017 mennessä.

Kysymys: Mitä tarkoittaa, että maa ratifioi kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen?

V: Kun maa ratifioi kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, se on antanut lupauksen toteuttaa yleissopimus ja kieltää kaiken naisiin kohdistuvan syrjinnän sekä taata naisten ihmisoikeudet ja vapauden tasa-arvoiselta pohjalta miesten kanssa.

Kysymys: Kuinka tärkeä kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on naisten oikeuksien kannalta maailmanlaajuisesti?

V: Kaikenlaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus on ratkaisevan tärkeä kansainvälinen ihmisoikeuslaki naisten oikeuksien kannalta kaikkialla maailmassa, sillä sen tavoitteena on poistaa kaikki naisiin kohdistuvan syrjinnän muodot ja taata heidän ihmisoikeutensa ja vapautensa tasa-arvoisesti miesten kanssa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja voimaannuttaa naisia.