Die Entführung aus dem Serail — Mozartin ooppera (Singspiel)
Die Entführung aus dem Serail – Mozartin säihkyvä singspiel: seikkailu, rakkaus ja vaativa Konstanzen aaria "Martern aller Arten" Wienin menestysteos.
Die Entführung aus dem Serail (suomeksi usein Sieppaus serailista) on Wolfgang Amadeus Mozartin tunnetuimpia musiikkioopperoita. Teos on tyypiltään singspiel, eli saksankielinen ooppera, jossa laulun lisäksi on puhuttua dialogia. Mozartin myöhempi ooppera Taikahuilu on myös esimerkki singspiel-muodosta.
Libretton perusidean pohjana oli Christoph Friedrich Bretznerin teksti, jota Gottlieb Stephanie muokkasi ja sovitti oopperaksi ilman Bretznerin suoraa lupaa. Tarina kertoo rakkauden ja rohkeuden seikkailusta: nuori espanjalainen sankari Belmonte yrittää palvelijansa Pedrillon avulla pelastaa rakastettunsa Konstanzen sekä tämän ystävän Blondchenin pasa Selimin palatsista, serailista (palatsista), jossa he ovat vangittuina. Tarinaan kuuluu myös koomisia elementtejä ja vastakkainasettelu herra Osminin tiukkaa vallankäyttöä vastaan.
Juoni tiivistettynä
Belmonte saapuu Turkkiin etsimään kadonnutta rakastettuaan Konstanzea. Hänen palvelijansa Pedrillo on ollut lähempänä tapahtumia ja yrittää auttaa pelastussuunnitelmassa. Konstanze ja Blonde ovat paschan palatsissa, jossa Osmin vartioi ankarasti. Lopulta pelastusyritys paljastuu, mutta pasa Selim osoittaa armoa ja vapauttaa vangitut, mikä tekee tarinasta väkivallattoman loppuratkaisun ja korostaa suvaitsevaisuutta – teema, joka oli 1700-luvun valistusajattelulle läheinen.
Ensiesitys ja Mozartin tilanne
Ooppera kantaesitettiin Wienissä Burgtheaterissa 16. heinäkuuta 1782 Nationalsingspielin (keisarillisen "kansallisen laulusoiton") ohjelmistossa. Mozart oli saapunut Wieniin vuonna 1781 etsimään mahdollisuuksia ja toimeksiantoja. Hän esitteli Nationalsingspielin johtajalle yhden keskeneräisistä teoksistaan (Zaide), minkä seurauksena hänelle tilattiin uusi ooppera tätä yhtiötä varten.
Musiikki ja tyylipiirteet
Teos edustaa Mozartin varhaisempaa oopperanmestaruutta ja yhdistää vakavia ja kevytmielisiä sävyjä. Singspiel-muodon lisäksi oopperassa on nähtävissä turkkilaisia vaikutteita, jotka olivat 1700-luvun Euroopassa muodikkaita: Mozart käyttää orkesterissa ns. janitsaarimuotoa jäljitteleviä sointivärejä (kuten triangeli, symbaalit ja pasuuna/tykinkuulostusmaisen bassorummun vaikutus), jotka eurooppalaiset liittivät "turkkilaiseen" sävyyn. Tämä ilmiö näkyy myös muissa ajan sävellyksissä.
Monet aariat ovat sekä ilmaisullisesti että teknisesti vaativia. Erityisesti Konstanzen suuri aaria "Martern aller Arten" on kuuluisa vaikeudestaan: siinä yhdistyvät laaja tessituura, pitkä fraseeraus ja orkesterin sekä neljän soolosoittimen runsaampi sävytys, mikä tekee siitä lähes konserttiteoksen luonteen. Myös muihin rooleihin on kirjoitettu sekä näyttäviä koloratuureja että koomisia laulelmia Pedrillon ja Blondchenin osissa.
Vastaanotto ja merkitys
Ooppera sai aikanaan suuren suosion ja toi Mozartille mainetta ja taloudellista hyötyä kantaesityksen yhteydessä. Myöhemmistä esityksistä hän ei kuitenkaan aina saanut odotettuja tuloja, joten teoksen menestys ei tehnyt hänestä pysyvästi varakasta. Teos kuitenkin vakiinnutti hänen maineensa Wienissä ja eurooppalaisessa oopperamaailmassa.
Kuuluisa anekdootti liittyy keisari Joosef II:een: kun hän kuuli teoksen eräitä jaksoja, hänen on kerrottu sanoneen Mozartille, että siinä on "liikaa nuotteja". Mozart vastasi tyylikkäästi, että nuotteja on "juuri niin paljon kuin pitää olla" — vastaus, joka kertoo säveltäjän sitoutumisesta ilmaisun ja musiikillisen tarpeen tasapainoon.
Perintö
Die Entführung aus dem Serail kuuluu edelleen maailman oopperarekisteriin ja on suosittu teos sekä historiallisena esimerkkinä singspiel-muodosta että Mozartin sävelkielen varhaisena huippusaavutuksena. Sen turkkilaishenkiset efektit ovat vaikuttaneet myöhempään "alla turca" -tyyliin länsimaisessa taidemusiikissa, ja Konstanzen aariaa pidetään yhä yhtenä sopraanon vaativimmista mestariteoksista.
Teoksen hahmot (mm. Belmonte, Konstanze, Pedrillo, Blondchen, Osmin ja pasa Selim) tarjoavat esiintyjille sekä laulullisia että näyttämöllisiä haasteita, ja modernit produktiot korostavat usein teoksen kontrasteja – komiikkaa, romantiikkaa ja moraalista kasvatusta – tuoden samalla esiin sen historialliset yhteydet 1700-luvun kulttuuriin ja eurooppalaisiin käsityksiin "turkkilaisuudesta".
Instrumentointi
Laulajat esiintyvät klassisen orkesterin kanssa, johon on lisätty "turkkilaisen" musiikin edellyttämiä soittimia: bassorumpu, symbaalit, triangeli ja piccolo. Pääorkesterissa on parit huiluja, oboet, klarinetit, fagotit, torvet, trumpetit, kahden timpanin sarja ja jouset. Aariassa "Sorrow has become my lot" on myös bassettitorvi.
Mozart (keskellä) osallistui Die Entführung aus dem Serail -teoksen esitykseen Berliinissä vuonna 1789.
Tarina
Paikka: Pashan (saks. "Bassa") maalaistalo jossain Välimeren rannikolla.
Aika: 1700-luvulla
1. näytös
Konstanze ja hänen englantilainen palvelijansa Blondchen ovat joutuneet merirosvojen vangiksi, jotka myivät heidät turkkilaiselle pasa Selimille. Belmonte lähtee pelastamaan häntä. Pashan palvelija Osmin tulee poimimaan viikunoita puutarhaan eikä välitä Belmontesta, joka yrittää saada uutisia palvelijastaan Pedrillosta. Osmin on vihainen. Osminin lähdettyä Belmonte tapaa Pedrillon, ja he päättävät pelastaa Konstanzen.
Selim ilmestyy Konstanzen kanssa. Hän haluaa Selzen rakastavan häntä, mutta Selze ei rakasta häntä. Pedrillo ehdottaa pasalle, että tämä palkkaisi Belmonten rakennusmieheksi, mutta Osmin ei päästä häntä palatsiin.
2. näytös
Osmin yrittää kovakouraisesti rakastella Blondchenia. Dueton jälkeen Osmin lähtee. Konstanze tervehtii Blondchenia hädissään ja kertoo, että Selim haluaa hänen rakkautensa ja uhkaa käyttää väkivaltaa.
Kun hän on lähtenyt, Pedrillo tulee Blondchenin luo, joka on hänen rakkaansa, ja kertoo hänelle, että Belmonte on lähellä ja suunnitelmat ovat valmiina pelastusyritystä varten. Blondchen on hyvin iloinen. Pedrillo kutsuu Osminin juomaan. Osmin juo itsensä humalaan ja Belmonte saa hänet pois tieltä niin, että Belmonte näkee jälleen rakkaan Konstanzensa.
3. näytös
Belmonte ja Pedrillo tulevat puutarhaan tikkaiden kanssa. Belmonte onnistuu nappaamaan Konstanzen, mutta kun Pedrillo on pakenemassa Blondchenin kanssa, Osmin ottaa heidät kiinni, ja vartija tuo Belmonten ja Konstanzen takaisin. Belmonte pyytää pasaa olemaan tappamatta heitä. Hän sanoo, että hänen isänsä on rikas espanjalainen kuvernööri, joka maksaa paljon rahaa, jotta heidät vapautetaan. Selim pasha sanoo Belmontelle, että tämä on hänen suurimman vihollisensa poika, joten hän on iloinen saadessaan hänet kiinni. Sitten pashasta tulee kuitenkin ystävällinen ja hän päättää antaa heille anteeksi ja vapauttaa heidät. Osmin ei ole tästä iloinen. Hän olisi mielellään nähnyt heidät teloitettaviksi.
| Viranomaisvalvonta | |
| Yleistä |
|
| Kansalliset kirjastot |
|
| Muut |
|
Wienin teatterin ilmoitus ensi-illasta 16. heinäkuuta 1782 Burgtheaterissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Minkälainen ooppera on Die Entfhrung aus dem Serail?
A: Die Entfhrung aus dem Serail on esimerkki Singspielistä, joka on saksalaisen oopperan tyyppi, jossa on sekä puhuttua dialogia että laulua.
K: Kuka kirjoitti oopperan libreton?
V: Die Entfhrung aus dem Serail -oopperan libreton kirjoitti Christoph Friedrich Bretzner, mutta Gottlieb Stephanie muutti sitä hieman ilman hänen lupaansa.
K: Kuka tilasi Mozartilta oopperan?
V: Mozartin tilasi Die Entfhrung aus dem Serailin kirjoittamaan Itävallan keisari Joosef II:n sponsoroima National Singspiel -yhtye.
K: Mistä tarina kertoo?
V: Tarinassa seurataan Belmontea ja hänen palvelijaansa Pedrilloa, jotka yrittävät pelastaa Belmonten rakastetun Konstanzen pasa Selimin serafista (palatsista).
K: Mikä tekee tästä oopperasta ainutlaatuisen?
V: Tämä ooppera erottuu edukseen, koska siinä on turkkilaista musiikkia tai sitä, mitä eurooppalaiset luulivat tuolloin turkkilaiseksi musiikiksi, sekä joitakin hyvin vaikeasti laulettavia aarioita, kuten Konstanzen "Martern aller Arten". Lisäksi siinä yhdistetään puhuttua dialogia ja laulua, jotta se voisi kertoa maagisen tarinansa.
K: Kuinka menestyksekäs ooppera oli ensi-illassa?
V: Die Entfrhung aus dem Serail oli ensiesityksensä aikaan uskomattoman menestyksekäs ja toi Mozartille melko paljon rahaa; hän ei kuitenkaan saanut kunnon korvausta myöhemmistä esityksistä, joten hän ei rikastunut sillä.
K: Mitä keisari Joosef II sanoi kuultuaan teoksen?
V: Kun keisari Joosef II kuuli Die Entfrhung aus dem Serail -teoksen, hän sanoi, että siinä oli "liikaa nuotteja", mihin Mozart vastasi: "Nuotteja on juuri niin paljon kuin pitääkin olla".
Etsiä